SDP http://paavonevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132393/all Fri, 07 Jun 2019 14:46:30 +0300 fi Tällainen on todellinen Antti Rinne http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277085-tallainen-antti-rinne-on-oikeasti <p><strong>Lue, millainen uusi pääministeri Antti Rinne on sellaisena kuin hänet hyvin tuntevat tietävät. Hän on kiinnostava persoona, jossa on monta puolta.</strong></p><p><strong>Antti Juhani Rinne</strong> syntyi marraskuun kolmantena päivänä vuonna 1962. Hän kuului ensimmäiseen sukupolveen, joka pääsi uuden uljaan peruskoulun piiriin 1970 &ndash;luvulla.</p><p>Antin molemmat vanhemmat ovat juristeja. Hänen isänsä oli uransa huipulla Lohjan kaupunginjohtaja, jolloin Antti oli jo aikuinen. Isän puoleinen isoisä oli asemapäällikkö ja isoäiti toimistoapulainen. Äidin puoleinen isoisä oli työnjohtaja ja isoäiti elintarviketyöläinen. Antilla on 3 vuotta nuorempi pikkuveli.</p><p>Antti kertoo mieluusti työskennelleensä nuorena duunariammateissa sahatyömiehenä ja autonkuljettajana, mutta ne eivät kestäneet kuin pari vuotta. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1987 Helsingin yliopistosta.</p><p><strong>Vasemman laidan mies</strong></p><p>Antilla on takanaan 30 vuoden ura SDP:ssä.</p><p>Hän on vuodesta 1989 lähtien toiminut useaan otteeseen kaupunginvaltuutettuna Lohjalla ja Mäntsälässä. 1990 &ndash;luvun lopulla &ndash; <strong>Paavo Lipposen</strong> puheenjohtajakaudella &ndash; Antti vaikutti myös SDP:n puoluevaltuustossa.</p><p>Kun ammattiliitto Erton puheenjohtajuus kutsui vuonna 2002, politiikka jäi pitkälti telakalle aina vuoteen 2014 saakka.</p><p>Jo ensimmäisenä poliitikkokautenaan 1990 &ndash;luvulla Antti oli tiukasti SDP:n vasemmalla laidalla. Hän oli kiivas&nbsp; Lipposen hallituspolitiikan vastustaja etenkin tämän ensimmäisen hallituksen aikana.</p><p><strong>Erkki Tuomioja</strong> kertoo päiväkirjoissaan (Ei kai eilisestä jäänyt vammoja, Poliittiset päiväkirjat 1998 &ndash; 2000), kuinka Antti oli ahkera kaivamaan maata Lipposen jalkojen alta.</p><p>Eduskuntavaalien alla silloinen kansanedustajaehdokas Antti pyysi silloista sosialidemokraattista eduskuntaryhmää johtaneen Tuomiojan Mäntsälään ja kertoi päätyneensä siihen, että linjaa ja puoluejohtajaa on vaihdettava ja että Tuomioja olisi oikea ehdokas.&nbsp;</p><p>Kun Tuomioja vaalien jälkeen meni hallitukseen, Rinne soitti ja sanoi olevansa pettynyt ministeriksi menosta, koska ei voitu luottaa, että uusi ryhmänjohtaja <strong>Antti Kalliomäki</strong> olisi yhtä kriittinen Lipposta kohtaan.</p><p>Vaalien jälkeisessä puoluevaltuuston kokouksessa Antti julisti: &rdquo;Jos puheenjohtaja Lipponen ei olisi pääministeri ja EU-puheenjohtajuus edessä, niin täällä puhuttaisiin aivan eri tavoin valinnoistakin&rdquo;. Tuomioja taputti, mitä silloinen europarlamentaarikko <strong>Ulpu Iivari</strong> kuulemma katsoi paheksuvasti.</p><p>Anttia maaniteltiin SDP:n varapuheenjohtajaehdokkaaksi jo vuoden 2012 puoluekokoukseen. Hän souti ja huopasi asian kanssa kuukausia jättäen sen lopulta ensin sikseen.</p><p>Vasta puoluekokouksen kuluessa hän päätti yllättäen, äänestyspäivänä, mittauttaa kannatuksensa puolueessa. Edes vaimo ei kuullut päätöksestä kuin viime hetkellä puhelimessa. Yritys päättyi nolosti, sillä hän sai vain kourallisen ääniä.</p><p>Vuonna 2012 ja myöhemmin vuonna 2014 Antti sanoi haluavansa tuoda puolueen johtoon ammattiyhdistysliikkeen tuntemusta. Hän halusi myös puolueen palaavan juurilleen, millä hän tarkoitti aimo askelta vasempaan.</p><p>Motiivikseen hän kertoi huolen, että SDP oli ajautumassa kannatukseltaan yhteiskunnan marginaaliin. Antin houkuttelijoina Urpilaisen haastajaksi oli alun perin pieni joukko kolmekymppisiä ammattiliittojen demaritoimitsijoita.</p><p><strong>Perhemies</strong></p><p>Perhe on Antille kaikki kaikessa. Hänellä on kaksi tytärtä, jotka ovat vajaat kolmekymppisiä. Lapsenlapsiakin on.</p><p>Antti pitää lapsiinsa tiivistä yhteyttä, vaikka perheeseen tulikin avioero jo lasten ollessa pieniä. Antti on myös isä, joka auttaa lapsia taloudellisesti vielä näiden itsenäistyttyäkin. Tyttäret ovat saaneet isältään muun muassa autot.</p><p>Perhekeskeisyys näkyy myös Antin nykyisessä parisuhteessa. Vaikka on kuinka kiire ja kuinka pitkä matka, hän haluaa yöksi kotiin kymmenisen vuotta nuoremman vaimonsa luokse. Samasta syystä Antti ei ole mikään illanistujaisissa riekkuja.</p><p>Suhdetta nykyiseen vaimoon lienee vahvistanut lapsettomuus ja se, että molemmat olivat kypsässä iässä tavatessaan. Kiintymys on aitoa ja molemminpuolista. Heidän vahva siteensä tuli&nbsp;hyvin esille vuoden alussa, kun Antti makasi pitkään sairaalassa ja puoliso valvoi vieressä.</p><p><strong>Supermies</strong></p><p>Antti antaa mielellään kuvan itsestään poikkeusyksilönä.</p><p>Hän kertoo mielellään nukkuvansa vain muutaman tunnin yössä ja selviävänsä sillä mainiosti. Moni suuri poliitikko on tunnettu vähäunisuudestaan: <strong>Margaret Thatcher</strong>, <strong>Bill Clinton</strong>, <strong>Barack Obama</strong>.</p><p>Toisaalta, myös <strong>Donald Trump</strong> selviää neljällä tunnilla yössä. Sitä vastoin Antti ei hoida työasioita keskellä yötä kuten vähäuninen <strong>Emmanuel Macron</strong>.</p><p>Antti jaksaa myös muistuttaa valmistuneensa oikeustieteen kandidaatiksi vain 1,5 vuodessa. Siinä kuulemma auttoi opiskelijakaveri, joka opetti kuinka luetaan nopeasti.</p><p>Joka tapauksessa Antti on hyvin älykäs ihminen, joka hahmottaa asiat nopeasti ja pystyy tallentamaan muistiinsa suuria asiakokonaisuuksia, mikä on suureksi hyödyksi neuvotteluissa ja kokouksissa.</p><p><strong>Toiminnan mies</strong></p><p>Antti on tunnettu siitä, että hän johtaa puhelimella.</p><p>Hän ei ole mikään sähköpostimies eikä aina edes vastaa viesteihin. Tärkeät asiat hoidetaan heti ja suoraan &ndash; ellei kasvotusten niin puhelimessa.</p><p>Jos hän johtajana kuulee jonkin asian olevan rempallaan, hän tarttuu kännykkään ja soittaa ihmiselle, jonka kuuluu siitä huolehtia ja antaa ohjeet &ndash; tai määräykset.</p><p>Jopa neuvottelujen tai asioiden valmistelujen ollessa käynnissä Antti saattaa oman porukan kesken kokoustettaessa tarttua puhelimeen ja ladella vastapuolelle uhkauksia, joiden tarkoituksena on saada asiat menemään siihen suuntaan, johon oma porukka haluaa. Toisinaan tässä on teatraalisuutta ja näyttämisen halua omille.</p><p>Antti on kuuluisa siitä, että hän niin sanotusti tulee pitkin lankoja. Jos joku ihminen tai toiminta ärsyttää häntä, hän ei siekaile soittaa saman tien ja ilmaista näkemyksensä huutamalla, joskus kirosanojen ryydittämänä.</p><p>Toisaalta hän on hyvä suostuttelemaan ja valmistamaan ihmisiä johonkin puhelimitse. Tärkeisiin liittolaisiin pidetään puhelinyhteyttä säännöllisesti.</p><p>Antti on hyvä työryhmien, tiimien ja luottamushenkilöelinten puheenjohtaja. Hän keskustelee mielellään, hänellä on ideoita ja hän keksii yllättäviäkin ratkaisuja ja poispääsyjä.</p><p>Mutta hän voi olla myös dominoiva puheenjohtaja, kertomalla ensin laveasti oman kantansa ja käymällä sitten ihminen ihmiseltä muut päättäjät läpi kysyen ovatko he samaa mieltä. Silloin eriävän mielipiteen lausuminen saattaa kuulostaa puheenjohtajaa henkilökohtaisesti vastaan asettumiselta. &nbsp;</p><p>Antti on toiminnan mies sitenkin, että välillä hän hankkii itselleen liikaakin töitä ja velvollisuuksia.</p><p>Parhaimmillaan vuosina 1997-98 hän paiski töitä yhtäaikaisesti peräti 3 työpaikassa: Rajavartioliitto ry:ssä lakimiehenä, eduskunnassa kansanedustaja <strong>Jouko Skinnarin</strong> avustajana ja Lakiasiaintoimisto Antti Rinteessä asianajajana!</p><p><strong>Pelimies</strong></p><p>Antti osaa pelinsä. Työmarkkinapöydistä hän on kerännyt taidon ajaa asiaansa niin suostuttelemalla ja neuvottelemalla kuin uhkaamalla. Tämä tyyli on jatkunut politiikassa ainakin <strong>Alexander Stubbin</strong> hallituksessa.</p><p>Stubb muistelee yhteistyötä SDP:n puheenjohtajan kanssa: &rdquo;Toiminta oli niin epärehellistä ja törkeää, että ajattelin, että tämän porukan kanssa on mahdotonta tehdä yhteistyötä&rdquo;. Antin mukaan hallituksessa oli ongelmana, ettei kokoomus pitänyt kiinni sopimuksista.</p><p>Antti on tarvittaessa valmis temppuihin saadakseen asiat menemään oman etunsa mukaiseksi. Haastaessaan puheenjohtaja <strong>Jutta Urpilaisen</strong>, hän levitti julkisesti ja vähemmän julkisesti väitettä, että Urpilainen on puoluejohtajana diktaattori, joka ei kuuntele muita, vaikkei ollut ollut tämän kanssa juuri missään tekemisissä.</p><p>Kun Antti kokee olevansa uhattuna, hän ei arkaile ottaa käyttöön jopa häikäilemättömiä keinoja. <strong>Antti Lindtmanin</strong> puheenjohtajatien torpannut vuoto eduskuntaryhmän puheenvuorojen koplauksesta saattoi olla tällainen operaatio.</p><p>Myös voitelun Antti osaa. Ay-johtaja aikoina hänelle menneisyydestä tai nykyisyydestä tärkeät ihmiset läheisineen saattoivat saada sopivassa tilanteessa vaikkapa ilmaisen loman liiton Lapin hotellissa.</p><p><strong>Tarinamies</strong></p><p>Antin suhde faktoihin ja toisinaan totuuteenkin on joustava.</p><p>Hän ahmii tietoa ja hänellä on hyvä muisti. Joskus muisti kuitenkin pettää ja tulee perustelluksi omia mielipiteitä virheellisillä luvuilla tai faktoilla. Näitä virheitä Antti ei mielellään myönnä eikä oikaise.</p><p>Antti kuuntelee mielellään asiantuntijoita ja ottaa vastaan faktatietoa, mutta varsin usein poimii käyttöönsä vain luvut ja faktat, jotka tukevat hänen näkemyksiään ja tavoitteitaan.</p><p>Hän monesti paisuttelee tai vääristelee lukuja, jotta ne palvelisivat vielä paremmin hänen tarkoitusperiään. SDP:n puheenjohtajaksi pyrkiessään Antti esitti median haastatteluissa valheellisesti meriittinään johtamansa ammattiliiton nousevan jäsenkehityksen, vaikka järjestön jäsenmäärä oli tuolloin ollut selkeässä laskussa jo monta vuotta.</p><p>Rennon suhtautumisen faktoihin selittää osin, että hän on henkilönä suurpiirteinen, isojen linjojen mies.</p><p>Mieluisten faktojen poimiminen selittää, miksi Antti usein tuntuu hokevan samoja asioita haastattelusta toiseen, puheesta toiseen. Yleisölle syntyy mielikuva eikö hän osaa sanoa muuta.</p><p>Ammattiliittojohtajana tällainen hokema oli, kuinka työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ry:n ohjelma-asiakirjat paljastavat työnantajan tarkoituksen lisätä paikallista sopimista ja sen avulla&nbsp;murentaa työehtosopimusjärjestelmää.</p><p>Poliitikkona hokemia ovat olleet &rdquo;porukka päättää&rdquo;, tekoäly ja digitalisaatio, maailman megatrendeihin tarttuminen, kansan rahat ryöstävät ylikansalliset terveysjätit ja viimeksi Afrikasta uhkaava kansainvaellus Eurooppaan.</p><p>Kaikki ovat lukeneet, kuinka Ilta-Sanomat uutisoi vuonna 2014, että tuolloin vielä kovin ymmärtämätön kolmekymppinen juristi Antti joutui 1990-luvun puolivälissä eroamaan AKT:n palveluksesta epäselvien matkalaskujen vuoksi.&nbsp;</p><p>Samoihin aikoihin hän joutui maksamaan korvauksia johtamalleen taloyhtiölle huonon taloudenpidon ja epäselvien laskutusten takia.</p><p>Ne ovat kaukaista menneisyyttä.</p><p>Antilla on kuitenkin sen jälkeenkin ollut taipumusta totuuden muunteluun.</p><p>Kun saa sakot kovasta ylinopeudesta, selitys toimittajalle voi olla, että juuri sinä iltana oli kiire kotiin saunaan, vaikka ylinopeuksia ja sakkoja on ollut muutoinkin.</p><p>Virallisessa ansioluettelossa saattaa aina ministerin cv:hen asti lillua joskus keksitty työkokemus ministerin erityisavustajana hallituksessa, vaikka oikeasti kyse oli vain ministerin eduskunta-avustajana toimimisesta.</p><p>Kun on maannut viikkoja toimintakyvyttömänä sairaalassa, saattaa syntyä houkutus kertoa julkisuuteen vain tieto hyvin sujuvasta toipumisesta tavallisesta keuhkokuumeesta - vahva johtaja ei saa olla heikko.</p><p>Tekevälle sattuu.</p><p>Antti on tarinankertoja myös toisessa, myönteisessä merkityksessä.</p><p>Raskaiden töiden vuoksi hän on jo pitkään ollut tarkka ja pidättyväinen alkoholin käyttönsä suhteen. Sopivassa seurassa ja sopivassa tilanteessa hyvän ruoan ja juoman ääressä hänestä voi kuitenkin kuoriutua oiva seuramies, joka laskee hyväntahtoista ja toverillista leikkiä muiden läsnä olevien kustannuksella.</p><p>Pilailu on olennainen osa hänen huumoriaan ja kyllä häntä voi huumorintajuiseksi kehua.</p><p>Ennen mieluisassa seurassa rentoutumiseen saattoivat liittyä paitsi rauhoittavat savukkeet, myös kalliit sikaarit. Sydänkohtauksen jälkeen näistä nautinnoista täytyy kieltäytyä.</p><p><strong>Herkkähipiäinen mies</strong></p><p>Antti on itse sanonut räjähtävänsä helposti ja nopeasti, mutta leppyvänsä nopeasti. Tämä pitää paikkansa. Jos on ollut erimielisyyksiä, mutta joudutaan tekemään yhteistyötä niiden jälkeen, hän pyyhkii vanhat riidat sivuun ja jatkaa puhtaalta pöydältä.</p><p>Samaan aikaan hän saattaa olla myös pitkävihainen. Hän saattaa kantaa kaunaa tai suhtautua johonkuhun kielteisesti vuosikausia &ndash; etenkin jos kokee henkilön olleen jonkinlainen uhka.&nbsp;Ja Anttikin osaa selän takana puhumisen, kuten me suomalaiset yleensä.</p><p>Vaikka Antti yleensä on hyvä ryhmä- ja kokoustyöskentelyn vetäjä, hän saattaa räjähtää myös niissä. Hän saattaa pyytää osallistujilta arvioita ja kritiikkiä jostakin asiasta, mutta jos se on kielteistä hän voi suuttua. Monesti räjähdys alkaa sivulauseella &rdquo;epäilet sä, että&hellip;&rdquo;, &rdquo;et sä usko, että&hellip;&rdquo; tai &rdquo;väitätteks te, että&hellip;&rdquo;. Möly kantautuu joskus käytävällekin.</p><p>Antti on herkkä omasta imagostaan ja julkikuvastaan. Etenkin aiemmin hän saattoi sydämistyä toimittajalle yhden haastattelun perusteella, jossa häntä oli mielestään kuvattu tai tulkittu väärin. Ja hän muisti sen pitkään.</p><p>Hän ylipäätään kantaa huolta siitä, että toimittajilla on hänestä &quot;väärä&quot; kuva.</p><p>Vuodet politiikan huipulla ovat rentouttaneet suhtautumista tiedotusvälineisiin. Enää ei ehdi eikä tarvitse hermostua yhden tai kahden toimittajan kirjoituksista.</p><p>Herkkähipiäisyys kytkeytyy itsetuntoon, joka on heikompi kuin kovan ay- ja politiikkajyrän maine antaa ymmärtää. Ammattiliittoaikoina epävarmuus näkyi suurien lakkojen ratkaisevina hetkinä &ndash; vastuu siitä uskaltaako mennä enää pidemmälle painoi raskaana.</p><p>Huono itsetunto tuli ilmi kaikille suomalaisille huhtikuussa 2014, kun Antti penkin alle menneiden vaalien jälkeen pelkäsi Urpilaisen revanssia.</p><p>Ylen esittämällä videolla&nbsp; Antti epäili, että Urpilainen haluaa takaisin puolueen puheenjohtajaksi. Videolla hän keskusteli Riiassa Slovakian sosiaalidemokraattisen ministerikollegansa <strong>Peter Kazimirin</strong> kanssa ennen euroryhmän kokousta.</p><p>Myöhemmin Antti kertoi epäilynsä Urpilaisen aikeista johtuneen väärinymmärryksestä.</p><p>Usein epävarmuus &ndash; silloin kun sitä on - näkyy Antin olemuksessa ja esiintymisessä esimerkiksi haastatteluissa selkeästi.</p><p>Liittopuheenjohtajana hän ei ollut kovin tottunut esiintymään suurille joukoille tai villitsemään kansaa puhujapöntöstä. Siihen ei ollut tarvetta. Tästä syystä hän hapuili puheita pitäessään monta vuotta SDP:n johtoon noustuaan.</p><p>Liittojohtajana Antti jännitti englannilla esiintymistä ay-liikkeen kansainvälisissä kokouksissa ja oli hellyyttävän onnellinen, jos esiintyminen&nbsp; menikin hyvin. Englannin kielellä&nbsp;asiointi saattaa olla kova paikka yhä nyt, puheenjohtajamaan pääministerin roolissa EU:ssa.</p><p><strong>Hyvävelimies</strong></p><p>Antti ei johtajana rakenna ympärilleen hovia. Kaikilla on vapaa pääsy hänen luokseen ja hän kuulee kaikkia. Hän ei osallistu kosteisiin illanistujaisiin eikä harrasta saunailtoja. Hänen kanssaan asiat täytyy pystyä hoitamaan muutoin.</p><p>Se, ettei hoveja ole, ei tarkoita etteikö Antti johtajana ottaisi ja pitäisi suosikkeja. Heitä on ja on ollut. He&nbsp;saavat &nbsp;erivapauksia kollegoihinsa verrattuna&nbsp;ja etuja, joita muut eivät työyhteisössä nauti.</p><p>Antti on myös uskollinen suosikeilleen&nbsp; - ja lähimmilleen ylipäätänsä. Noustuaan asianajajasta liittojohtajaksi vuonna 2002, hän otti yhtiökumppaninsa mukaan liittoon ja kuljetti&nbsp;tämän seuraavaankin liittoon rinnallaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>5 ASIAA, JOITA ET TIENNYT ANTTI RINTEESTÄ</strong></p><p><strong>Tunnin lenkki kello 5</strong></p><p>Kuten tunnettua, Antti nukkuu vain 4 &ndash; 5 tuntia yössä. Hän on kertonut aamujensa alkaneen jo 10 vuoden ajan noin kello 5 tunnin kestävällä kävelylenkillä, jota seuraa päivän lehtien luku tunnin verran ennen töihin lähtöä. Kiireinen huippupoliitikon elämä lienee pudottanut aamulenkin ohjelmasta.</p><p><strong>Suomalainen mies grillaa</strong></p><p>Antti on innokas kokkaaja. Pekonipasta ei ole hänen ainoa reseptinsä. Erityisen mielellään hän grillaa kesäisin. Bravuureihin kuuluu pakastehummerin grillaaminen sellaisenaan, kokonaisena kaasugrillissä.</p><p><strong>Nuoruus vallesmannina</strong></p><p>Antti kertoo mielellään opiskeluaikojen kesätyöstään Rautavaaran ja Karttulan piirien vs. nimismiehenä. Siihen aikaan maalaisvallesmanneille sattui ja tapahtui. Seudulla vietti eläkepäiviään SKDL:n legendaarinen metsätyömies ja ex-kansanedustaja <strong>Veikko J. Rytkönen</strong>. Rytkönen oli kansanedustajana tunnettu paitsi ronskista viinankäytöstään myös alituisesta rahapulastaan. Hän mm. jäi kiinni siitä, että eduskunnan päivärahoja saadakseen oli ilmoittanut postilaatikon osoitteekseen kotikunnassaan. <strong>Lasse Lehtisen</strong> mukaan Rytkönen oli kansanedustajuutensa aikana Supon syväkurkku SKP:n sisällä rahaa vastaan. Rahapula seurasi Rytköstä myös eläkkeellä. Niissä merkeissä Antti joutui metsästämään ex-kansanedustajaa ja löysi tämän lopulta syrjäisestä töllistä, jossa löi haastelapun kouraan.</p><p><strong>Raskas kaasujalka</strong></p><p>Ennen nykyaikoja, jolloin autonkuljettaja vie, Antti maakuntamatkoillaan autoili kernaasti, jos vain mahdollista. Vaikka hän on poseerannut käytetyn Volkkarin kanssa nyt poliitikkona, Antti on vuosikymmeniä ollut vankka volvomies. Kun matkoilta on aina kiire kotiin, nopeusrajoitukset saavat&nbsp; kyytiä. Hän on turvautunut jopa navigaattoriin, joka varoittaa poliisin valvontakameroista, mutta silti vahinkoja sattuu ja ylinopeussakkoja&nbsp;tipahtelee.</p><p><strong>Yliluonnolliset kokemukset</strong></p><p>Antti uskoo yliluonnollisiin&nbsp;ilmiöihin ja henkiolentoihin. Sopivassa seurassa hän saattaa innostua kertomaan omista yliluonnollisista kokemuksistaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lue, millainen uusi pääministeri Antti Rinne on sellaisena kuin hänet hyvin tuntevat tietävät. Hän on kiinnostava persoona, jossa on monta puolta.

Antti Juhani Rinne syntyi marraskuun kolmantena päivänä vuonna 1962. Hän kuului ensimmäiseen sukupolveen, joka pääsi uuden uljaan peruskoulun piiriin 1970 –luvulla.

Antin molemmat vanhemmat ovat juristeja. Hänen isänsä oli uransa huipulla Lohjan kaupunginjohtaja, jolloin Antti oli jo aikuinen. Isän puoleinen isoisä oli asemapäällikkö ja isoäiti toimistoapulainen. Äidin puoleinen isoisä oli työnjohtaja ja isoäiti elintarviketyöläinen. Antilla on 3 vuotta nuorempi pikkuveli.

Antti kertoo mieluusti työskennelleensä nuorena duunariammateissa sahatyömiehenä ja autonkuljettajana, mutta ne eivät kestäneet kuin pari vuotta. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1987 Helsingin yliopistosta.

Vasemman laidan mies

Antilla on takanaan 30 vuoden ura SDP:ssä.

Hän on vuodesta 1989 lähtien toiminut useaan otteeseen kaupunginvaltuutettuna Lohjalla ja Mäntsälässä. 1990 –luvun lopulla – Paavo Lipposen puheenjohtajakaudella – Antti vaikutti myös SDP:n puoluevaltuustossa.

Kun ammattiliitto Erton puheenjohtajuus kutsui vuonna 2002, politiikka jäi pitkälti telakalle aina vuoteen 2014 saakka.

Jo ensimmäisenä poliitikkokautenaan 1990 –luvulla Antti oli tiukasti SDP:n vasemmalla laidalla. Hän oli kiivas  Lipposen hallituspolitiikan vastustaja etenkin tämän ensimmäisen hallituksen aikana.

Erkki Tuomioja kertoo päiväkirjoissaan (Ei kai eilisestä jäänyt vammoja, Poliittiset päiväkirjat 1998 – 2000), kuinka Antti oli ahkera kaivamaan maata Lipposen jalkojen alta.

Eduskuntavaalien alla silloinen kansanedustajaehdokas Antti pyysi silloista sosialidemokraattista eduskuntaryhmää johtaneen Tuomiojan Mäntsälään ja kertoi päätyneensä siihen, että linjaa ja puoluejohtajaa on vaihdettava ja että Tuomioja olisi oikea ehdokas. 

Kun Tuomioja vaalien jälkeen meni hallitukseen, Rinne soitti ja sanoi olevansa pettynyt ministeriksi menosta, koska ei voitu luottaa, että uusi ryhmänjohtaja Antti Kalliomäki olisi yhtä kriittinen Lipposta kohtaan.

Vaalien jälkeisessä puoluevaltuuston kokouksessa Antti julisti: ”Jos puheenjohtaja Lipponen ei olisi pääministeri ja EU-puheenjohtajuus edessä, niin täällä puhuttaisiin aivan eri tavoin valinnoistakin”. Tuomioja taputti, mitä silloinen europarlamentaarikko Ulpu Iivari kuulemma katsoi paheksuvasti.

Anttia maaniteltiin SDP:n varapuheenjohtajaehdokkaaksi jo vuoden 2012 puoluekokoukseen. Hän souti ja huopasi asian kanssa kuukausia jättäen sen lopulta ensin sikseen.

Vasta puoluekokouksen kuluessa hän päätti yllättäen, äänestyspäivänä, mittauttaa kannatuksensa puolueessa. Edes vaimo ei kuullut päätöksestä kuin viime hetkellä puhelimessa. Yritys päättyi nolosti, sillä hän sai vain kourallisen ääniä.

Vuonna 2012 ja myöhemmin vuonna 2014 Antti sanoi haluavansa tuoda puolueen johtoon ammattiyhdistysliikkeen tuntemusta. Hän halusi myös puolueen palaavan juurilleen, millä hän tarkoitti aimo askelta vasempaan.

Motiivikseen hän kertoi huolen, että SDP oli ajautumassa kannatukseltaan yhteiskunnan marginaaliin. Antin houkuttelijoina Urpilaisen haastajaksi oli alun perin pieni joukko kolmekymppisiä ammattiliittojen demaritoimitsijoita.

Perhemies

Perhe on Antille kaikki kaikessa. Hänellä on kaksi tytärtä, jotka ovat vajaat kolmekymppisiä. Lapsenlapsiakin on.

Antti pitää lapsiinsa tiivistä yhteyttä, vaikka perheeseen tulikin avioero jo lasten ollessa pieniä. Antti on myös isä, joka auttaa lapsia taloudellisesti vielä näiden itsenäistyttyäkin. Tyttäret ovat saaneet isältään muun muassa autot.

Perhekeskeisyys näkyy myös Antin nykyisessä parisuhteessa. Vaikka on kuinka kiire ja kuinka pitkä matka, hän haluaa yöksi kotiin kymmenisen vuotta nuoremman vaimonsa luokse. Samasta syystä Antti ei ole mikään illanistujaisissa riekkuja.

Suhdetta nykyiseen vaimoon lienee vahvistanut lapsettomuus ja se, että molemmat olivat kypsässä iässä tavatessaan. Kiintymys on aitoa ja molemminpuolista. Heidän vahva siteensä tuli hyvin esille vuoden alussa, kun Antti makasi pitkään sairaalassa ja puoliso valvoi vieressä.

Supermies

Antti antaa mielellään kuvan itsestään poikkeusyksilönä.

Hän kertoo mielellään nukkuvansa vain muutaman tunnin yössä ja selviävänsä sillä mainiosti. Moni suuri poliitikko on tunnettu vähäunisuudestaan: Margaret Thatcher, Bill Clinton, Barack Obama.

Toisaalta, myös Donald Trump selviää neljällä tunnilla yössä. Sitä vastoin Antti ei hoida työasioita keskellä yötä kuten vähäuninen Emmanuel Macron.

Antti jaksaa myös muistuttaa valmistuneensa oikeustieteen kandidaatiksi vain 1,5 vuodessa. Siinä kuulemma auttoi opiskelijakaveri, joka opetti kuinka luetaan nopeasti.

Joka tapauksessa Antti on hyvin älykäs ihminen, joka hahmottaa asiat nopeasti ja pystyy tallentamaan muistiinsa suuria asiakokonaisuuksia, mikä on suureksi hyödyksi neuvotteluissa ja kokouksissa.

Toiminnan mies

Antti on tunnettu siitä, että hän johtaa puhelimella.

Hän ei ole mikään sähköpostimies eikä aina edes vastaa viesteihin. Tärkeät asiat hoidetaan heti ja suoraan – ellei kasvotusten niin puhelimessa.

Jos hän johtajana kuulee jonkin asian olevan rempallaan, hän tarttuu kännykkään ja soittaa ihmiselle, jonka kuuluu siitä huolehtia ja antaa ohjeet – tai määräykset.

Jopa neuvottelujen tai asioiden valmistelujen ollessa käynnissä Antti saattaa oman porukan kesken kokoustettaessa tarttua puhelimeen ja ladella vastapuolelle uhkauksia, joiden tarkoituksena on saada asiat menemään siihen suuntaan, johon oma porukka haluaa. Toisinaan tässä on teatraalisuutta ja näyttämisen halua omille.

Antti on kuuluisa siitä, että hän niin sanotusti tulee pitkin lankoja. Jos joku ihminen tai toiminta ärsyttää häntä, hän ei siekaile soittaa saman tien ja ilmaista näkemyksensä huutamalla, joskus kirosanojen ryydittämänä.

Toisaalta hän on hyvä suostuttelemaan ja valmistamaan ihmisiä johonkin puhelimitse. Tärkeisiin liittolaisiin pidetään puhelinyhteyttä säännöllisesti.

Antti on hyvä työryhmien, tiimien ja luottamushenkilöelinten puheenjohtaja. Hän keskustelee mielellään, hänellä on ideoita ja hän keksii yllättäviäkin ratkaisuja ja poispääsyjä.

Mutta hän voi olla myös dominoiva puheenjohtaja, kertomalla ensin laveasti oman kantansa ja käymällä sitten ihminen ihmiseltä muut päättäjät läpi kysyen ovatko he samaa mieltä. Silloin eriävän mielipiteen lausuminen saattaa kuulostaa puheenjohtajaa henkilökohtaisesti vastaan asettumiselta.  

Antti on toiminnan mies sitenkin, että välillä hän hankkii itselleen liikaakin töitä ja velvollisuuksia.

Parhaimmillaan vuosina 1997-98 hän paiski töitä yhtäaikaisesti peräti 3 työpaikassa: Rajavartioliitto ry:ssä lakimiehenä, eduskunnassa kansanedustaja Jouko Skinnarin avustajana ja Lakiasiaintoimisto Antti Rinteessä asianajajana!

Pelimies

Antti osaa pelinsä. Työmarkkinapöydistä hän on kerännyt taidon ajaa asiaansa niin suostuttelemalla ja neuvottelemalla kuin uhkaamalla. Tämä tyyli on jatkunut politiikassa ainakin Alexander Stubbin hallituksessa.

Stubb muistelee yhteistyötä SDP:n puheenjohtajan kanssa: ”Toiminta oli niin epärehellistä ja törkeää, että ajattelin, että tämän porukan kanssa on mahdotonta tehdä yhteistyötä”. Antin mukaan hallituksessa oli ongelmana, ettei kokoomus pitänyt kiinni sopimuksista.

Antti on tarvittaessa valmis temppuihin saadakseen asiat menemään oman etunsa mukaiseksi. Haastaessaan puheenjohtaja Jutta Urpilaisen, hän levitti julkisesti ja vähemmän julkisesti väitettä, että Urpilainen on puoluejohtajana diktaattori, joka ei kuuntele muita, vaikkei ollut ollut tämän kanssa juuri missään tekemisissä.

Kun Antti kokee olevansa uhattuna, hän ei arkaile ottaa käyttöön jopa häikäilemättömiä keinoja. Antti Lindtmanin puheenjohtajatien torpannut vuoto eduskuntaryhmän puheenvuorojen koplauksesta saattoi olla tällainen operaatio.

Myös voitelun Antti osaa. Ay-johtaja aikoina hänelle menneisyydestä tai nykyisyydestä tärkeät ihmiset läheisineen saattoivat saada sopivassa tilanteessa vaikkapa ilmaisen loman liiton Lapin hotellissa.

Tarinamies

Antin suhde faktoihin ja toisinaan totuuteenkin on joustava.

Hän ahmii tietoa ja hänellä on hyvä muisti. Joskus muisti kuitenkin pettää ja tulee perustelluksi omia mielipiteitä virheellisillä luvuilla tai faktoilla. Näitä virheitä Antti ei mielellään myönnä eikä oikaise.

Antti kuuntelee mielellään asiantuntijoita ja ottaa vastaan faktatietoa, mutta varsin usein poimii käyttöönsä vain luvut ja faktat, jotka tukevat hänen näkemyksiään ja tavoitteitaan.

Hän monesti paisuttelee tai vääristelee lukuja, jotta ne palvelisivat vielä paremmin hänen tarkoitusperiään. SDP:n puheenjohtajaksi pyrkiessään Antti esitti median haastatteluissa valheellisesti meriittinään johtamansa ammattiliiton nousevan jäsenkehityksen, vaikka järjestön jäsenmäärä oli tuolloin ollut selkeässä laskussa jo monta vuotta.

Rennon suhtautumisen faktoihin selittää osin, että hän on henkilönä suurpiirteinen, isojen linjojen mies.

Mieluisten faktojen poimiminen selittää, miksi Antti usein tuntuu hokevan samoja asioita haastattelusta toiseen, puheesta toiseen. Yleisölle syntyy mielikuva eikö hän osaa sanoa muuta.

Ammattiliittojohtajana tällainen hokema oli, kuinka työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ry:n ohjelma-asiakirjat paljastavat työnantajan tarkoituksen lisätä paikallista sopimista ja sen avulla murentaa työehtosopimusjärjestelmää.

Poliitikkona hokemia ovat olleet ”porukka päättää”, tekoäly ja digitalisaatio, maailman megatrendeihin tarttuminen, kansan rahat ryöstävät ylikansalliset terveysjätit ja viimeksi Afrikasta uhkaava kansainvaellus Eurooppaan.

Kaikki ovat lukeneet, kuinka Ilta-Sanomat uutisoi vuonna 2014, että tuolloin vielä kovin ymmärtämätön kolmekymppinen juristi Antti joutui 1990-luvun puolivälissä eroamaan AKT:n palveluksesta epäselvien matkalaskujen vuoksi. 

Samoihin aikoihin hän joutui maksamaan korvauksia johtamalleen taloyhtiölle huonon taloudenpidon ja epäselvien laskutusten takia.

Ne ovat kaukaista menneisyyttä.

Antilla on kuitenkin sen jälkeenkin ollut taipumusta totuuden muunteluun.

Kun saa sakot kovasta ylinopeudesta, selitys toimittajalle voi olla, että juuri sinä iltana oli kiire kotiin saunaan, vaikka ylinopeuksia ja sakkoja on ollut muutoinkin.

Virallisessa ansioluettelossa saattaa aina ministerin cv:hen asti lillua joskus keksitty työkokemus ministerin erityisavustajana hallituksessa, vaikka oikeasti kyse oli vain ministerin eduskunta-avustajana toimimisesta.

Kun on maannut viikkoja toimintakyvyttömänä sairaalassa, saattaa syntyä houkutus kertoa julkisuuteen vain tieto hyvin sujuvasta toipumisesta tavallisesta keuhkokuumeesta - vahva johtaja ei saa olla heikko.

Tekevälle sattuu.

Antti on tarinankertoja myös toisessa, myönteisessä merkityksessä.

Raskaiden töiden vuoksi hän on jo pitkään ollut tarkka ja pidättyväinen alkoholin käyttönsä suhteen. Sopivassa seurassa ja sopivassa tilanteessa hyvän ruoan ja juoman ääressä hänestä voi kuitenkin kuoriutua oiva seuramies, joka laskee hyväntahtoista ja toverillista leikkiä muiden läsnä olevien kustannuksella.

Pilailu on olennainen osa hänen huumoriaan ja kyllä häntä voi huumorintajuiseksi kehua.

Ennen mieluisassa seurassa rentoutumiseen saattoivat liittyä paitsi rauhoittavat savukkeet, myös kalliit sikaarit. Sydänkohtauksen jälkeen näistä nautinnoista täytyy kieltäytyä.

Herkkähipiäinen mies

Antti on itse sanonut räjähtävänsä helposti ja nopeasti, mutta leppyvänsä nopeasti. Tämä pitää paikkansa. Jos on ollut erimielisyyksiä, mutta joudutaan tekemään yhteistyötä niiden jälkeen, hän pyyhkii vanhat riidat sivuun ja jatkaa puhtaalta pöydältä.

Samaan aikaan hän saattaa olla myös pitkävihainen. Hän saattaa kantaa kaunaa tai suhtautua johonkuhun kielteisesti vuosikausia – etenkin jos kokee henkilön olleen jonkinlainen uhka. Ja Anttikin osaa selän takana puhumisen, kuten me suomalaiset yleensä.

Vaikka Antti yleensä on hyvä ryhmä- ja kokoustyöskentelyn vetäjä, hän saattaa räjähtää myös niissä. Hän saattaa pyytää osallistujilta arvioita ja kritiikkiä jostakin asiasta, mutta jos se on kielteistä hän voi suuttua. Monesti räjähdys alkaa sivulauseella ”epäilet sä, että…”, ”et sä usko, että…” tai ”väitätteks te, että…”. Möly kantautuu joskus käytävällekin.

Antti on herkkä omasta imagostaan ja julkikuvastaan. Etenkin aiemmin hän saattoi sydämistyä toimittajalle yhden haastattelun perusteella, jossa häntä oli mielestään kuvattu tai tulkittu väärin. Ja hän muisti sen pitkään.

Hän ylipäätään kantaa huolta siitä, että toimittajilla on hänestä "väärä" kuva.

Vuodet politiikan huipulla ovat rentouttaneet suhtautumista tiedotusvälineisiin. Enää ei ehdi eikä tarvitse hermostua yhden tai kahden toimittajan kirjoituksista.

Herkkähipiäisyys kytkeytyy itsetuntoon, joka on heikompi kuin kovan ay- ja politiikkajyrän maine antaa ymmärtää. Ammattiliittoaikoina epävarmuus näkyi suurien lakkojen ratkaisevina hetkinä – vastuu siitä uskaltaako mennä enää pidemmälle painoi raskaana.

Huono itsetunto tuli ilmi kaikille suomalaisille huhtikuussa 2014, kun Antti penkin alle menneiden vaalien jälkeen pelkäsi Urpilaisen revanssia.

Ylen esittämällä videolla  Antti epäili, että Urpilainen haluaa takaisin puolueen puheenjohtajaksi. Videolla hän keskusteli Riiassa Slovakian sosiaalidemokraattisen ministerikollegansa Peter Kazimirin kanssa ennen euroryhmän kokousta.

Myöhemmin Antti kertoi epäilynsä Urpilaisen aikeista johtuneen väärinymmärryksestä.

Usein epävarmuus – silloin kun sitä on - näkyy Antin olemuksessa ja esiintymisessä esimerkiksi haastatteluissa selkeästi.

Liittopuheenjohtajana hän ei ollut kovin tottunut esiintymään suurille joukoille tai villitsemään kansaa puhujapöntöstä. Siihen ei ollut tarvetta. Tästä syystä hän hapuili puheita pitäessään monta vuotta SDP:n johtoon noustuaan.

Liittojohtajana Antti jännitti englannilla esiintymistä ay-liikkeen kansainvälisissä kokouksissa ja oli hellyyttävän onnellinen, jos esiintyminen  menikin hyvin. Englannin kielellä asiointi saattaa olla kova paikka yhä nyt, puheenjohtajamaan pääministerin roolissa EU:ssa.

Hyvävelimies

Antti ei johtajana rakenna ympärilleen hovia. Kaikilla on vapaa pääsy hänen luokseen ja hän kuulee kaikkia. Hän ei osallistu kosteisiin illanistujaisiin eikä harrasta saunailtoja. Hänen kanssaan asiat täytyy pystyä hoitamaan muutoin.

Se, ettei hoveja ole, ei tarkoita etteikö Antti johtajana ottaisi ja pitäisi suosikkeja. Heitä on ja on ollut. He saavat  erivapauksia kollegoihinsa verrattuna ja etuja, joita muut eivät työyhteisössä nauti.

Antti on myös uskollinen suosikeilleen  - ja lähimmilleen ylipäätänsä. Noustuaan asianajajasta liittojohtajaksi vuonna 2002, hän otti yhtiökumppaninsa mukaan liittoon ja kuljetti tämän seuraavaankin liittoon rinnallaan.

 

5 ASIAA, JOITA ET TIENNYT ANTTI RINTEESTÄ

Tunnin lenkki kello 5

Kuten tunnettua, Antti nukkuu vain 4 – 5 tuntia yössä. Hän on kertonut aamujensa alkaneen jo 10 vuoden ajan noin kello 5 tunnin kestävällä kävelylenkillä, jota seuraa päivän lehtien luku tunnin verran ennen töihin lähtöä. Kiireinen huippupoliitikon elämä lienee pudottanut aamulenkin ohjelmasta.

Suomalainen mies grillaa

Antti on innokas kokkaaja. Pekonipasta ei ole hänen ainoa reseptinsä. Erityisen mielellään hän grillaa kesäisin. Bravuureihin kuuluu pakastehummerin grillaaminen sellaisenaan, kokonaisena kaasugrillissä.

Nuoruus vallesmannina

Antti kertoo mielellään opiskeluaikojen kesätyöstään Rautavaaran ja Karttulan piirien vs. nimismiehenä. Siihen aikaan maalaisvallesmanneille sattui ja tapahtui. Seudulla vietti eläkepäiviään SKDL:n legendaarinen metsätyömies ja ex-kansanedustaja Veikko J. Rytkönen. Rytkönen oli kansanedustajana tunnettu paitsi ronskista viinankäytöstään myös alituisesta rahapulastaan. Hän mm. jäi kiinni siitä, että eduskunnan päivärahoja saadakseen oli ilmoittanut postilaatikon osoitteekseen kotikunnassaan. Lasse Lehtisen mukaan Rytkönen oli kansanedustajuutensa aikana Supon syväkurkku SKP:n sisällä rahaa vastaan. Rahapula seurasi Rytköstä myös eläkkeellä. Niissä merkeissä Antti joutui metsästämään ex-kansanedustajaa ja löysi tämän lopulta syrjäisestä töllistä, jossa löi haastelapun kouraan.

Raskas kaasujalka

Ennen nykyaikoja, jolloin autonkuljettaja vie, Antti maakuntamatkoillaan autoili kernaasti, jos vain mahdollista. Vaikka hän on poseerannut käytetyn Volkkarin kanssa nyt poliitikkona, Antti on vuosikymmeniä ollut vankka volvomies. Kun matkoilta on aina kiire kotiin, nopeusrajoitukset saavat  kyytiä. Hän on turvautunut jopa navigaattoriin, joka varoittaa poliisin valvontakameroista, mutta silti vahinkoja sattuu ja ylinopeussakkoja tipahtelee.

Yliluonnolliset kokemukset

Antti uskoo yliluonnollisiin ilmiöihin ja henkiolentoihin. Sopivassa seurassa hän saattaa innostua kertomaan omista yliluonnollisista kokemuksistaan.

]]>
3 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277085-tallainen-antti-rinne-on-oikeasti#comments Antti Rinne Antti Rinteen hallitus Hallitusohjelma 2019 Politiikka SDP Fri, 07 Jun 2019 11:46:30 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277085-tallainen-antti-rinne-on-oikeasti
Mihin kaikkiin takuutuksiin Jutta Urpilainen kirjoittaisi komissaarina nimensä? http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277051-mihin-kaikkiin-takuutuksiin-jutta-urpilainen-kirjoittaisi-komissaarina-nimensa <p>SDP julkisti 4.6 ehdokkaansa Suomen EU-komissaariksi. Moni varmaan hieraisi silmiään, kun selvisi, että ehdokkaana on Jutta Urpilainen, joka ei ollut ehdokkaana europarlamenttivaaleissa. Samaan aikaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi toivovansa Suomelle mahdollisimman painavaa salkkua. Kaikki katastrofin ainekset ovat siis olemassa.</p><p>Ministerin tehtävään edellytetään, että valittava henkilö on rehellisenä ja taitavana tunnettu Suomen kansalainen. Vaikka komissaarin kohdalla vastaavia vaatimuksia ei ole, ei se silti tarkoita sitä, että komissaaria esittävän tahon tulisi toimia päinvastaisella tavalla.</p><p>Suomen aikaisemmista komissaareista Erkki Liikanen, Olli Rehn ja Jyrki Katainen ovat toimineet EU:n talous- ja raha-asioista vastaavina komissaareina. Tämä lienee painava salkku, jota Suomi nytkin on tavoittelemassa.</p><p>Suurin ongelma Urpilaisen uskottavuuden kannalta on hänen toimintansa valtiovarainministerinä. Joko Urpilainen ei tiennyt, mistä oli päättämässä, kun hän yritti hankkia Suomelle vakuuksia Kreikan tukipakettiin, tai vaihtoehtoisesti hän yritti tarkoituksellisesti valehdella kansalle sopimuksen todellisesta sisällöstä. Vaikea sanoa, kumpi on huolestuttavampi vaihtoehto, mutta kumpaakaan on todella vaikea pitää positiivisena meriittinä.</p><p>Miten voidaan olettaa, että Jutta Urpilainen ajaisi talouskomissaarina Suomen tai edes koko EU:n etua, jos hän on jo aikaisemmin osoittanut, ettei ole tehtäviensä tasalla tai ajaa jonkin muun tahon etua kuin oman maansa? Tällaisen kävelevän katastrofin valinta Suomen komissaariksi ei anna kovin hyvää kuvaa SDP:stä, kun puolueella olisi ollut käytettävissään myös laajalti arvostettu ja kyvykkäänä pidetty ehdokas, joka oli vaaleissa ehdokkaana ja keräsi yksin lähes puolet puolueensa äänistä.</p><p>Urpilaisen valintaa komissaariksi on yritetty perustella tasa-arvosyillä ja sillä, että Suomella ei ole ollut vielä yhtään naiskomissaaria. Samaan aikaan Ruotsilla ei kuitenkaan ole ollut yhtään mieskomissaaria, mutta kukaan ei tunnu pitävän tätä ongelmana.</p><p>Tasa-arvon edistäminen on tärkeää, mutta sitä ei pitäisi käyttää keppihevosena siihen, että tärkeän tehtävän täyttämisessä sekä osaaminen että luotettavuus sivuutetaan kokonaan. Tällainen toiminta on omiaan johtamaan siihen, että Suomen kansainvälinen uskottavuus kärsii ja pätevätkin naisehdokkaat leimautuvat pelkästään sukupuolensa perusteella tehtäväänsä valituiksi. Kyvykkyyden ja vaalituloksen ohittaminen pelkän sukupuolen perusteella ei edistä todellista tasa-arvoa eikä luottamusta demokratiaan.</p><p>Valikoiva tasa-arvoajattelu on ollut vihervasemmistoleirissä voimissaan aikaisemminkin. Naisen valitseminen on tärkeää vain silloin, kun kyseessä on ideologisesti sopiva ehdokas.</p><p>Kun Tarja Halonen oli ehdolla presidentiksi, feministit julistivat kilpaa, kuinka tärkeää on, että naiset äänestävät vaaleissa naista. Viime presidentinvaaleissa, kun perussuomalaisten Laura Huhtasaari haastoi kokoomuksen Sauli Niinistön, samat tahot olivat naisen äänestämisen tärkeydestä hipihiljaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SDP julkisti 4.6 ehdokkaansa Suomen EU-komissaariksi. Moni varmaan hieraisi silmiään, kun selvisi, että ehdokkaana on Jutta Urpilainen, joka ei ollut ehdokkaana europarlamenttivaaleissa. Samaan aikaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi toivovansa Suomelle mahdollisimman painavaa salkkua. Kaikki katastrofin ainekset ovat siis olemassa.

Ministerin tehtävään edellytetään, että valittava henkilö on rehellisenä ja taitavana tunnettu Suomen kansalainen. Vaikka komissaarin kohdalla vastaavia vaatimuksia ei ole, ei se silti tarkoita sitä, että komissaaria esittävän tahon tulisi toimia päinvastaisella tavalla.

Suomen aikaisemmista komissaareista Erkki Liikanen, Olli Rehn ja Jyrki Katainen ovat toimineet EU:n talous- ja raha-asioista vastaavina komissaareina. Tämä lienee painava salkku, jota Suomi nytkin on tavoittelemassa.

Suurin ongelma Urpilaisen uskottavuuden kannalta on hänen toimintansa valtiovarainministerinä. Joko Urpilainen ei tiennyt, mistä oli päättämässä, kun hän yritti hankkia Suomelle vakuuksia Kreikan tukipakettiin, tai vaihtoehtoisesti hän yritti tarkoituksellisesti valehdella kansalle sopimuksen todellisesta sisällöstä. Vaikea sanoa, kumpi on huolestuttavampi vaihtoehto, mutta kumpaakaan on todella vaikea pitää positiivisena meriittinä.

Miten voidaan olettaa, että Jutta Urpilainen ajaisi talouskomissaarina Suomen tai edes koko EU:n etua, jos hän on jo aikaisemmin osoittanut, ettei ole tehtäviensä tasalla tai ajaa jonkin muun tahon etua kuin oman maansa? Tällaisen kävelevän katastrofin valinta Suomen komissaariksi ei anna kovin hyvää kuvaa SDP:stä, kun puolueella olisi ollut käytettävissään myös laajalti arvostettu ja kyvykkäänä pidetty ehdokas, joka oli vaaleissa ehdokkaana ja keräsi yksin lähes puolet puolueensa äänistä.

Urpilaisen valintaa komissaariksi on yritetty perustella tasa-arvosyillä ja sillä, että Suomella ei ole ollut vielä yhtään naiskomissaaria. Samaan aikaan Ruotsilla ei kuitenkaan ole ollut yhtään mieskomissaaria, mutta kukaan ei tunnu pitävän tätä ongelmana.

Tasa-arvon edistäminen on tärkeää, mutta sitä ei pitäisi käyttää keppihevosena siihen, että tärkeän tehtävän täyttämisessä sekä osaaminen että luotettavuus sivuutetaan kokonaan. Tällainen toiminta on omiaan johtamaan siihen, että Suomen kansainvälinen uskottavuus kärsii ja pätevätkin naisehdokkaat leimautuvat pelkästään sukupuolensa perusteella tehtäväänsä valituiksi. Kyvykkyyden ja vaalituloksen ohittaminen pelkän sukupuolen perusteella ei edistä todellista tasa-arvoa eikä luottamusta demokratiaan.

Valikoiva tasa-arvoajattelu on ollut vihervasemmistoleirissä voimissaan aikaisemminkin. Naisen valitseminen on tärkeää vain silloin, kun kyseessä on ideologisesti sopiva ehdokas.

Kun Tarja Halonen oli ehdolla presidentiksi, feministit julistivat kilpaa, kuinka tärkeää on, että naiset äänestävät vaaleissa naista. Viime presidentinvaaleissa, kun perussuomalaisten Laura Huhtasaari haastoi kokoomuksen Sauli Niinistön, samat tahot olivat naisen äänestämisen tärkeydestä hipihiljaa.

]]>
26 http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277051-mihin-kaikkiin-takuutuksiin-jutta-urpilainen-kirjoittaisi-komissaarina-nimensa#comments EU-komissaari Jutta Urpilainen SDP Tasa-arvo Thu, 06 Jun 2019 09:49:14 +0000 Sanna Antikainen http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277051-mihin-kaikkiin-takuutuksiin-jutta-urpilainen-kirjoittaisi-komissaarina-nimensa
Punamulta luo edellytyksiä hyvinvointiin http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276906-punamulta-luo-edellytyksia-hyvinvointiin <p>Hallitusratkaisu ja -ohjelma on syntynyt. Investointisuunnitelma koko maahan on aluepolitiikan kunnianpalautus. Keski-Suomen päätäntävalta omista asioista kasvaa ja saavutettavuus paranee. Uusi punamulta luo hallitusohjelmassa vahvan pohjan koko Suomen kehittämiselle.</p><p>Erityisesti raidelinjaus tukee Suomen kasvua, sillä tulevaisuudessa Suomi kasvattaa rautateiden liikenne- ja infrakorjausinvestointiosuutta merkittävästi nykytasosta, huomioiden myös poikittais- ja vähäliikenteiset radat. Hallitusohjelmassa todetaan potentiaalisina erillisrahoituksen kohteina muun muassa, että Pääradan ja sen laajennusten suunnittelu käynnistetään.&nbsp;</p><p>Eteneminen suurissa ratahankkeissa edellyttää sopimukseen pääsemistä toteutuksesta ja rahoituksesta valtion, kuntien ja muiden mahdollisten hyödynsaajien kanssa.&nbsp;</p><p>Panostukset tiestöön ovat myös tarvittuja, vaikka korjausvelkaa jää edelleen tulevaisuuteen. Laajakaistaongelmien ratkaiseminen on niin ikään kirjattu hallitusohjelmaan. MAL-sopimuksia laajennetaan, joka on iso mahdollisuus maakunnille. Hallitusohjelma on laajan maamme kannalta erittäin potentiaalinen.</p><p>Koulutukseen ja nuorten hyvinvointiin tehtävät satsaukset ovat erittäin tärkeitä. Ammatilliseen koulutukseen palkataan uutta opetushenkilökuntaa vauhdittamaan työpaikoilla tapahtuvaa oppimista sekä varmistamaan opiskelupäivien ja &ndash; viikkojen toteutuminen.</p><p>Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia parannetaan tuomalla harrastukset osaksi koulupäivään. Jokaiselle lapselle ja nuorelle tarjotaan mahdollisuus mielekkääseen liikunta- tai kulttuuriharrastukseen.</p><p>Vastuullisesta talouspolitiikasta on edelleen pidettävä huolta. Yrittäjyyden olosuhteita ei saa heikentää ja työnteon on aina oltava kannattavaa. Kestävä valtiontalous luo pohjan kestävälle kasvulle koko maassa. Olen hyvilläni, että ensimmäisen uuden työntekijän palkkaamisen helpottamista selvitetään. Myöskään yrittäjien ja yritysten verotusta ei kiristetty.</p><p>Poliisien määrän nostaminen 7500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä on turvallisen yhteiskunnan tae. Poliisien enimmäisvasteajat määritetään koko maahan. Hallitus myös tukee monipaikkaista työntekoa ja uudistaa alueellistamislainsäädännön. Viime hallituksen uudistamaa taksilakia tarkastellaan uudelleen. Tämä on hyvä asia. Kyseessä näyttääkin olevan keskustalaisin hallitusohjelma 2000-luvulla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusratkaisu ja -ohjelma on syntynyt. Investointisuunnitelma koko maahan on aluepolitiikan kunnianpalautus. Keski-Suomen päätäntävalta omista asioista kasvaa ja saavutettavuus paranee. Uusi punamulta luo hallitusohjelmassa vahvan pohjan koko Suomen kehittämiselle.

Erityisesti raidelinjaus tukee Suomen kasvua, sillä tulevaisuudessa Suomi kasvattaa rautateiden liikenne- ja infrakorjausinvestointiosuutta merkittävästi nykytasosta, huomioiden myös poikittais- ja vähäliikenteiset radat. Hallitusohjelmassa todetaan potentiaalisina erillisrahoituksen kohteina muun muassa, että Pääradan ja sen laajennusten suunnittelu käynnistetään. 

Eteneminen suurissa ratahankkeissa edellyttää sopimukseen pääsemistä toteutuksesta ja rahoituksesta valtion, kuntien ja muiden mahdollisten hyödynsaajien kanssa. 

Panostukset tiestöön ovat myös tarvittuja, vaikka korjausvelkaa jää edelleen tulevaisuuteen. Laajakaistaongelmien ratkaiseminen on niin ikään kirjattu hallitusohjelmaan. MAL-sopimuksia laajennetaan, joka on iso mahdollisuus maakunnille. Hallitusohjelma on laajan maamme kannalta erittäin potentiaalinen.

Koulutukseen ja nuorten hyvinvointiin tehtävät satsaukset ovat erittäin tärkeitä. Ammatilliseen koulutukseen palkataan uutta opetushenkilökuntaa vauhdittamaan työpaikoilla tapahtuvaa oppimista sekä varmistamaan opiskelupäivien ja – viikkojen toteutuminen.

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia parannetaan tuomalla harrastukset osaksi koulupäivään. Jokaiselle lapselle ja nuorelle tarjotaan mahdollisuus mielekkääseen liikunta- tai kulttuuriharrastukseen.

Vastuullisesta talouspolitiikasta on edelleen pidettävä huolta. Yrittäjyyden olosuhteita ei saa heikentää ja työnteon on aina oltava kannattavaa. Kestävä valtiontalous luo pohjan kestävälle kasvulle koko maassa. Olen hyvilläni, että ensimmäisen uuden työntekijän palkkaamisen helpottamista selvitetään. Myöskään yrittäjien ja yritysten verotusta ei kiristetty.

Poliisien määrän nostaminen 7500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä on turvallisen yhteiskunnan tae. Poliisien enimmäisvasteajat määritetään koko maahan. Hallitus myös tukee monipaikkaista työntekoa ja uudistaa alueellistamislainsäädännön. Viime hallituksen uudistamaa taksilakia tarkastellaan uudelleen. Tämä on hyvä asia. Kyseessä näyttääkin olevan keskustalaisin hallitusohjelma 2000-luvulla.

]]>
22 http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276906-punamulta-luo-edellytyksia-hyvinvointiin#comments hallitus Hallitusohjelma Keskusta Politiikka SDP Mon, 03 Jun 2019 08:09:31 +0000 Joonas Könttä http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276906-punamulta-luo-edellytyksia-hyvinvointiin
Rinteen hallitusohjelma lupaa 400 haamulääkäriä ja lähettää laskun kunnille http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276861-rinteen-hallitusohjelma-lupaa-400-haamulaakaria-ja-lahettaa-laskun-kunnille <p>Kuten <a href="http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276004-read-my-lips-viikon-hoitotakuu-laakarille-ei-toteudu">aiemmissa blogikirjoituksissani</a> arvelin, 7 päivän terveyskeskuslääkäritakuu jää Helsingin Sanomille viikonloppuna vuodetussa <strong>Antti&nbsp;</strong><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006128563.html"><strong>Rinteen</strong> hallituksen ohjelmassa</a> ihan ilmaan. Hävittäjien hankinnasta kirjoitetaan seikkaperäisesti, mutta ihmisten hoitoon pääsystä kirjataan hurskaita toiveita. &quot;Hoitotakuun kiristäminen maksaa vuoden 2023 tasossa noin 50 miljoonaa euroa...muun muassa paremmalla työnjohtamisella, digitalisaatiolla ja uusilla moniammatillisilla sote-keskuksilla tavoite voidaan saavuttaa noin tuhannen yleislääkärin lisäyksellä&quot;.</p><p>Viikon terveyskeskuslääkäritakuu luvataan voimaan vuonna 2023.</p><p>Mistä Rinteen hallitus taikoo 1000 uutta terveyskeskuslääkäriä vain 2,5 vuodessa?&nbsp;</p><p>Se on mahdotonta edes teoriassa.&nbsp;</p><p>Alle <a href="https://www.slideshare.net/laakariliitto/lkriliiton-tyvoimaennuste">65 -vuotiaiden (eli potentiaalisten terveyskeskuslääkärien) määrä kasvaa noin 600 lääkärillä vuosina 2019 - 2023</a>. Osa heistä on jo tai menee yksityisiin yrityksiin, työterveyshuoltoon, sairaaloihin tai jatkaa erikoistumista kuten tälläkin hetkellä. Vain osa 600:sta siis on oikeasti potentiaalisia uusia terveyskeskuslääkäreitä. Työttömiä lääkäreitä ei ole Suomessa.</p><p>Lääkäriliitto arvioi, että terveyskeskusjonojen poisto vaatii 1000 lääkärin lisätyöpanoksen. L<a href="https://www.laakariliitto.fi/uutiset/kannanotot/perusterveydenhuollon-hoitoonpaasy-taattava-terveydenhuoltolakia-muutettava/">iiton arvioima kustannus olisi 100 miljoonaa euroa vuodessa</a>.</p><p>Lääkäriliiton arvion perusteella 1000 uuden lääkärin palkkaaminen hoitotakuuta toteuttamaan maksaa siis vähintään 200 miljoonaa euroa tällä vaalikaudella (käytännössä 2023-2024).</p><p>Rinteen hallitus lupaa tehdä sen 50 miljoonalla.</p><p>Kuka maksaa loput 150 miljoonaa?</p><p>Kunnat tietenkin. Jos löytävät vapaita lääkäreitä jostain.</p><p>Mitä sanoo Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja <strong>Sirpa Paatero&nbsp;</strong>(sd)?</p><p>SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät siis maksattavat kunnilla hulppean vaalilupauksensa, jonka tiesivät epärealistiseksi alunperinkin.</p><p>Ei tarvitse olla oraakkeli ennustaakseen, että 1000 uutta terveyskeskuslääkäriä ei tule toteutumaan vajaassa 3 vuodessa. Sen näkee sokea Reettakin. Ja sosiaali- ja terveysministeriön sosialidemokraattinen terveydenhuoltopomo <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10744418">Kirsi Varhila</a>.&nbsp;</p><p>SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät tekivät vaaleissa häikäilemätöntä hokkuspokkusterveyspolitiikkaa saadakseen ääniä. Nyt ne näyttävät jatkavan hokkuspokkusterveyspolitiikkaansa hallituksessa hokkuspokkkushoitotakuulla.&nbsp;</p><p>Rinteen hallitus hirttäytyy viikon terveyskeskustakuuseen samoin kuin<strong> Paavo Lipposen</strong> I hallitus hirttäytyi työttömyyden puolittamislupaukseensa, jonka SDP silloinkin niinikään tiesi alun perin mahdottomaksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten aiemmissa blogikirjoituksissani arvelin, 7 päivän terveyskeskuslääkäritakuu jää Helsingin Sanomille viikonloppuna vuodetussa Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa ihan ilmaan. Hävittäjien hankinnasta kirjoitetaan seikkaperäisesti, mutta ihmisten hoitoon pääsystä kirjataan hurskaita toiveita. "Hoitotakuun kiristäminen maksaa vuoden 2023 tasossa noin 50 miljoonaa euroa...muun muassa paremmalla työnjohtamisella, digitalisaatiolla ja uusilla moniammatillisilla sote-keskuksilla tavoite voidaan saavuttaa noin tuhannen yleislääkärin lisäyksellä".

Viikon terveyskeskuslääkäritakuu luvataan voimaan vuonna 2023.

Mistä Rinteen hallitus taikoo 1000 uutta terveyskeskuslääkäriä vain 2,5 vuodessa? 

Se on mahdotonta edes teoriassa. 

Alle 65 -vuotiaiden (eli potentiaalisten terveyskeskuslääkärien) määrä kasvaa noin 600 lääkärillä vuosina 2019 - 2023. Osa heistä on jo tai menee yksityisiin yrityksiin, työterveyshuoltoon, sairaaloihin tai jatkaa erikoistumista kuten tälläkin hetkellä. Vain osa 600:sta siis on oikeasti potentiaalisia uusia terveyskeskuslääkäreitä. Työttömiä lääkäreitä ei ole Suomessa.

Lääkäriliitto arvioi, että terveyskeskusjonojen poisto vaatii 1000 lääkärin lisätyöpanoksen. Liiton arvioima kustannus olisi 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Lääkäriliiton arvion perusteella 1000 uuden lääkärin palkkaaminen hoitotakuuta toteuttamaan maksaa siis vähintään 200 miljoonaa euroa tällä vaalikaudella (käytännössä 2023-2024).

Rinteen hallitus lupaa tehdä sen 50 miljoonalla.

Kuka maksaa loput 150 miljoonaa?

Kunnat tietenkin. Jos löytävät vapaita lääkäreitä jostain.

Mitä sanoo Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero (sd)?

SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät siis maksattavat kunnilla hulppean vaalilupauksensa, jonka tiesivät epärealistiseksi alunperinkin.

Ei tarvitse olla oraakkeli ennustaakseen, että 1000 uutta terveyskeskuslääkäriä ei tule toteutumaan vajaassa 3 vuodessa. Sen näkee sokea Reettakin. Ja sosiaali- ja terveysministeriön sosialidemokraattinen terveydenhuoltopomo Kirsi Varhila

SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät tekivät vaaleissa häikäilemätöntä hokkuspokkusterveyspolitiikkaa saadakseen ääniä. Nyt ne näyttävät jatkavan hokkuspokkusterveyspolitiikkaansa hallituksessa hokkuspokkkushoitotakuulla. 

Rinteen hallitus hirttäytyy viikon terveyskeskustakuuseen samoin kuin Paavo Lipposen I hallitus hirttäytyi työttömyyden puolittamislupaukseensa, jonka SDP silloinkin niinikään tiesi alun perin mahdottomaksi. 

 

]]>
5 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276861-rinteen-hallitusohjelma-lupaa-400-haamulaakaria-ja-lahettaa-laskun-kunnille#comments Antti Rinne Hallitusneuvottelut 2019 Julkinen terveydenhuolto Politiikka SDP Sun, 02 Jun 2019 11:26:33 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276861-rinteen-hallitusohjelma-lupaa-400-haamulaakaria-ja-lahettaa-laskun-kunnille
Tuoko Rinteen hallitus ansiosidonnaisen työttömyysturvan kaikille? http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276822-touko-rinteen-hallitus-ansiosidonnaisen-tyottomyysturvan-kaikille <p>Antti Rinteen hallitus aikoo jatkaa Sipilän hallituksen työtä ansiosidonnaisen työttömyysturvan hallinnoinnin uudistamiseksi. Se tarkoittaisi nykyisten puoli vuosisataa vanhojen ja liki muuttumattomina pysyneiden ammattiliittojen työttömyyskassojen ajan päättymistä. Aika näyttää, riittääkö Keskustan niskaote Rinteestä ja SDP:stä viemästä uudistuksen todeksi.</p><p>Iltalehti julkaisi tänään keskeisiä osia Rinteen hallituksen ohjelmasta. Erittäin merkittävä kohta on: <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8e239db4-c7f0-4008-bf70-f45c0c4d9327">&quot;PJ-pöydässä: Ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille -jatkoselvitys.&quot; </a>Jos tämä tuo todellisia tuloksia, se tulee olemaan Rinteen hallituksen suurimpia tasa-arvotekoja.</p><p>Keskusta on ajanut ammattiliittojen työttömyyskassoihin perustuvan järjestelmän korvaamista (ansioturva mukaan lukien) Kelan hallinnoimmalla yleisellä ja yksityisellä työttömyysvakuutuksella kaikki ne 60 vuotta, jotka ansiosidonnainen työttömyysturva on ollut olemassa. Tosin nyt Sipilän hallituksessa <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005592307.html">oltiin toistakin mieltä</a>.</p><p><strong>Rinne tyrmäsi vielä 2 kuukautta sitten</strong></p><p><a href="http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/antti-rinne-ei-osaa-sanoa-mitka-vaalilupauksistaan-demarit-aikoo-toteuttaa-riippuu-taloustilanteesta/">Antti Rinne suhtautui vielä vaalien alla kielteisesti </a>siihen, että ammattiliittojen kassoihin kuuluvat ihmiset saisivat ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Hän totesi: &quot;Voit itse valita, mihin järjestelmän osaan kuulut. On täysin itsesi päätettävissä, haluatko olla ansioturvan piirissä&quot;. Rinne kysyi&nbsp;&quot;millainen on se ihminen, jolla ei ole varaa maksaa kanssan jäsenmaksua, nolla pilkku nolla jotakin&quot;.</p><p>Tämä lienee asioita, joissa vahvassa neuvotteluasemassa oleva Keskusta on päässyt taluttamaan pääministeriksi halajavaa SDP:n puheenjohtajaa.</p><p>Tällä hetkellä vuosittain <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161187/Rap_47_18_Kohti%20vakuuttavampaa%20ansioturvaa_netti.pdf?sequence=4&amp;isAllowed=y">70 000 kansalaista jää vaille ansioturvan, johon heillä on oikeus </a>ja jonka he ovat palkkansa sivukuluina ja veroinen maksaneet.</p><p>Syynä on nykyinen puoli vuosisataa vanha ammattiliittojen työttömyyskassoihin yksityistetty ja hajautettu järjestelmä. Se täytyy korvata selkeällä, julkisen toimijan hallussa olevalla universaalilla järjestelmällä, joka takaa ansiosidonnainen työttömyysturvan kaikille työttömäksi jääville, joille se kuuluu.</p><p>Rinteen hallitusohjelman kirjauksessa tarkoitetaan sen selvitystyön jatkamista, jonka Sipilän hallitus aloitti Sinisten aloitteesta. Aika näyttää, onko Keskustan niskaote pääministeri Rinteestä riittävän tiukka, että järjestelmän uudistamisessa edetään selvityksiä pidemmälle tällä hallituskaudella.</p><p>Mielestäni paras lähtökohta jatkotyölle on tuon <a href="http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005916616.html">selvityksen malli 3</a>:</p><p>&quot;Kolmas tapa olisi siirtää ansiosidonnainen turva Kelan vastuulle. Työttömyyskassajärjestelmä purettaisiin asteittain ja kassojen jäsenmaksun kerääminen loppuisi. Ansiosidonnaisen turvan ehdot eivät muuttuisi, mutta maksaja muuttuisi. Kotamäen mukaan kolmas vaihtoehto säästäisi hallinnollisia kustannuksia noin 40 miljoonaa euroa vuodessa, koska nykyjärjestelmässä on paljon päällekkäisyyksiä.&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antti Rinteen hallitus aikoo jatkaa Sipilän hallituksen työtä ansiosidonnaisen työttömyysturvan hallinnoinnin uudistamiseksi. Se tarkoittaisi nykyisten puoli vuosisataa vanhojen ja liki muuttumattomina pysyneiden ammattiliittojen työttömyyskassojen ajan päättymistä. Aika näyttää, riittääkö Keskustan niskaote Rinteestä ja SDP:stä viemästä uudistuksen todeksi.

Iltalehti julkaisi tänään keskeisiä osia Rinteen hallituksen ohjelmasta. Erittäin merkittävä kohta on: "PJ-pöydässä: Ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille -jatkoselvitys." Jos tämä tuo todellisia tuloksia, se tulee olemaan Rinteen hallituksen suurimpia tasa-arvotekoja.

Keskusta on ajanut ammattiliittojen työttömyyskassoihin perustuvan järjestelmän korvaamista (ansioturva mukaan lukien) Kelan hallinnoimmalla yleisellä ja yksityisellä työttömyysvakuutuksella kaikki ne 60 vuotta, jotka ansiosidonnainen työttömyysturva on ollut olemassa. Tosin nyt Sipilän hallituksessa oltiin toistakin mieltä.

Rinne tyrmäsi vielä 2 kuukautta sitten

Antti Rinne suhtautui vielä vaalien alla kielteisesti siihen, että ammattiliittojen kassoihin kuuluvat ihmiset saisivat ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Hän totesi: "Voit itse valita, mihin järjestelmän osaan kuulut. On täysin itsesi päätettävissä, haluatko olla ansioturvan piirissä". Rinne kysyi "millainen on se ihminen, jolla ei ole varaa maksaa kanssan jäsenmaksua, nolla pilkku nolla jotakin".

Tämä lienee asioita, joissa vahvassa neuvotteluasemassa oleva Keskusta on päässyt taluttamaan pääministeriksi halajavaa SDP:n puheenjohtajaa.

Tällä hetkellä vuosittain 70 000 kansalaista jää vaille ansioturvan, johon heillä on oikeus ja jonka he ovat palkkansa sivukuluina ja veroinen maksaneet.

Syynä on nykyinen puoli vuosisataa vanha ammattiliittojen työttömyyskassoihin yksityistetty ja hajautettu järjestelmä. Se täytyy korvata selkeällä, julkisen toimijan hallussa olevalla universaalilla järjestelmällä, joka takaa ansiosidonnainen työttömyysturvan kaikille työttömäksi jääville, joille se kuuluu.

Rinteen hallitusohjelman kirjauksessa tarkoitetaan sen selvitystyön jatkamista, jonka Sipilän hallitus aloitti Sinisten aloitteesta. Aika näyttää, onko Keskustan niskaote pääministeri Rinteestä riittävän tiukka, että järjestelmän uudistamisessa edetään selvityksiä pidemmälle tällä hallituskaudella.

Mielestäni paras lähtökohta jatkotyölle on tuon selvityksen malli 3:

"Kolmas tapa olisi siirtää ansiosidonnainen turva Kelan vastuulle. Työttömyyskassajärjestelmä purettaisiin asteittain ja kassojen jäsenmaksun kerääminen loppuisi. Ansiosidonnaisen turvan ehdot eivät muuttuisi, mutta maksaja muuttuisi. Kotamäen mukaan kolmas vaihtoehto säästäisi hallinnollisia kustannuksia noin 40 miljoonaa euroa vuodessa, koska nykyjärjestelmässä on paljon päällekkäisyyksiä."

]]>
5 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276822-touko-rinteen-hallitus-ansiosidonnaisen-tyottomyysturvan-kaikille#comments Hallitusneuvottelut 2019 Politiikka SDP Työttömyys Työttömyysturva Sat, 01 Jun 2019 10:01:51 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276822-touko-rinteen-hallitus-ansiosidonnaisen-tyottomyysturvan-kaikille
Jutta Urpilaisesta tulee Suomen seuraava komissaari tai ulkoministeri http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276701-jutta-urpilaisesta-tulee-suomen-seuraava-komissaari-tai-ulkoministeri <p>Uuden hallituksen ministeriarvuuttelu on kovasti käynnissä. Listan saamme ihan pian. Myös Suomen uuden komissaarin nimeä on arvuuteltu. Tuleva pääministeri Antti Rinne on nyt paljon vartijana nimityksiä jaettaessa. Komissaariksi tulee Rinteen ilmoittamana nainen. Jutta Urpilaista ja Miapetra Kumpula-Natria on arvuuteltu.</p><p>Alma-mielipidekyselyssä Jutta Urpilainen oli suosituin komissaariehdokas päihittäen Eero Heinäluoman ja Miapetra Kumpula-Natrin (<u><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e7191d62-1a1e-47e4-936f-9e26d44f1f56">IL 24.5.2019</a></u>). Tuolla ei tosin ole mitään merkitystä Rinteen valinnassa.</p><p>Kirjoitin viime syksynä blogikirjoituksen otsikolla &rdquo;<em>SDP:n turvallisuuspolitiikan muutostyöryhmä - Tuomiojan vai Urpilaisen linja?</em>&rdquo; (<u><a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261035-sdpn-turvallisuuspolitiikan-muutostyoryhma-tuomiojan-vai-urpilaisen-linja">US-blogi 15.9.2018</a></u>). SDP oli uudistamassa puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. Kyseessä oli SDP:n hallitusohjelmatavoitteet ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.</p><p>Työryhmä jäseniä olivat tuolloin tiedettyinä kansanedustaja Erkki Tuomioja ja kansanedustaja Jutta Urpilainen ryhmän puheenjohtajina.&nbsp;Tosiasiassa kyse oli puolueen kahden eri linjan kamppailusta. Tuomiojan linjan ja Urpalaisen linjan.</p><p>Nuo kaksi erilaista linjaa ovat meille tutut eikä niiden sisältöä ole syytä tässä kirjoituksessa enää avata. Tuomiojan Venäjä- ja Nato-linjaukset ovat meille tuttuja. Vastaavasti ovat meille tuttua Urpilaisen katseet kohti länttä. Näkisin Urpilaisessa SDP:n sisällä hieman Liisan Jaakonsaaren hengenheimolaisuutta, mutta vain hieman.</p><p>Joka tapauksessa Urpilainen on oikeistodemari.</p><p>Tuomiojasta ei tule enää koskaan ulkoministeriä Suomeen. Hänen Venäjä-myönteiset puolueettomuuslinjauksensa ovat pikkuhiljaa syrjäytymässä myös SDP:ssä. SDP on pääsemässä viimein eroon Tarja Halosen aikakauden viimeisistä muistoista.</p><p>Urpilaisen linja voitti SDP:ssä. SDP on nyt hyväksymässä viimein sen länsi-integraatioon perustuvan puolustus- ja ulkopolitiikan, jonka viime vaalikaudella Sipilän hallitus aloitti. Sataharjoitukset Nato-maiden kanssa Suomessa tulevat jatkumaan myös Rinteen hallituksen aikana.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;****</p><p>Jutta Urpilainen tulee olemaan joko Suomen seuraava komissaari&nbsp;tai&nbsp;ulkoministeri. Ulkoministeri, jos Vihreät eivät saa haluamaansa ulkoministeripestiä Pekka Haavistolle. Todennäköisesti Vihreät saavat sen, vaikka siitä ei vielä olla tihkuttu julkisuuteen. Tällöin Urpilaisesta tulee komissaari.</p><p>Tavallaan tällöin komissaarin virka olisi ikään kuin palkkio, eikä sinänsä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa niin paljon tekemisissä.</p><p>Urpilaisen adoptiopoikakin on jo siinä iässä, että äiti voi ottaa haastavia tehtäviä vastaan.</p><p>Tässä jaossa Miapetra Kumpula-Natrille ei ole sijaa. Hän tulee pysymään EU-parlamentissa riviparlamentaarikkona.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uuden hallituksen ministeriarvuuttelu on kovasti käynnissä. Listan saamme ihan pian. Myös Suomen uuden komissaarin nimeä on arvuuteltu. Tuleva pääministeri Antti Rinne on nyt paljon vartijana nimityksiä jaettaessa. Komissaariksi tulee Rinteen ilmoittamana nainen. Jutta Urpilaista ja Miapetra Kumpula-Natria on arvuuteltu.

Alma-mielipidekyselyssä Jutta Urpilainen oli suosituin komissaariehdokas päihittäen Eero Heinäluoman ja Miapetra Kumpula-Natrin (IL 24.5.2019). Tuolla ei tosin ole mitään merkitystä Rinteen valinnassa.

Kirjoitin viime syksynä blogikirjoituksen otsikolla ”SDP:n turvallisuuspolitiikan muutostyöryhmä - Tuomiojan vai Urpilaisen linja?” (US-blogi 15.9.2018). SDP oli uudistamassa puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. Kyseessä oli SDP:n hallitusohjelmatavoitteet ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Työryhmä jäseniä olivat tuolloin tiedettyinä kansanedustaja Erkki Tuomioja ja kansanedustaja Jutta Urpilainen ryhmän puheenjohtajina. Tosiasiassa kyse oli puolueen kahden eri linjan kamppailusta. Tuomiojan linjan ja Urpalaisen linjan.

Nuo kaksi erilaista linjaa ovat meille tutut eikä niiden sisältöä ole syytä tässä kirjoituksessa enää avata. Tuomiojan Venäjä- ja Nato-linjaukset ovat meille tuttuja. Vastaavasti ovat meille tuttua Urpilaisen katseet kohti länttä. Näkisin Urpilaisessa SDP:n sisällä hieman Liisan Jaakonsaaren hengenheimolaisuutta, mutta vain hieman.

Joka tapauksessa Urpilainen on oikeistodemari.

Tuomiojasta ei tule enää koskaan ulkoministeriä Suomeen. Hänen Venäjä-myönteiset puolueettomuuslinjauksensa ovat pikkuhiljaa syrjäytymässä myös SDP:ssä. SDP on pääsemässä viimein eroon Tarja Halosen aikakauden viimeisistä muistoista.

Urpilaisen linja voitti SDP:ssä. SDP on nyt hyväksymässä viimein sen länsi-integraatioon perustuvan puolustus- ja ulkopolitiikan, jonka viime vaalikaudella Sipilän hallitus aloitti. Sataharjoitukset Nato-maiden kanssa Suomessa tulevat jatkumaan myös Rinteen hallituksen aikana.

                                                                                           ****

Jutta Urpilainen tulee olemaan joko Suomen seuraava komissaari tai ulkoministeri. Ulkoministeri, jos Vihreät eivät saa haluamaansa ulkoministeripestiä Pekka Haavistolle. Todennäköisesti Vihreät saavat sen, vaikka siitä ei vielä olla tihkuttu julkisuuteen. Tällöin Urpilaisesta tulee komissaari.

Tavallaan tällöin komissaarin virka olisi ikään kuin palkkio, eikä sinänsä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa niin paljon tekemisissä.

Urpilaisen adoptiopoikakin on jo siinä iässä, että äiti voi ottaa haastavia tehtäviä vastaan.

Tässä jaossa Miapetra Kumpula-Natrille ei ole sijaa. Hän tulee pysymään EU-parlamentissa riviparlamentaarikkona.

]]>
20 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276701-jutta-urpilaisesta-tulee-suomen-seuraava-komissaari-tai-ulkoministeri#comments Antti Rinteen hallitus Erkki Tuomioja Jutta Urpilainen Naiskomissaari SDP Wed, 29 May 2019 09:11:34 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276701-jutta-urpilaisesta-tulee-suomen-seuraava-komissaari-tai-ulkoministeri
Venäjältä tuleva raha, eräänlaista valtionrahoitusta tämäkin http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276509-venajalta-tuleva-raha-eraanlaista-valtionrahoitusta-tamakin <p>Kun seuraavan kerran mietitte miten Venäjän valtio rahoittaa Suomessa olevia hyödyllisiä idioottejaan, suunnatkaa katse demareiden vaikutusvaltaisiin johtohenkilöihin.</p><p>Enää ei tarvitse miettiä, miksi Suomessa tietyt tahot vouhkaavat Venäjän puolesta, ja mistä puolueesta ovat peräisin suurimmat Venäjä-ystävät. Ei tarvitse myöskään ihmetellä, miksi Venäjän viesti Suomelle parhaasta sotilaallisesta liittoutumisratkaisusta on niin tuttua tiettyjen tahojen poliittisessa liturgiassa.&nbsp; &nbsp;</p><p>Päivän Kauppalehti uutisoi Paavo Lipposelle Venäjältä jälleen tulleista rahavirroista Nordstream-hankkeen konsultoinnista. Lipposen Gazpromilta saamat palkkiot eivät ole ihan pikkurahaa: Hänen konsulttifirmansa on tahkonnut jo vuosia muhkeaa tiliä vuosittaisilla noin 250.000 euron liikevaihdoilla. Liikevoitto Lipposen konsulttifirmalla on ollut viime vuosina 130 - 170.000 euron luokkaa ja firmalla löytyy varoja lähes puolen miljonan verran. Valitettavasti Kauppalehti ei kerro paljon rahaa on saatu nimenomaan Gazpromilta mutta kyse tuskin on kolikoista.</p><p>Demareiden puoluesihteeri Antton Rönnholm, joka on tällä hetkellä ehdolla Europarlamenttiin, sai Venäjältä vuosina 2011-13 palkkioina lähes 200.000 euroa.&nbsp;</p><p>Älkää siten ihmetelkö miksi Lipponen jyrähtelee säännöllisin väliajoin siitä että Venäjää ei ymmärretä tai että Venäjä-vastaisuus ei ole viisasta. Ymmärrän näkökannat hyvin koska Venäjä-vastaiset tuskin saavat Venäjän valtioyhtiöltä rahaa. Rönnholmkaan jostain syystä ei näe Venäjää uhkana ja yhteiseurooppalaista armeijaakaan ei kannata hänen mielestään perustaa.</p><p>Persujen hyödyllisillä idiooteilla lienee jotain opittavaa siitä, miten Venäjältä saa revittyä rahaa suokuokalla ja ihan julkisesti.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/paavo-lipponen-teki-jalleen-muhkean-tilin-konsultoimalla-venajan-kiisteltya-nord-stream-2-hanketta-yksi-sdpn-eurovaaliehdokkaista-on-myos-tienannut-venajan-putkihankkeella/9e0b96cb-d3a8-43ab-94bd-f5772dee4305?ref=iltalehti:1aa4&amp;utm_source=iltalehti.fi&amp;utm_medium=almainternal&amp;utm_campaign=kiintea_kauppalehti_ohjausboksi&amp;utm_content=ohjausboksi&amp;_ga=2.107190402.1439135612.1553693887-1815248533.1472890440" title="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/paavo-lipponen-teki-jalleen-muhkean-tilin-konsultoimalla-venajan-kiisteltya-nord-stream-2-hanketta-yksi-sdpn-eurovaaliehdokkaista-on-myos-tienannut-venajan-putkihankkeella/9e0b96cb-d3a8-43ab-94bd-f5772dee4305?ref=iltalehti:1aa4&amp;utm_source=iltalehti.fi&amp;utm_medium=almainternal&amp;utm_campaign=kiintea_kauppalehti_ohjausboksi&amp;utm_content=ohjausboksi&amp;_ga=2.107190402.1439135612.1553693887-1815248533.1472890440">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/paavo-lipponen-teki-jalleen-muhkean-t...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun seuraavan kerran mietitte miten Venäjän valtio rahoittaa Suomessa olevia hyödyllisiä idioottejaan, suunnatkaa katse demareiden vaikutusvaltaisiin johtohenkilöihin.

Enää ei tarvitse miettiä, miksi Suomessa tietyt tahot vouhkaavat Venäjän puolesta, ja mistä puolueesta ovat peräisin suurimmat Venäjä-ystävät. Ei tarvitse myöskään ihmetellä, miksi Venäjän viesti Suomelle parhaasta sotilaallisesta liittoutumisratkaisusta on niin tuttua tiettyjen tahojen poliittisessa liturgiassa.   

Päivän Kauppalehti uutisoi Paavo Lipposelle Venäjältä jälleen tulleista rahavirroista Nordstream-hankkeen konsultoinnista. Lipposen Gazpromilta saamat palkkiot eivät ole ihan pikkurahaa: Hänen konsulttifirmansa on tahkonnut jo vuosia muhkeaa tiliä vuosittaisilla noin 250.000 euron liikevaihdoilla. Liikevoitto Lipposen konsulttifirmalla on ollut viime vuosina 130 - 170.000 euron luokkaa ja firmalla löytyy varoja lähes puolen miljonan verran. Valitettavasti Kauppalehti ei kerro paljon rahaa on saatu nimenomaan Gazpromilta mutta kyse tuskin on kolikoista.

Demareiden puoluesihteeri Antton Rönnholm, joka on tällä hetkellä ehdolla Europarlamenttiin, sai Venäjältä vuosina 2011-13 palkkioina lähes 200.000 euroa. 

Älkää siten ihmetelkö miksi Lipponen jyrähtelee säännöllisin väliajoin siitä että Venäjää ei ymmärretä tai että Venäjä-vastaisuus ei ole viisasta. Ymmärrän näkökannat hyvin koska Venäjä-vastaiset tuskin saavat Venäjän valtioyhtiöltä rahaa. Rönnholmkaan jostain syystä ei näe Venäjää uhkana ja yhteiseurooppalaista armeijaakaan ei kannata hänen mielestään perustaa.

Persujen hyödyllisillä idiooteilla lienee jotain opittavaa siitä, miten Venäjältä saa revittyä rahaa suokuokalla ja ihan julkisesti.  

 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/paavo-lipponen-teki-jalleen-muhkean-tilin-konsultoimalla-venajan-kiisteltya-nord-stream-2-hanketta-yksi-sdpn-eurovaaliehdokkaista-on-myos-tienannut-venajan-putkihankkeella/9e0b96cb-d3a8-43ab-94bd-f5772dee4305?ref=iltalehti:1aa4&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=kiintea_kauppalehti_ohjausboksi&utm_content=ohjausboksi&_ga=2.107190402.1439135612.1553693887-1815248533.1472890440

 

     

  

]]>
25 http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276509-venajalta-tuleva-raha-eraanlaista-valtionrahoitusta-tamakin#comments Antton Rönnholm Gazprom Paavo Lipponen SDP Sat, 25 May 2019 10:30:10 +0000 pasi majuri http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276509-venajalta-tuleva-raha-eraanlaista-valtionrahoitusta-tamakin
Podcast-sarja eurovaaliehdokkaista: Mikkel Näkkäläjärvi http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276465-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-mikkel-nakkalajarvi <p>Tein neliosaisen podcast-sarjan eurovaaliehdokkaista. Tarkoituksena oli ehtiä haastattelemaan jokaisen puolueen yksi ehdokas, mutta valitettavasti aikataulu ei antanut periksi. Neliosaisessa sarjassa puolueina on mukana satunnaisgeneraattorin kautta: SDP, KD, SKP ja Vasemmistoliitto.</p><p>&nbsp;</p><p>Ensimmäisessä osassa haastattelin SDP:n eurovaaliehdokasta Mikkel Näkkäläjärveä. Haastattelu on tehty eurovaalikampanjan ensimmäisenä päivänä, ennen Näkkäläjärveen kohdistunutta kohua.</p><p>&nbsp;</p><p>Podcastissa Näkkäläjärvi käy läpi tärkeimmät tavoitteensa eurovaaleissa sekä joutuu Hiilisen grilliin EU:n rauhanprojektista. Näkkäläjärvi väittää EU:n olevan Euroopan suurin rauhanprojekti, mutta onko EU vain ulkoistanut sotansa pois omalta maaperältään.&nbsp;</p><p>Oheisesta linkistä pääset kuuntelemaan Näkkäläjärven haastattelun, jossa muina aiheina ovat eurooppalaiset arvot, ilmastonmuutos sekä työn prekarisoituminen.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://soundcloud.com/teemu-hiilinen/hiilisen-grilli-mikkel-nakkalajarvi" target="_blank">Hiilisen grilli -podcast</a>&nbsp;(<a href="https://soundcloud.com/teemu-hiilinen/hiilisen-grilli-mikkel-nakkalajarvi">https://soundcloud.com/teemu-hiilinen/hiilisen-grilli-mikkel-nakkalajarvi</a>).</p><p>&nbsp;</p><p>1. Osa Mikkel Näkkäläjärvi:&nbsp;http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276465-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-mikkel-nakkalajarvi</p><p>2. Osa Tiina Sandberg:&nbsp;http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276468-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-tiina-sandberg-skp</p><p>3. Osa Sari Essayah:&nbsp;<a href="http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276517-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-sari-essayah-kd">http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276517-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-sari-essayah-kd</a></p><p>4. Osa Miila Halonen:&nbsp;<a href="http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276520-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-miila-halonen-vas">http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276520-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-miila-halonen-vas</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tein neliosaisen podcast-sarjan eurovaaliehdokkaista. Tarkoituksena oli ehtiä haastattelemaan jokaisen puolueen yksi ehdokas, mutta valitettavasti aikataulu ei antanut periksi. Neliosaisessa sarjassa puolueina on mukana satunnaisgeneraattorin kautta: SDP, KD, SKP ja Vasemmistoliitto.

 

Ensimmäisessä osassa haastattelin SDP:n eurovaaliehdokasta Mikkel Näkkäläjärveä. Haastattelu on tehty eurovaalikampanjan ensimmäisenä päivänä, ennen Näkkäläjärveen kohdistunutta kohua.

 

Podcastissa Näkkäläjärvi käy läpi tärkeimmät tavoitteensa eurovaaleissa sekä joutuu Hiilisen grilliin EU:n rauhanprojektista. Näkkäläjärvi väittää EU:n olevan Euroopan suurin rauhanprojekti, mutta onko EU vain ulkoistanut sotansa pois omalta maaperältään. 

Oheisesta linkistä pääset kuuntelemaan Näkkäläjärven haastattelun, jossa muina aiheina ovat eurooppalaiset arvot, ilmastonmuutos sekä työn prekarisoituminen.

 

Hiilisen grilli -podcast (https://soundcloud.com/teemu-hiilinen/hiilisen-grilli-mikkel-nakkalajarvi).

 

1. Osa Mikkel Näkkäläjärvi: http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276465-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-mikkel-nakkalajarvi

2. Osa Tiina Sandberg: http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276468-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-tiina-sandberg-skp

3. Osa Sari Essayah: http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276517-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-sari-essayah-kd

4. Osa Miila Halonen: http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276520-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-miila-halonen-vas

]]>
0 http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276465-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-mikkel-nakkalajarvi#comments Eurovaalit 2019 Ilmastonmuutos Mikkel Näkkäläjärvi Prekarisaatio SDP Fri, 24 May 2019 16:45:57 +0000 Teemu Hiilinen http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276465-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-mikkel-nakkalajarvi
Kaikki heikennykset yrittäjyyteen tulee vain Keskustan hyväksymänä http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276440-kaikki-heikennykset-yrittajyyteen-tulee-vain-keskustan-hyvaksymana <p>Keskustan neuvotteluasema Säätytalolla vahvistuu päivä päivältä. Tämän tietää myös SDP:n Antti Rinne ja erityisen hyvin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Sipilä onkin hyvällä tavalla antanut varoituksen merkkejä demareiden suuntaan ja pehmittänyt näin Rinnettä hyväksymään paljon muutakin kuin vain jo tunnusteluvaiheessa alkuaan sovitun ja luvatun 18 maakunnan hallintomallin ja uuden maakuntaveron.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunkipuolue Vihreät tulevatkin Säätytalolta ulos vielä maakuntahallinto kaulassaan ja on siinä demareillakin selittämistä äänestäjilleen, kun neljä vuotta parjattu maakuntahallinto onkin nyt se autuaaksi tekevä uudistus Suomessa lisättynä ehkä vain pääkaupungin erityisasemalla ja lisäverolla. Ja keskusta saa maakunnista vielä, kuin märkänä rättinä pelkkien sote-alueiden nimiin vannoneiden demareiden tuella, monialaiset maakuntahallinnon (maku) läänitykset. Keskusta pelasi tässä ässät hihastaan heti tunnusteluvaiheessa ja Rinne luuli, että se riittää, mutta mitä vielä.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustan neuvotteluasema on niin vahva, että halutessaan he pystyvät Juha Sipilän ja Antti Kaikkosen johdolla estämään itseasiassa kaikki heikennykset yrittäjävähennykseen ja myös kaikki veronkiristykset yrittäjille ja yrityksille. Myös palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen kiristykset keskusta pystyy halutessaan estämään. Tämän myös Keskusta tietää ja myös sen, että tämän mahdollisuuden takia kaikkia mm. yrittäjiä kohtaavat heikennykset ovatpa ne sitten veronkiristyksiä, yrittäjävähennyksen muutoksia tai muita heikennyksiä menevät yksi yhteen keskustan piikkiin. Halutessaan, kun keskusta pystyy ne kaikki estämään nyt Säätytalolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustan kannattaakin pitää tiukasti kiinni kaikista kymmenestä kynnyskysymyksestään, sillä demareiden on pakko taipua niihin. Demareilla ei nimittäin ole muuta mahdollisuutta kuin Keskustan tukipuolueeksi ostamalla saada hallitusta kasaan, missä mukana olisi vihervasemmisto mukaan lukien vasemmistoliitto.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustan kenttä ja piirijohtajat, jotka lopulta päättävät kelpaako Sipilän ja Kaikkosen neuvottelema hallitusohjelma keskustalle hallitukseen lähtemiseksi viestittivätkin jo, että piiruakaan ei kymmenestä kynnyskysymyksestä saa, voi, eikä pidä antaa hallitusneuvotteluissa periksi. Keskustan piirijohtajat nostivat vielä erityisesti Sipilän hallituksen hyvän taloudenpidon esille todeten, että talouskysymykset ovat sellaiset, joissa pitää näkyä myös alkavalla vaalikaudella, että keskusta pystyy jatkamaan vastuullista taloudenpitoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Myös maatalouteen keskustan on helppo nyt vaatia lisää rahaa. Keskusta saa kotimaiselle maataloudelle ja ruuantuotannolle hallitusneuvotteluista juuri sen mitä haluavat. Demareiden on tähänkin taivuttava ja nyt näemme, mikä on keskustan aito tahto ja halu. Keskustan kentän viesti olikin tömäkkä: &rdquo;Maatalouden ja koko Suomen alueellisen kehittämisen tarve on ihan selvä. Siitä ei voida tinkiä.&rdquo; Demarit antavat periksi, jos vain keskusta aidosti haluaa maaseutua ja ruuantuotantoa nyt puolustaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Juha Sipilä alleviivasikin neuvotteluiden aikana keskustan eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen, että &rdquo;kaikenlaisia tietoja ja huhuja on liikkeellä, mutta yhdestäkään kynnyskysymyksestä keskusta ei voi perääntyä.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Keskusta saakin näin vedätettyä Rinteeltä vielä paljon ja nyt vielä lisää. Vasemmistoliitto on hipihiljaa ja hyväksyy kaiken sillä heidän mustan Audin takapenkki on yksin keskustan varassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Metsähakkuiden lisääminen ja Kemin suuret sellutehdasinvestoinnit ovat Vihreille tiukka paikka, mutta nekin keskusta saa halutessaan hallitusohjelmaan ja totta kai blokkaa kuin mansikkana kakusta Demareiden ja SAK:n veroesityksestä pois pelto- ja metsämaan verotuksen. Rinne luuli sen täkyn riittävän keskustalle, mutta ei tietenkään riitä sillä se oli niin kovin läpinäkyvää SAK-Demareiden vero-ohjelmassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskusta on nyt siis paljon vartijana. Hyviä linjauksia ja onnistumisia tulemme kyllä kiittelemään, mutta periksi antamisesta vihervasemmistolle, ette tule helpolla selviämään.</p><p>&nbsp;</p><p>Tsemppiä keskusta Säätytalolle!</p><p>&nbsp;</p><p>Timo Heinonen</p><p>Kansanedustaja (kok.)</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan neuvotteluasema Säätytalolla vahvistuu päivä päivältä. Tämän tietää myös SDP:n Antti Rinne ja erityisen hyvin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Sipilä onkin hyvällä tavalla antanut varoituksen merkkejä demareiden suuntaan ja pehmittänyt näin Rinnettä hyväksymään paljon muutakin kuin vain jo tunnusteluvaiheessa alkuaan sovitun ja luvatun 18 maakunnan hallintomallin ja uuden maakuntaveron.

 

Kaupunkipuolue Vihreät tulevatkin Säätytalolta ulos vielä maakuntahallinto kaulassaan ja on siinä demareillakin selittämistä äänestäjilleen, kun neljä vuotta parjattu maakuntahallinto onkin nyt se autuaaksi tekevä uudistus Suomessa lisättynä ehkä vain pääkaupungin erityisasemalla ja lisäverolla. Ja keskusta saa maakunnista vielä, kuin märkänä rättinä pelkkien sote-alueiden nimiin vannoneiden demareiden tuella, monialaiset maakuntahallinnon (maku) läänitykset. Keskusta pelasi tässä ässät hihastaan heti tunnusteluvaiheessa ja Rinne luuli, että se riittää, mutta mitä vielä.

 

Keskustan neuvotteluasema on niin vahva, että halutessaan he pystyvät Juha Sipilän ja Antti Kaikkosen johdolla estämään itseasiassa kaikki heikennykset yrittäjävähennykseen ja myös kaikki veronkiristykset yrittäjille ja yrityksille. Myös palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen kiristykset keskusta pystyy halutessaan estämään. Tämän myös Keskusta tietää ja myös sen, että tämän mahdollisuuden takia kaikkia mm. yrittäjiä kohtaavat heikennykset ovatpa ne sitten veronkiristyksiä, yrittäjävähennyksen muutoksia tai muita heikennyksiä menevät yksi yhteen keskustan piikkiin. Halutessaan, kun keskusta pystyy ne kaikki estämään nyt Säätytalolla.

 

Keskustan kannattaakin pitää tiukasti kiinni kaikista kymmenestä kynnyskysymyksestään, sillä demareiden on pakko taipua niihin. Demareilla ei nimittäin ole muuta mahdollisuutta kuin Keskustan tukipuolueeksi ostamalla saada hallitusta kasaan, missä mukana olisi vihervasemmisto mukaan lukien vasemmistoliitto.

 

Keskustan kenttä ja piirijohtajat, jotka lopulta päättävät kelpaako Sipilän ja Kaikkosen neuvottelema hallitusohjelma keskustalle hallitukseen lähtemiseksi viestittivätkin jo, että piiruakaan ei kymmenestä kynnyskysymyksestä saa, voi, eikä pidä antaa hallitusneuvotteluissa periksi. Keskustan piirijohtajat nostivat vielä erityisesti Sipilän hallituksen hyvän taloudenpidon esille todeten, että talouskysymykset ovat sellaiset, joissa pitää näkyä myös alkavalla vaalikaudella, että keskusta pystyy jatkamaan vastuullista taloudenpitoa.

 

Myös maatalouteen keskustan on helppo nyt vaatia lisää rahaa. Keskusta saa kotimaiselle maataloudelle ja ruuantuotannolle hallitusneuvotteluista juuri sen mitä haluavat. Demareiden on tähänkin taivuttava ja nyt näemme, mikä on keskustan aito tahto ja halu. Keskustan kentän viesti olikin tömäkkä: ”Maatalouden ja koko Suomen alueellisen kehittämisen tarve on ihan selvä. Siitä ei voida tinkiä.” Demarit antavat periksi, jos vain keskusta aidosti haluaa maaseutua ja ruuantuotantoa nyt puolustaa.

 

Juha Sipilä alleviivasikin neuvotteluiden aikana keskustan eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen, että ”kaikenlaisia tietoja ja huhuja on liikkeellä, mutta yhdestäkään kynnyskysymyksestä keskusta ei voi perääntyä.”

 

Keskusta saakin näin vedätettyä Rinteeltä vielä paljon ja nyt vielä lisää. Vasemmistoliitto on hipihiljaa ja hyväksyy kaiken sillä heidän mustan Audin takapenkki on yksin keskustan varassa.

 

Metsähakkuiden lisääminen ja Kemin suuret sellutehdasinvestoinnit ovat Vihreille tiukka paikka, mutta nekin keskusta saa halutessaan hallitusohjelmaan ja totta kai blokkaa kuin mansikkana kakusta Demareiden ja SAK:n veroesityksestä pois pelto- ja metsämaan verotuksen. Rinne luuli sen täkyn riittävän keskustalle, mutta ei tietenkään riitä sillä se oli niin kovin läpinäkyvää SAK-Demareiden vero-ohjelmassa.

 

Keskusta on nyt siis paljon vartijana. Hyviä linjauksia ja onnistumisia tulemme kyllä kiittelemään, mutta periksi antamisesta vihervasemmistolle, ette tule helpolla selviämään.

 

Tsemppiä keskusta Säätytalolle!

 

Timo Heinonen

Kansanedustaja (kok.)

 

]]>
2 http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276440-kaikki-heikennykset-yrittajyyteen-tulee-vain-keskustan-hyvaksymana#comments Hallitusneuvottelut Keskusta SDP Veronkiristys Verotus Fri, 24 May 2019 09:32:56 +0000 Timo Heinonen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276440-kaikki-heikennykset-yrittajyyteen-tulee-vain-keskustan-hyvaksymana
Antti Rinteellä anteeksipyynnön paikka meiltä Ristoilta http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276419-antti-rinteella-anteeksipyynnon-paikka-meilta-ristoilta <p>Demarinaiset ovat <a href="https://www.epressi.com/tiedotteet/politiikka/demarinaisten-risto-rohkea-palkinnon-myontaminen.html">jakaneet</a> minulta lupaa kysymättä Risto Rohkea -palkintoa. Se on <a href="https://www.pirkanblogit.fi/2019/marko_suutari/kuka-on-suomen-2020-risto-rohkea/">mennyt</a> rohkeasti vihatekoja ja vihapuheita harjoittaneille miehille, jotka eivät ole olleet Ristoja. Tämä loukkaa ainakin minua Ristona.</p><p>Jos Antti Rinne nyt miehistyisi ja ensiksikin opettaisi demarinaisille oikeinkirjoitusta ja sitten pyytäisi meiltä kaikilta Ristoilta anteeksi, niin asian voisi jättää tähän. Toki palkinnon nimen vaihto vaikkapa Väinö Tanner -palkinnoksi antaisi sille lisää arvokkuutta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Demarinaiset ovat jakaneet minulta lupaa kysymättä Risto Rohkea -palkintoa. Se on mennyt rohkeasti vihatekoja ja vihapuheita harjoittaneille miehille, jotka eivät ole olleet Ristoja. Tämä loukkaa ainakin minua Ristona.

Jos Antti Rinne nyt miehistyisi ja ensiksikin opettaisi demarinaisille oikeinkirjoitusta ja sitten pyytäisi meiltä kaikilta Ristoilta anteeksi, niin asian voisi jättää tähän. Toki palkinnon nimen vaihto vaikkapa Väinö Tanner -palkinnoksi antaisi sille lisää arvokkuutta.

]]>
27 http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276419-antti-rinteella-anteeksipyynnon-paikka-meilta-ristoilta#comments Antti Rinne Moniperustainen syrjintä SDP Vihapuhe Fri, 24 May 2019 05:26:33 +0000 Risto Jääskeläinen http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276419-antti-rinteella-anteeksipyynnon-paikka-meilta-ristoilta
Kysymys Nikulalle http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276403-kysymys-nikulalle <p>Luin <a href="https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/572877">Jouni Nikulan sekavan kolumnin 20.5</a>. ja jäin miettimän miten sekavaan kirjoitukseen vastaisi. Ilmeisesti hän sai kimmokkeen kirjoitukseensa <a href="http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275963-toimittaja-ymmarsi-vaarin">minun vastauksestani</a> toimittaja <a href="https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/572101">L. Airolan kolumniin</a>, jossa puolestaan arvosteltiin <a href="https://www.facebook.com/notes/petri-partanen/vappupuhe-152019/2266018480315496/">vappupuhettani</a> samoilla perusteilla, joita hän itsekin käyttää. Jotta Nikulan kirjoitukseen pystyisi vastaamaan, niin pyydän saada tietää mitä hän tarkoitti seuraavalla tekstillä &rdquo;Urpilaisen ja Partasen näkemykset menevät ristiin jopa niinkin lähellä, kuin kahvila sahan puolustamisessa&rdquo;, sekä &rdquo;Partanen saa ay-mies Antti Rinteenkin näyttämään uuden ajan visionääriltä&rdquo;. Nikula antaa ymmärtää, että edustamani vasemmistolaisuus olisi jotenkin &rdquo;vanhaa&rdquo;. Haluaisin täsmennyksen mitä on &rdquo;vanha&rdquo; vasemmistolaisuus? Samalla haluaisin täsmennyksen, että kohdistuuko arvostelu näissä asioissa minuun kaupunginvaltuutettuna, SAK Pohjanmaan puheenjohtajana, vai kenties kaupunginhallituksen varajäsenenä, lautamiehenä tai teollisuusliiton valtuuston jäsenenä, vaiko kenties kansanedustajaehdokkaana olemiseen?</p><p>Samalla hän kritisoi sitä että kannatan tai &rdquo;tykkään&rdquo; Facebookissa EU-komissaariksi Miapetra Kumpula-Natria, enkä Urpilaista. Tähän totean vain, että tämmöisissä asioissa minun tapanani on arvostaa ihmisiä asiaan liittyvien tekojen ja pätevyyden perusteella, ei asuinpaikkakunnan tai aseman perusteella. Hämmästelen kyllä miksi Nikulan edustama paikallinen oikeistolainen kulttuurieliitti arvostelee minua siitä, ketä minä omassa puolueessani kannatan, tai miten minä ajattelen vasemmistolaisuudesta.</p><p>Petri Partanen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Luin Jouni Nikulan sekavan kolumnin 20.5. ja jäin miettimän miten sekavaan kirjoitukseen vastaisi. Ilmeisesti hän sai kimmokkeen kirjoitukseensa minun vastauksestani toimittaja L. Airolan kolumniin, jossa puolestaan arvosteltiin vappupuhettani samoilla perusteilla, joita hän itsekin käyttää. Jotta Nikulan kirjoitukseen pystyisi vastaamaan, niin pyydän saada tietää mitä hän tarkoitti seuraavalla tekstillä ”Urpilaisen ja Partasen näkemykset menevät ristiin jopa niinkin lähellä, kuin kahvila sahan puolustamisessa”, sekä ”Partanen saa ay-mies Antti Rinteenkin näyttämään uuden ajan visionääriltä”. Nikula antaa ymmärtää, että edustamani vasemmistolaisuus olisi jotenkin ”vanhaa”. Haluaisin täsmennyksen mitä on ”vanha” vasemmistolaisuus? Samalla haluaisin täsmennyksen, että kohdistuuko arvostelu näissä asioissa minuun kaupunginvaltuutettuna, SAK Pohjanmaan puheenjohtajana, vai kenties kaupunginhallituksen varajäsenenä, lautamiehenä tai teollisuusliiton valtuuston jäsenenä, vaiko kenties kansanedustajaehdokkaana olemiseen?

Samalla hän kritisoi sitä että kannatan tai ”tykkään” Facebookissa EU-komissaariksi Miapetra Kumpula-Natria, enkä Urpilaista. Tähän totean vain, että tämmöisissä asioissa minun tapanani on arvostaa ihmisiä asiaan liittyvien tekojen ja pätevyyden perusteella, ei asuinpaikkakunnan tai aseman perusteella. Hämmästelen kyllä miksi Nikulan edustama paikallinen oikeistolainen kulttuurieliitti arvostelee minua siitä, ketä minä omassa puolueessani kannatan, tai miten minä ajattelen vasemmistolaisuudesta.

Petri Partanen

]]>
1 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276403-kysymys-nikulalle#comments EU-komissaari Keskipohjanmaa Politiika SDP Toimittaja Fri, 24 May 2019 04:00:00 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276403-kysymys-nikulalle
Arvopohja on tärkein http://sammutin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276280-arvopohja-on-tarkein <p>Hallitustunnustelujen aikaan, eräs perussuomalaisten kansanedustaja, jonka nimeä en juuri nyt muista, toivoi Rinteen keskittyvän asioihin eikä &quot;arvopohjaan&quot;. Tämä oli yritys kyseisen kansanedustajan taholta sovittaa yhteen SDP:n ja perussuomalaisten eriävät kannat tietyissä asioissa keskittymällä &quot;asioihin&quot;. Minulle jäi tämän mieleen, koska jos vastapuolesi vaatii keskittymistä &quot;asioihin&quot; arvojen sijaan, kyseessä on savuverho, jolla pyritään peittämään todelliset tarkoitusperät.</p><p>Arvot kertovat meille, mikä on haluttua ja toivottua. Meillä kaikilla on arvot, johon me pohjaamme toimintamme. Jos toimintamme vaikuttaa ristiriitaiselta tai epäjohdonmukaiselta, voi ihmisellä olla ristiriitaisia arvoja, tai arvoja, jotka hän on peittänyt muilta. Tämä on hyvä ymmärtää aina, kun politiikkoa syytetään takinkäännöstä, ja silloin tulisikin vaatia kyseistä poliitikkoa paljastamaan todelliset arvonsa.</p><p>Arvot kertovat meille, mihin suuntaan me haluamme viedä itseämme ja yhteiskuntaamme. Tämä vaikuttaa siihen, miten me näemme todellisuuden ja mitkä asiat me koemme tärkeinä. Ihminen, joka väittää olevansa kiinnostunut vain &quot;asioista&quot;, valehtelee joko itselleen tai muille. On myös ihmisiä, jotka vannovat jonkinasteisen rationalismin nimeen ja haluavat että yhteiskuntaa ohjataan tieteellisestä näkökannasta. Tämäkin on pohjimmiltaan arvokysymys: pidetään tieteellisen metodin kautta saatua tietoa todellisimpana. Ongelmana on se, että tieteelliselläkään metodilla ei ole mitään täysin, sataprosenttisen objektiivista oikeutusta: me pidämme tieteellistä metodia vähemmän vääränä, koska olemme päättäneet niin. Pidämme sitä arvokkaampana kuin muilla tavoin saatua tietoa. Tiede ei myöskään kerro miten asioiden pitäisi olla, se vain kertoo miten asiat useimpien asiantuntijoiden mielestä on.</p><p>Politiikka on yhteisistä asioista päättämistä. Koska me emme elä todellisuudessa, jossa asioiden pitäisi olla jollain tavalla jonkin kosmisen säädöksen mukaan, meidän täytyy keskenään päättää, miten asioiden pitäisi olla. Tämä vaatii yhteistä arvopohjaa. Ihmiset, jotka väheksyvät arvopohjan merkitystä, ovat ihmisiä jotka yrittävät itse salakuljettaa omaa arvopohjaansa, jonka tietävät olevan ristiriidassa muiden neuvottelupöydässä istuvien kanssa. Minkälaista politiikkaa pystyvät kaksi ihmistä keskenään tekemään, joista toinen haluaa tasa-arvoisen yhteiskunnan, ja toinen taas haluaa yhden ihmisryhmän olevan paremmassa asemassa kuin toisten? Tällaisia ristiriitoja ei pystytä ratkaisemaan ilman konfliktia, ja siksi meillä on enemmistö ja oppositio: toiset arvot pääsevät valtaan toisen yli, koska kaikkia arvoja ei pystytä toteuttamaan.</p><p>Aivan ensiksi politiikassa pitäisi olla selvillä, mistä arvoista politiikkaa ruvetaan tekemään. Sitten vasta voidaan katsoa, mitkä ovat ne asiat, mihin pitää keskittyä ja mitä pitää muuttaa. Epäluuloisesti tulisi suhtautua ihmisiin, jotka haluavat vain &quot;keskittyä asioihin&quot;.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitustunnustelujen aikaan, eräs perussuomalaisten kansanedustaja, jonka nimeä en juuri nyt muista, toivoi Rinteen keskittyvän asioihin eikä "arvopohjaan". Tämä oli yritys kyseisen kansanedustajan taholta sovittaa yhteen SDP:n ja perussuomalaisten eriävät kannat tietyissä asioissa keskittymällä "asioihin". Minulle jäi tämän mieleen, koska jos vastapuolesi vaatii keskittymistä "asioihin" arvojen sijaan, kyseessä on savuverho, jolla pyritään peittämään todelliset tarkoitusperät.

Arvot kertovat meille, mikä on haluttua ja toivottua. Meillä kaikilla on arvot, johon me pohjaamme toimintamme. Jos toimintamme vaikuttaa ristiriitaiselta tai epäjohdonmukaiselta, voi ihmisellä olla ristiriitaisia arvoja, tai arvoja, jotka hän on peittänyt muilta. Tämä on hyvä ymmärtää aina, kun politiikkoa syytetään takinkäännöstä, ja silloin tulisikin vaatia kyseistä poliitikkoa paljastamaan todelliset arvonsa.

Arvot kertovat meille, mihin suuntaan me haluamme viedä itseämme ja yhteiskuntaamme. Tämä vaikuttaa siihen, miten me näemme todellisuuden ja mitkä asiat me koemme tärkeinä. Ihminen, joka väittää olevansa kiinnostunut vain "asioista", valehtelee joko itselleen tai muille. On myös ihmisiä, jotka vannovat jonkinasteisen rationalismin nimeen ja haluavat että yhteiskuntaa ohjataan tieteellisestä näkökannasta. Tämäkin on pohjimmiltaan arvokysymys: pidetään tieteellisen metodin kautta saatua tietoa todellisimpana. Ongelmana on se, että tieteelliselläkään metodilla ei ole mitään täysin, sataprosenttisen objektiivista oikeutusta: me pidämme tieteellistä metodia vähemmän vääränä, koska olemme päättäneet niin. Pidämme sitä arvokkaampana kuin muilla tavoin saatua tietoa. Tiede ei myöskään kerro miten asioiden pitäisi olla, se vain kertoo miten asiat useimpien asiantuntijoiden mielestä on.

Politiikka on yhteisistä asioista päättämistä. Koska me emme elä todellisuudessa, jossa asioiden pitäisi olla jollain tavalla jonkin kosmisen säädöksen mukaan, meidän täytyy keskenään päättää, miten asioiden pitäisi olla. Tämä vaatii yhteistä arvopohjaa. Ihmiset, jotka väheksyvät arvopohjan merkitystä, ovat ihmisiä jotka yrittävät itse salakuljettaa omaa arvopohjaansa, jonka tietävät olevan ristiriidassa muiden neuvottelupöydässä istuvien kanssa. Minkälaista politiikkaa pystyvät kaksi ihmistä keskenään tekemään, joista toinen haluaa tasa-arvoisen yhteiskunnan, ja toinen taas haluaa yhden ihmisryhmän olevan paremmassa asemassa kuin toisten? Tällaisia ristiriitoja ei pystytä ratkaisemaan ilman konfliktia, ja siksi meillä on enemmistö ja oppositio: toiset arvot pääsevät valtaan toisen yli, koska kaikkia arvoja ei pystytä toteuttamaan.

Aivan ensiksi politiikassa pitäisi olla selvillä, mistä arvoista politiikkaa ruvetaan tekemään. Sitten vasta voidaan katsoa, mitkä ovat ne asiat, mihin pitää keskittyä ja mitä pitää muuttaa. Epäluuloisesti tulisi suhtautua ihmisiin, jotka haluavat vain "keskittyä asioihin".

]]>
0 http://sammutin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276280-arvopohja-on-tarkein#comments Arvopohja Hallitusneuvottelut Perussuomalaiset Politiikka SDP Tue, 21 May 2019 11:35:16 +0000 Petri Levola http://sammutin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276280-arvopohja-on-tarkein
Tapaus Näkkäläjärven oikeat kysymykset demarijohdolle http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276267-tapaus-nakkalajarven-oikeat-kysymykset-demarijohdolle <p>Demarien EU-vaaliehdokas Näkkäläjärven kärähdettyä rikoksista, anteeksianto jälkeen kerran nousi otsikoihin. Demarijohto on Näkkäläjärven asiassa täysin hukassa, samoin osa mediaa.</p><p>Kun päivän Hesari kertoo Näkkäläjärven salanneen rikoshistoriansa, tähän asti meni hyvin. Siitä pisteet toimittajalle. Jatkokysymykset osoittivatkin kyvyttömyyttä niin toimittajan ammattitaidon kuin vastaukset demarijohdon kyvykkyyden osalta.&nbsp;</p><p>Näkkäläjärvi oli äskettäin valehdellut törkeästi demareille kun oli kirjallisesti EU-vaaliehdokasasettelussa vakuuttanut puolueelle kertoneensa mahdollisista rikostuomioistaan. Näkkäläjärvi ei ollut kertonut rikostuomioistaan mitään. Kyse tuskin on muistin heikkoudesta, joten vedän johtopäätöksenä hänen törkeästi ja tahallaan oman edun tavoittelussaan valehdelleen.</p><p>Demareiden Rinne luonnehti rikostekoja nuoren miehen hölmöilyiksi ja toivoi hänen ottaneen opikseen. Demareiden järjestöpäällikkö Suomisen mukaan puoluesihteeri oli keskustellut Näkkäläjärven kanssa. Puoluesihteerin mukaan pahoillaan on oltu ja anteeksi on pyydetty. Nuoruuden synnit jäävät kuulemma äänestäjien ratkaistavaksi.</p><p>Hohhoijaa. Sitten ne oikeat kysymykset:</p><p>Miksi SDP pitää ehdokkaana tämän tasoista valehtelijaa? Kuinka törkeänä demarit pitävät Näkkäläjärven äskettäistä valehtelua verrattuna hänen rikoshistoriaansa? Mikä on demareiden arvopohja valehtelijoiden osalta? Onko mitään merkitystä sillä, että valehtelu tehtiin äsken ja kirjallisen vakuutuksen kautta? Onko demarijohto kyvykäs arvioimaan tilannetta, ottaen huomioon puheenjohtajan omat rikokset? Onko demareilla muita vastaavasti valehdelleita ehdokkaana?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Demarien EU-vaaliehdokas Näkkäläjärven kärähdettyä rikoksista, anteeksianto jälkeen kerran nousi otsikoihin. Demarijohto on Näkkäläjärven asiassa täysin hukassa, samoin osa mediaa.

Kun päivän Hesari kertoo Näkkäläjärven salanneen rikoshistoriansa, tähän asti meni hyvin. Siitä pisteet toimittajalle. Jatkokysymykset osoittivatkin kyvyttömyyttä niin toimittajan ammattitaidon kuin vastaukset demarijohdon kyvykkyyden osalta. 

Näkkäläjärvi oli äskettäin valehdellut törkeästi demareille kun oli kirjallisesti EU-vaaliehdokasasettelussa vakuuttanut puolueelle kertoneensa mahdollisista rikostuomioistaan. Näkkäläjärvi ei ollut kertonut rikostuomioistaan mitään. Kyse tuskin on muistin heikkoudesta, joten vedän johtopäätöksenä hänen törkeästi ja tahallaan oman edun tavoittelussaan valehdelleen.

Demareiden Rinne luonnehti rikostekoja nuoren miehen hölmöilyiksi ja toivoi hänen ottaneen opikseen. Demareiden järjestöpäällikkö Suomisen mukaan puoluesihteeri oli keskustellut Näkkäläjärven kanssa. Puoluesihteerin mukaan pahoillaan on oltu ja anteeksi on pyydetty. Nuoruuden synnit jäävät kuulemma äänestäjien ratkaistavaksi.

Hohhoijaa. Sitten ne oikeat kysymykset:

Miksi SDP pitää ehdokkaana tämän tasoista valehtelijaa? Kuinka törkeänä demarit pitävät Näkkäläjärven äskettäistä valehtelua verrattuna hänen rikoshistoriaansa? Mikä on demareiden arvopohja valehtelijoiden osalta? Onko mitään merkitystä sillä, että valehtelu tehtiin äsken ja kirjallisen vakuutuksen kautta? Onko demarijohto kyvykäs arvioimaan tilannetta, ottaen huomioon puheenjohtajan omat rikokset? Onko demareilla muita vastaavasti valehdelleita ehdokkaana?

 

]]>
35 http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276267-tapaus-nakkalajarven-oikeat-kysymykset-demarijohdolle#comments Eurovaaliehdokkaat SDP Tue, 21 May 2019 07:07:21 +0000 pasi majuri http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276267-tapaus-nakkalajarven-oikeat-kysymykset-demarijohdolle
Mistähän löytyvät ne todelliset "Putinin kätyrit"? http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276192-mistahan-loytyvat-ne-todelliset-putinin-katyrit <p><strong>Mistähän löytyvät ne todelliset &rdquo;Putinin kätyrit&rdquo;?</strong></p><p>Loanheitto on alkanut EU-vaaleissa.</p><p>Eräs kokoomuksen täyte-ehdokkaista, mielenkiintoista kyllä juuri demarilehden sivuilla, on syytellyt perussuomalaisia Kremlin kätyreiksi. <a href="https://demokraatti.fi/kokoomusehdokas-hermostui-perussuomalaisten-aikeista-nama-ryhmat-ovat-putinille-ja-venajalle-niin-sanottuja-hyodyllisia-idiootteja/" target="_blank">https://demokraatti.fi/kokoomusehdokas-hermostui-perussuomalaisten-aikeista-nama-ryhmat-ovat-putinille-ja-venajalle-niin-sanottuja-hyodyllisia-idiootteja/.&nbsp;</a></p><p>Ulkomailta tuleva vaalirahoitus on ollut tässä maassa yleisenä tapana suomettumisen aikana. Neuvostoliitto rahoitti kommunisteja sekä maalaisliitto/kepua ja USA rahoitti SDP:tä.&nbsp;Tämä paha traditio, kuin suoraan &rdquo;Välskärin kertomuksista&rdquo; 1700-luvun Ruotsista, on ollut loputtoman pitkä tarina. (<a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaaliraha-sarja-mihin-nojaa-maalaisliitto/">https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaaliraha-sarja-mihin-nojaa-maalaisliitto/</a>).</p><p>Totean tässä yhteydessä vain, että mikäli tutkitaan tosiasioita ja rahavirtoja ne ulkovaltojen kätyrit löytyvät aivan muualta kuin kotimaantalouden perussuomalaisista.</p><p>Nykyajan &rdquo;quislingit&rdquo; löytyvät &rdquo;kansainvälisten arvojen&rdquo; ja suhteitten puolueista.</p><p><strong>Follow the money! Follow the rubles!&nbsp; </strong></p><p>Idänsuuntainen kätyriys ei tällä hetkellä ole se &rdquo;linjakkain&rdquo; juttu, mutta kun siitä puhutaan eniten, niin katsotaanpa sitä suurennuslasilla.</p><p>Ainoat poliittiset ryhmät, johon Venäjä on näiden vaalien alla investoinut, ovat SDP ja RKP. Kaasuputki-ekspertti Paavo Lipponen teki mahtavat tilit Gazpromilta. Nykyinen EU-ehdokas, itse demarien puoluesihteeri <u>Antton Rö</u><u>nn</u><u>holm</u> sai 200 000 euron palkkion jostain hyvästä samassa kaasuputkijutussa vuonna 2017 (<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005099695.html" target="_blank">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005099695.html</a>).</p><p>Puoluesihteeri Anttonin historia on mielenkiintoinen. Hän aloitti Paavo Lipposen avustajana. Sen jälkeen on ollut EK:n palveluksessa (! ovatko SDP ja EK samaa puljua?). Sen jälkeen lobbariyhtiössä nimeltä &quot;Milton Group&quot; , joka komppaa suomenruotsalaista rahaa.</p><p>Tämän herran/toverin loistosaavustus on ollut &quot;Tasa-arvoinen avioliitto&quot; kampanjan &quot;Tahdon 2013&quot; tehokas lobbaus.</p><p>Kampanja voitti Fabre Awards palkinnon &quot;Multi-cultural Marketing&quot; sarjan pääpalkinnon. Ja nyt sitten vuonna 2017 hän sai ison kasan rahaa Venäjältä.</p><p>Kyllä on lahjakas mies!</p><p><strong>Viher-ruotsalaista kansanvaltuuskuntaa on ollut synnyttämässä RKP:n ja SDP:n koalitio</strong></p><p>Näin hyvä mies sopisi kutomaan monenlaisia lankoja. Esimerkiksi pihtisynnyttämään itäpuolelle sopivaa hallitusta.</p><p>Antti Rinteen Viher-Ruotsalaisen Kansanvaltuuskunnan synnyssä auttaa Venäjältä rahakkaita toimeksiantoja saanut lobbari-yhtiö. (<a href="https://www.verkkouutiset.fi/te-venajan-kaasuputkea-lobbaavat-mukana-hallitusneuvotteluissa/?fbclid=IwAR0kIRCaaWS87B1xJ0sO5Q3Ja-vzqdlgZmv3Y4udtrhH1xjNFxkI5jCCg1k" target="_blank">https://www.verkkouutiset.fi/te-venajan-kaasuputkea-lobbaavat-mukana-hallitusneuvotteluissa/?fbclid=IwAR0kIRCaaWS87B1xJ0sO5Q3Ja-vzqdlgZmv3Y4udtrhH1xjNFxkI5jCCg1k</a>). Nämä lobbarifirmat eivät kulje Suomen lipun alla vaan ovat &quot;palkkasotureita&quot;, jotka palvelevat eniten maksavia. Tässä tapauksessa näyttää siltä, että niiden toimeksiantajilla on hämäränoloinen RKP-SDP-tausta. Venäjän jättihankkeeseen palkattua&nbsp;<em>Rud Pedersen</em>-nimistä yhtiötä edustavat &quot;ärkoopeen&quot; Marcus Rantala ja SDP:ta edustava Matias Mäkynen.</p><p>Tämä ei tarkoita sitä, että venäläis-saksalaisen kaasuputken laajennus olisi välttämättä huono asia Suomelle. Mutta se, kuten muutkin suurbisnesasiat ulkomaiden kanssa, pitää hoitaa Suomen eikä ulkomaiden etuja silmälläpitäen.</p><p>Ulkomaisen lobbauksen hyväksyntä osaksi normaalia puolue-elämää merkitsee maan kolonialisoitumista, eikä siinä lohduta, vaikka siirtomaaisäntiä olisi useampia, kuten Kiinassa 1800-luvulla.</p><p><strong>Autan mielelläni demareita ja Anttonia</strong></p><p>Perussuomalaisten syyttäminen Putinin apulaisiksi on sopiva leimakirves hämärille tahoille, jotka tietävät, että PS on suoraselkäinen puolue eikä kumartele ketään. Eikä käytä minkään ulkomaan lobbareita. Syytös on tiedustelun ja hybriditoiminnan perusoperaatio &ndash; leimata tyhjästä ilman syytä.&nbsp;<br /><br />Laitan tähän nyt Anton Rönnholmille sopivat tekstin, jonka hän voisi julkaista ennen vaaleja:&nbsp;<br /><br />&quot;<em>Täten minä Anton Rön</em><em>n</em><em>holm ilmoitan, että pyydän äänestäjiä olemaan äänestämättä SDP:tä tai minua taikka RKP-puoluetta. En tietenkään ole Putinin kätyri - vaikka olen saanut huomattavan summan rahaa Venäjältä. Olisi väärin sanoa, että olen maanpetturi. <u>On kuitenkin tärkeä, että äänestäjille ei jää pienintäkään epäilyksen varjoa SDP:n integriteetistä ja rehellisyydestä ja siksi on hyvä, että ette äänestä meitä tai minua</u></em>. Teen tämän ilmoituksen puolueen jäsenenä joka uskoo SDP:n arvoihin ja työväenliikkeen tahrattomaan maineeseen. Minulle arvo ja pohja on tärkeitä maailmassa - ei raha&quot;.<br /><br />Arto Luukkanen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mistähän löytyvät ne todelliset ”Putinin kätyrit”?

Loanheitto on alkanut EU-vaaleissa.

Eräs kokoomuksen täyte-ehdokkaista, mielenkiintoista kyllä juuri demarilehden sivuilla, on syytellyt perussuomalaisia Kremlin kätyreiksi. https://demokraatti.fi/kokoomusehdokas-hermostui-perussuomalaisten-aikeista-nama-ryhmat-ovat-putinille-ja-venajalle-niin-sanottuja-hyodyllisia-idiootteja/. 

Ulkomailta tuleva vaalirahoitus on ollut tässä maassa yleisenä tapana suomettumisen aikana. Neuvostoliitto rahoitti kommunisteja sekä maalaisliitto/kepua ja USA rahoitti SDP:tä. Tämä paha traditio, kuin suoraan ”Välskärin kertomuksista” 1700-luvun Ruotsista, on ollut loputtoman pitkä tarina. (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaaliraha-sarja-mihin-nojaa-maalaisliitto/).

Totean tässä yhteydessä vain, että mikäli tutkitaan tosiasioita ja rahavirtoja ne ulkovaltojen kätyrit löytyvät aivan muualta kuin kotimaantalouden perussuomalaisista.

Nykyajan ”quislingit” löytyvät ”kansainvälisten arvojen” ja suhteitten puolueista.

Follow the money! Follow the rubles! 

Idänsuuntainen kätyriys ei tällä hetkellä ole se ”linjakkain” juttu, mutta kun siitä puhutaan eniten, niin katsotaanpa sitä suurennuslasilla.

Ainoat poliittiset ryhmät, johon Venäjä on näiden vaalien alla investoinut, ovat SDP ja RKP. Kaasuputki-ekspertti Paavo Lipponen teki mahtavat tilit Gazpromilta. Nykyinen EU-ehdokas, itse demarien puoluesihteeri Antton Rönnholm sai 200 000 euron palkkion jostain hyvästä samassa kaasuputkijutussa vuonna 2017 (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005099695.html).

Puoluesihteeri Anttonin historia on mielenkiintoinen. Hän aloitti Paavo Lipposen avustajana. Sen jälkeen on ollut EK:n palveluksessa (! ovatko SDP ja EK samaa puljua?). Sen jälkeen lobbariyhtiössä nimeltä "Milton Group" , joka komppaa suomenruotsalaista rahaa.

Tämän herran/toverin loistosaavustus on ollut "Tasa-arvoinen avioliitto" kampanjan "Tahdon 2013" tehokas lobbaus.

Kampanja voitti Fabre Awards palkinnon "Multi-cultural Marketing" sarjan pääpalkinnon. Ja nyt sitten vuonna 2017 hän sai ison kasan rahaa Venäjältä.

Kyllä on lahjakas mies!

Viher-ruotsalaista kansanvaltuuskuntaa on ollut synnyttämässä RKP:n ja SDP:n koalitio

Näin hyvä mies sopisi kutomaan monenlaisia lankoja. Esimerkiksi pihtisynnyttämään itäpuolelle sopivaa hallitusta.

Antti Rinteen Viher-Ruotsalaisen Kansanvaltuuskunnan synnyssä auttaa Venäjältä rahakkaita toimeksiantoja saanut lobbari-yhtiö. (https://www.verkkouutiset.fi/te-venajan-kaasuputkea-lobbaavat-mukana-hallitusneuvotteluissa/?fbclid=IwAR0kIRCaaWS87B1xJ0sO5Q3Ja-vzqdlgZmv3Y4udtrhH1xjNFxkI5jCCg1k). Nämä lobbarifirmat eivät kulje Suomen lipun alla vaan ovat "palkkasotureita", jotka palvelevat eniten maksavia. Tässä tapauksessa näyttää siltä, että niiden toimeksiantajilla on hämäränoloinen RKP-SDP-tausta. Venäjän jättihankkeeseen palkattua Rud Pedersen-nimistä yhtiötä edustavat "ärkoopeen" Marcus Rantala ja SDP:ta edustava Matias Mäkynen.

Tämä ei tarkoita sitä, että venäläis-saksalaisen kaasuputken laajennus olisi välttämättä huono asia Suomelle. Mutta se, kuten muutkin suurbisnesasiat ulkomaiden kanssa, pitää hoitaa Suomen eikä ulkomaiden etuja silmälläpitäen.

Ulkomaisen lobbauksen hyväksyntä osaksi normaalia puolue-elämää merkitsee maan kolonialisoitumista, eikä siinä lohduta, vaikka siirtomaaisäntiä olisi useampia, kuten Kiinassa 1800-luvulla.

Autan mielelläni demareita ja Anttonia

Perussuomalaisten syyttäminen Putinin apulaisiksi on sopiva leimakirves hämärille tahoille, jotka tietävät, että PS on suoraselkäinen puolue eikä kumartele ketään. Eikä käytä minkään ulkomaan lobbareita. Syytös on tiedustelun ja hybriditoiminnan perusoperaatio – leimata tyhjästä ilman syytä. 

Laitan tähän nyt Anton Rönnholmille sopivat tekstin, jonka hän voisi julkaista ennen vaaleja: 

"Täten minä Anton Rönnholm ilmoitan, että pyydän äänestäjiä olemaan äänestämättä SDP:tä tai minua taikka RKP-puoluetta. En tietenkään ole Putinin kätyri - vaikka olen saanut huomattavan summan rahaa Venäjältä. Olisi väärin sanoa, että olen maanpetturi. On kuitenkin tärkeä, että äänestäjille ei jää pienintäkään epäilyksen varjoa SDP:n integriteetistä ja rehellisyydestä ja siksi on hyvä, että ette äänestä meitä tai minua. Teen tämän ilmoituksen puolueen jäsenenä joka uskoo SDP:n arvoihin ja työväenliikkeen tahrattomaan maineeseen. Minulle arvo ja pohja on tärkeitä maailmassa - ei raha".

Arto Luukkanen

]]>
63 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276192-mistahan-loytyvat-ne-todelliset-putinin-katyrit#comments Antton Rönholm Onnittelut Putinille SDP Sun, 19 May 2019 14:15:02 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276192-mistahan-loytyvat-ne-todelliset-putinin-katyrit
EU:n on edistettävä ihmisoikeuksia jokaisessa jäsenmaassa http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276013-eun-on-edistettava-ihmisoikeuksia-jokaisessa-jasenmaassa <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Euroopan unioni on sitoutunut edistämään ja suojelemaan ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta maailmanlaajuisesti. Ihmisoikeuksia käsittelevät sitoumukset on kirjattu EU:n ihmisoikeussopimukseen, joka on solmittu alun perin vuonna 1950. Sopimus tarkoituksena on taata kaikille siihen sitoutuneiden jäsenmaiden kansalaisille ja maassa asuville ulkomaalaisille mm. sanan- ja uskonnonvapauden, oikeuden vapauteen ja turvallisuuteen sekä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että ihmis- ja sosiaaliset oikeudet ovat olleet alusta saakka yksi EU:n kulmakivistä.</p><p>Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Olemme nähneet populistisen oikeiston nousun monissa suurissa Euroopan maissa. Kuluneen vuosikymmenen aikana populistiset ja kansallismieliset puolueet ovat nousseet valtaan tai merkittäviksi poliittisiksi voimiksi mm. Unkarissa, Puolassa, Itävallassa, Italiassa, Ranskassa ja Hollannissa. Näitä puolueita yleensä yhdistää viestit poliittista järjestelmää ja &rdquo;eliittiä&rdquo; vastaan, tavallisen kansan puolesta. Paradoksaalisesti valtaan päästyään puolueet alkavat kuitenkin rajoittaa kansan oikeuksia.</p><p>EU-vaaleissa tämä realisoituu siten, että äänestämällä tavallisia suomalaisia puolueita, kuten kokoomusta ja perussuomalaisia, äänestät samalla kansallismielisiä populisteja. Parlamentissa päätöksiä tekevät parlamentin poliittiset ryhmät, eivät niinkään jäsenvaltioiden puolueet. Siksi on ensiarvoisen tärkeää ottaa selvää, mitä oikeasti äänestää suomalaisen ehdokkaan kohdalla. SDP:n oma parlamenttiryhmä S&amp;D:n tavoitteena on tehdä euroalueesta hyvä sosiaalisten asioiden ja talouden unioni.</p><p><strong>Miten tätä kehitystä voi torjua?</strong></p><p>EU:lla on periaatteessa kaksi keinoa yrittää saada jäsenvaltionsa pysymään yhteisesti sovitussa, ihmisoikeuksia kunnioittavassa, linjassa. Nämä ovat painostaminen budjettiprosessilla siten, että se leikkaisi jäsenvaltion tukia. Toisena vaihtoehtona on äänivallan rajoittaminen, mikäli jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti ihmisarvoa.</p><p>Molemmat keinot ovat valitettavasti tällä hetkellä pitkälti teoreettisia. EU perustuu jäsenvaltioiden yhteiseen päätöksentekoon, joka vaatii yhteisymmärryksen saavuttamista. Komissio onkin esittänyt tämän vuoden alussa, että EU:n veropolitiikassa voitaisiin vaiheittain lisätä määräenemmistöpäätöksiä yksimielisyysvaatimuksen sijaan. EU:n pitäisi voida leikata tukia, jos jäsenmaassa tapahtuu selkeitä rikkomuksia ihmisoikeuksia vastaan. Verotus voi olla askel siihen suuntaan.</p><p>Pienille maille, kuten Suomelle, veto-oikeuden mahdollinen menettäminen on tietysti hankala asia. Me joudumme arvioimaan, onko parempi ajaa pienissä asioissa omaa kansallista etua vai näemmekö EU:n yhteisenä projektina edistää yhteisiä arvoja, kuten ihmisoikeuksia? Populismi ja rikkomukset eivät saa saada unionissa jalansijaa ja siksi näilläkin vaaleilla on merkitystä. Äänestämällä sosiaalidemokraatteja, huolehdit osaltasi siitä, ettei yhteinen eurooppalainen arvopohja katoa altamme.</p><p>&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Euroopan unioni on sitoutunut edistämään ja suojelemaan ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta maailmanlaajuisesti. Ihmisoikeuksia käsittelevät sitoumukset on kirjattu EU:n ihmisoikeussopimukseen, joka on solmittu alun perin vuonna 1950. Sopimus tarkoituksena on taata kaikille siihen sitoutuneiden jäsenmaiden kansalaisille ja maassa asuville ulkomaalaisille mm. sanan- ja uskonnonvapauden, oikeuden vapauteen ja turvallisuuteen sekä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että ihmis- ja sosiaaliset oikeudet ovat olleet alusta saakka yksi EU:n kulmakivistä.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Olemme nähneet populistisen oikeiston nousun monissa suurissa Euroopan maissa. Kuluneen vuosikymmenen aikana populistiset ja kansallismieliset puolueet ovat nousseet valtaan tai merkittäviksi poliittisiksi voimiksi mm. Unkarissa, Puolassa, Itävallassa, Italiassa, Ranskassa ja Hollannissa. Näitä puolueita yleensä yhdistää viestit poliittista järjestelmää ja ”eliittiä” vastaan, tavallisen kansan puolesta. Paradoksaalisesti valtaan päästyään puolueet alkavat kuitenkin rajoittaa kansan oikeuksia.

EU-vaaleissa tämä realisoituu siten, että äänestämällä tavallisia suomalaisia puolueita, kuten kokoomusta ja perussuomalaisia, äänestät samalla kansallismielisiä populisteja. Parlamentissa päätöksiä tekevät parlamentin poliittiset ryhmät, eivät niinkään jäsenvaltioiden puolueet. Siksi on ensiarvoisen tärkeää ottaa selvää, mitä oikeasti äänestää suomalaisen ehdokkaan kohdalla. SDP:n oma parlamenttiryhmä S&D:n tavoitteena on tehdä euroalueesta hyvä sosiaalisten asioiden ja talouden unioni.

Miten tätä kehitystä voi torjua?

EU:lla on periaatteessa kaksi keinoa yrittää saada jäsenvaltionsa pysymään yhteisesti sovitussa, ihmisoikeuksia kunnioittavassa, linjassa. Nämä ovat painostaminen budjettiprosessilla siten, että se leikkaisi jäsenvaltion tukia. Toisena vaihtoehtona on äänivallan rajoittaminen, mikäli jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti ihmisarvoa.

Molemmat keinot ovat valitettavasti tällä hetkellä pitkälti teoreettisia. EU perustuu jäsenvaltioiden yhteiseen päätöksentekoon, joka vaatii yhteisymmärryksen saavuttamista. Komissio onkin esittänyt tämän vuoden alussa, että EU:n veropolitiikassa voitaisiin vaiheittain lisätä määräenemmistöpäätöksiä yksimielisyysvaatimuksen sijaan. EU:n pitäisi voida leikata tukia, jos jäsenmaassa tapahtuu selkeitä rikkomuksia ihmisoikeuksia vastaan. Verotus voi olla askel siihen suuntaan.

Pienille maille, kuten Suomelle, veto-oikeuden mahdollinen menettäminen on tietysti hankala asia. Me joudumme arvioimaan, onko parempi ajaa pienissä asioissa omaa kansallista etua vai näemmekö EU:n yhteisenä projektina edistää yhteisiä arvoja, kuten ihmisoikeuksia? Populismi ja rikkomukset eivät saa saada unionissa jalansijaa ja siksi näilläkin vaaleilla on merkitystä. Äänestämällä sosiaalidemokraatteja, huolehdit osaltasi siitä, ettei yhteinen eurooppalainen arvopohja katoa altamme.

 


 

]]>
1 http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276013-eun-on-edistettava-ihmisoikeuksia-jokaisessa-jasenmaassa#comments Euroopan unioni Kokoomus Perussuomalaiset SDP Wed, 15 May 2019 15:33:21 +0000 Jaana Ylitalo http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276013-eun-on-edistettava-ihmisoikeuksia-jokaisessa-jasenmaassa