Espanja http://jplehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133005/all Tue, 11 Dec 2018 14:21:54 +0200 fi Espanjan nationalismi ja Vox http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265647-espanjan-nationalismi-ja-vox <p>Kirjoitin kaksi&nbsp; kuukautta sitten blogiini jutun Espanjan äärioikeiston noususta ja sen näkyvimmästä ilmentymästä rasistisesta, homofobisesta ja muukalaisvastaisesta Vox-puolueesta. Andalucían aluevaaleissa kuun alussa se murtautui sitten ns.instituutioihin saamalla 12 paikkaa 109:sta itsehallintoalueen parlamenttiin ja pääsi samalla vaa&#39;ankieliasemaan vasemmiston ja perinteisen oikeiston väliin.</p><p>Puolueen puheenjohtaja, entinen oikeistopuolue PP:n jäsen Santiago Abascal saikin vaalimenestyksestä lisää intoa ja jyrkkyyttä lausuntoihinsa: itsehallintoalueet on lopetettava, toimivaltuudet on palautettava keskushallitukselle. Erityisesti Katalonia on rassannut Abascalin mieltä; Katalonian itsehallinto on lopetettava heti ja sen oma poliisi korvattava valtiollisella poliisilla.</p><p>Abascal sai onnitteluja muun muassa Ranskan äärioikeiston pomolta Marine Le Peniltä ja Yhdysvaltain rasistisen Ku Klux Klanin entiseltä johtajalta. Espanjan kahden suurimman oikeistopuolueen PP:n ja Ciudadanosin johtajat, valemaisteri Pablo Casado ja CV:tään näpelöinyt Albert Rivera eivät myöskään näyttäneet olevan kovin pahoillaan uudesta kilpailijasta.</p><p>Casado, Rivera ja Abascal ovat yhteisvoimin hyökänneet muun muassa Katalonian opetuslaitosta ja kieltä vastaan; ainakin Abascal tekisi varmaan mielellään putinit, kieltäisi vähemmistökielten käytön kokonaan opetuksessa ja palauttaisi näin Espanjan tässä asiassa tukevasti diktaattori Francon käytäntöön.</p><p>Espanjan äärioikeiston nousevaa kannatusta eivät kuitenkaan herättäneet kuten muualla Euroopassa 2010-luvun taantuma, kasvanut taloudellinen ja sosiaalinen epätasa-arvo, eläkkeiden leikkaukset, nuorten valtava työttömyys ja pätkätöiden kasvu, asuntomarkkinoiden ongelmat ja PP:n toinen toistaan seuranneet korruptioskandaalit.</p><p>Madridin CarlosIII-yliopiston sosiologian professori Ignacio Sánchez-Cuenca pitää Andalucían vaalien jälkeen kirjoittamassaan artikkelisessa Voxin nousun perimmäisenä syynä Katalonian kriisiä. PP:n hallitus ei moneen vuoteen yrittänyt ratkaista kiihtyvää kriisiä poliittisesti, mikä puolestaan radikalisoi itsenäisyysmielisiä katalonialaispuolueita ja johti lopulta huonosti harkittuun itsenäisyysjulistukseen kaikkine seurauksineen.</p><p>Katalonia aktivoi Sánchez-Cuencan mukaan espanjalaisen nationalismin tylyimmän ja suvaitsemattomimman puolen ja tuotti eräänlaisen poliittisen tulehduksen; iso osa espanjalaista yhteiskuntaa pitää Katalonian kriisiä hyökkäyksenä itseään vastaan, haavana kansallisessa ylpeydessä. Siitä on syntynyt kostava, yksipuolinen mielipide, joka näkee Katalonian itsenäisyysliikkeen patologisena poikkeamana. Se pitää korjata oikeustoimin, johtajat vankilaan eikä mitään neuvotteluja.</p><p>&nbsp;Keskusteluilmapiiriä ovat erityisesti myrkyttäneet Madridin oikeistolainen, espanjalaisessa nationalismissa porskuttava media, valemaisteri Casado ja Rivera, jotka Voxin vuoksi ovat kilpaa koventaneet asenteitaan Kataloniaa vastaan. Samalla linjalla ovat olleet myös ns. älymystön enemmistö ja useimmat kommentaattorit sekä demaripuolue PSOE:n vanhat jäärät 80-ja 90-luvuilta. Osansa siihen ovat antaneet myös itsenäisyyspuolen monet&nbsp; poliittisesti varsin typerät lausunnot.</p><p>Euroopassa tilanne nähdään toisella tavalla. Tuomarit eivät ole löytäneet todisteita kapinasta tai maanpetoksesta ja siksi hylänneet Espanjan katalonialaispoliitikkoja koskevat luovutuspyynnöt. Yhdeksässä maassa tehdyn tutkimuksen mukaan selvä enemmistö belgialaisista, saksalaisista, briteistä, ranskalaisista, italialaisista, hollantilaisista, puolalaisista, ruotsalaisista ja portugalilaisista piti edellisen pääministerin Mariano Rajoyn hallituksen Katalonia-politiikkaa liian autoritaarisena ja neuvottelut tyrmäävänä.</p><p>Sen sijaan Espanjassa Sánchez-Cuencan mukaan tuollaista arvostelua hallitusta, oikeuslaitosta ja monarkiaa kohtaan esittäviä pidetään itsenäisyysliikkeen kätyreinä ja siksi petoksena Espanjaa kohtaan.</p><p>Tällainen ilmapiiri on ollut omiaan raivaamaan tietä Voxin trumpilaisittain yksinkertaisille iskulauseille Espanja ensin, teemme Espanjasta suuren. PP:n siipien alle vuosikymmeniksi piiloutunut äärioikeisto on nyt ryöminyt esiin koloistaan, yrittää ratsastaa koko Euroopassa vallitsevan ääriokeistolaisen populismin aallonharjalla ja julistaa francolaista ilosanomaa yhdestä ja yhtenäisestä Espanjasta.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitin kaksi  kuukautta sitten blogiini jutun Espanjan äärioikeiston noususta ja sen näkyvimmästä ilmentymästä rasistisesta, homofobisesta ja muukalaisvastaisesta Vox-puolueesta. Andalucían aluevaaleissa kuun alussa se murtautui sitten ns.instituutioihin saamalla 12 paikkaa 109:sta itsehallintoalueen parlamenttiin ja pääsi samalla vaa'ankieliasemaan vasemmiston ja perinteisen oikeiston väliin.

Puolueen puheenjohtaja, entinen oikeistopuolue PP:n jäsen Santiago Abascal saikin vaalimenestyksestä lisää intoa ja jyrkkyyttä lausuntoihinsa: itsehallintoalueet on lopetettava, toimivaltuudet on palautettava keskushallitukselle. Erityisesti Katalonia on rassannut Abascalin mieltä; Katalonian itsehallinto on lopetettava heti ja sen oma poliisi korvattava valtiollisella poliisilla.

Abascal sai onnitteluja muun muassa Ranskan äärioikeiston pomolta Marine Le Peniltä ja Yhdysvaltain rasistisen Ku Klux Klanin entiseltä johtajalta. Espanjan kahden suurimman oikeistopuolueen PP:n ja Ciudadanosin johtajat, valemaisteri Pablo Casado ja CV:tään näpelöinyt Albert Rivera eivät myöskään näyttäneet olevan kovin pahoillaan uudesta kilpailijasta.

Casado, Rivera ja Abascal ovat yhteisvoimin hyökänneet muun muassa Katalonian opetuslaitosta ja kieltä vastaan; ainakin Abascal tekisi varmaan mielellään putinit, kieltäisi vähemmistökielten käytön kokonaan opetuksessa ja palauttaisi näin Espanjan tässä asiassa tukevasti diktaattori Francon käytäntöön.

Espanjan äärioikeiston nousevaa kannatusta eivät kuitenkaan herättäneet kuten muualla Euroopassa 2010-luvun taantuma, kasvanut taloudellinen ja sosiaalinen epätasa-arvo, eläkkeiden leikkaukset, nuorten valtava työttömyys ja pätkätöiden kasvu, asuntomarkkinoiden ongelmat ja PP:n toinen toistaan seuranneet korruptioskandaalit.

Madridin CarlosIII-yliopiston sosiologian professori Ignacio Sánchez-Cuenca pitää Andalucían vaalien jälkeen kirjoittamassaan artikkelisessa Voxin nousun perimmäisenä syynä Katalonian kriisiä. PP:n hallitus ei moneen vuoteen yrittänyt ratkaista kiihtyvää kriisiä poliittisesti, mikä puolestaan radikalisoi itsenäisyysmielisiä katalonialaispuolueita ja johti lopulta huonosti harkittuun itsenäisyysjulistukseen kaikkine seurauksineen.

Katalonia aktivoi Sánchez-Cuencan mukaan espanjalaisen nationalismin tylyimmän ja suvaitsemattomimman puolen ja tuotti eräänlaisen poliittisen tulehduksen; iso osa espanjalaista yhteiskuntaa pitää Katalonian kriisiä hyökkäyksenä itseään vastaan, haavana kansallisessa ylpeydessä. Siitä on syntynyt kostava, yksipuolinen mielipide, joka näkee Katalonian itsenäisyysliikkeen patologisena poikkeamana. Se pitää korjata oikeustoimin, johtajat vankilaan eikä mitään neuvotteluja.

 Keskusteluilmapiiriä ovat erityisesti myrkyttäneet Madridin oikeistolainen, espanjalaisessa nationalismissa porskuttava media, valemaisteri Casado ja Rivera, jotka Voxin vuoksi ovat kilpaa koventaneet asenteitaan Kataloniaa vastaan. Samalla linjalla ovat olleet myös ns. älymystön enemmistö ja useimmat kommentaattorit sekä demaripuolue PSOE:n vanhat jäärät 80-ja 90-luvuilta. Osansa siihen ovat antaneet myös itsenäisyyspuolen monet  poliittisesti varsin typerät lausunnot.

Euroopassa tilanne nähdään toisella tavalla. Tuomarit eivät ole löytäneet todisteita kapinasta tai maanpetoksesta ja siksi hylänneet Espanjan katalonialaispoliitikkoja koskevat luovutuspyynnöt. Yhdeksässä maassa tehdyn tutkimuksen mukaan selvä enemmistö belgialaisista, saksalaisista, briteistä, ranskalaisista, italialaisista, hollantilaisista, puolalaisista, ruotsalaisista ja portugalilaisista piti edellisen pääministerin Mariano Rajoyn hallituksen Katalonia-politiikkaa liian autoritaarisena ja neuvottelut tyrmäävänä.

Sen sijaan Espanjassa Sánchez-Cuencan mukaan tuollaista arvostelua hallitusta, oikeuslaitosta ja monarkiaa kohtaan esittäviä pidetään itsenäisyysliikkeen kätyreinä ja siksi petoksena Espanjaa kohtaan.

Tällainen ilmapiiri on ollut omiaan raivaamaan tietä Voxin trumpilaisittain yksinkertaisille iskulauseille Espanja ensin, teemme Espanjasta suuren. PP:n siipien alle vuosikymmeniksi piiloutunut äärioikeisto on nyt ryöminyt esiin koloistaan, yrittää ratsastaa koko Euroopassa vallitsevan ääriokeistolaisen populismin aallonharjalla ja julistaa francolaista ilosanomaa yhdestä ja yhtenäisestä Espanjasta.

 

 

 

 

]]>
1 http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265647-espanjan-nationalismi-ja-vox#comments äärioikeiston nousu Espanja Nationalismi Tue, 11 Dec 2018 12:21:54 +0000 Antti Halinen http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265647-espanjan-nationalismi-ja-vox
Espanjan oikeuslaitoksen menetetty maine-2. http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264570-espanjan-oikeuslaitoksen-menetetty-maine-2 <p>&nbsp;Kirjoitin viikko sitten oikeistopuolue PP:n ja nykyisen hallituspuolueen, demarien PSOE:n keskinäisestä sopimuksesta jakaa mulle-sulle-periaatteela oikeuslaitoksen keskeisen elimen CGPJ:n(käytän siitä nimeä oikeusnevosto) tuomaripaikat. Diiliin kuului myös PP:n luottotuomarin Manuel Marchenan nimeäminen neuvoston presidentiksi, jolloin hänestä tulisi automaattisesti myös Korkeimman oikeuden presidentti.</p><p>&nbsp;Julkisuuteen vuotanut sopimus aiheutti vastalauseita tuomariyhdistyksissä muun muassa siksi, että oikeusneuvoston presidentin valinta kuuluu lain mukaan neuvoston 20:lle jäsenelle eikä kahdelle puolueelle.</p><p>Tuomariyhdistysten ja saaliinjaosta syrjään jääneiden puolueiden vastalauseista huolimatta PPSOE-sopimus olisi todennäöisesti toteutunut, ellei PP:n oma senaattori Ignacio Cosidó olisi puolivahingossa vetänyt siltä mattoa alta. Oikeuslaitosta ravisteli heti uusi skandaali.</p><p>Cosidó nimittäin lähetti kaikille PP:n senaattoreille whatsappin, jossa hän vuolaasti kehui sopimuksen PP.lle tuomia etuuksia oikeuslaitoksessa ja joka pulpahti melkein heti julkisuuteen.</p><p>Senaattorin mielestä Marchenan nimitys oikeusneuvoston johtoon ja samalla siis Korkeimman oikeuden johtoon on erinomainen asia, koska&nbsp; siinä asemassa hän pystyy kontrolloimaan taustalta Korkeimman oikeuden sali kahta, joka on vastuussa katalonialaisten nyt tutkintavankeudessa olevien poliitikkojen tuomitsemisesta. Ja lisäksi Marchena valvoisi Korkeimman oikeuden erikoisosastoa, joka käsittelee muun muassa poliittisten puolueiden kieltämistä tai lakkauttamista.</p><p>Marchenan taustapuolueen PP:n puheenjohtaja, valemaisteri Pablo Casado ja Ciudadanos-puolueen johtaja, CV:tään näpelöinyt Albert Rivera ovat jatkuvasti vaatineet Katalonian itsenäisyysmielisten puolueiden kieltämistä.&nbsp; Samaa on myös vaatinut äärioikeiston Vox-puolue, jonka kanssa Casado ja Rivera ovat jo monissa asioissa samoilla linjoilla. Samaan joukkoon kuuluu myös Falange Española, täysin fasistinen, Francon diktatuurista periytyvä puolue, joka jostakin käsittämättömästä syystä saa yhä toimia ja mellastaa kädet ojossa fasistitervehdyksessä kaduilla kuten viime tiistaina Francon kuoleman vuosipäivänä.</p><p>Senaattori Cosidó valitteli viestissään vain joitakin demarien tuomarivalintoja, mutta totesi samalla puolueiden sopineen, etteivät ne torppaa toistensa valintoja. Sen sijaan Cosidó oli erittäin tyytyväinen yhden demorituomarin pääsystä oikeusneuvostoon erikoistuomioistuin Audiencia Nacionalista, koska&nbsp; &quot;hän ei enää ole siellä tuomitsemassa pp:läisiä poliitikkoja&quot;(korruptiosta).</p><p>Kaiken kaikkiaan sopimus oli senaattorin mielestä loistavava PP:n kannalta, koska sen ansiosta puolue pääsisi vaikuttamaan kahteen kolmasosaan Korkeimman oikeuden tulevista&nbsp; tuomarinimityksistä ja useisiin satoihin muihin nimityksiin oikeuslaitoksessa.</p><p>Senaattori huomasi mokansa, yritti selitellä poliitikkojen yleiseen tapaan, että hänen sanomisiaan oli tulkittu väärin, mutta ei auttanut, PPSOE sopimus meni nurin,&nbsp; puolueet syyttelivät toisiaan ja muut puolueet niitä poliittisesta kähminnästä.</p><p>&nbsp;Marchenan kanssa oli ilmiselvästi sovittu etukäteen nimityksestä, mutta kun senaattori Cosidón viesti tuli ilmi, hän ilmoitti, ettei ole ole käytettävissä tehtävään; tosin ilmoitus tuli vasta kolmen päivän kuluttua.</p><p>Katalonialaisvankien asianajat vaativat heti, että Marchena pitää poistaa katalaanien vastaisen oikeusjutun käsittelystä, koska hän on poliittisten kytköstensä vuoksi totaalisen jäävi asiassa. Marchena on nimittäin&nbsp; johtanut oikeusprosessia ja johtaa myös joskus ensi vuonna alkavaa oikeudenkäyntiä, ellei jääviysvaatimus mene läpi tai ellei oikeudenkäyntiä siirretä Espanjan Korkeimmalta oikeudelta Katalonian vastaavalle, mitä tutkintavankeudessa oleva katalonialaiset ovat vaatineet.</p><p>Toistan vielä loppuun aiemminkin lainaamani tutkimuksen tuloksen: lähes 80 prosenttia Espanjan&nbsp; tuomareista on sitä mieltä, ettei ylennyksiin oikeuslaitoksessa&nbsp; vaikuta kokemus, taito ja tieto, vaan ennen kaikkea poliittiset kytkökset ja suhteet. Sama peli näyttää jatkuvan, ja siksi voisikin kysyä, kuka vielä uskoo Espanjan oikeuslaitoksen itsenäisyyteen ja puolueettomuuteen; ehkä EU:n oikeuskomissaari ja Suomessa oikeushistorian professori Jukka Kekkonen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Kirjoitin viikko sitten oikeistopuolue PP:n ja nykyisen hallituspuolueen, demarien PSOE:n keskinäisestä sopimuksesta jakaa mulle-sulle-periaatteela oikeuslaitoksen keskeisen elimen CGPJ:n(käytän siitä nimeä oikeusnevosto) tuomaripaikat. Diiliin kuului myös PP:n luottotuomarin Manuel Marchenan nimeäminen neuvoston presidentiksi, jolloin hänestä tulisi automaattisesti myös Korkeimman oikeuden presidentti.

 Julkisuuteen vuotanut sopimus aiheutti vastalauseita tuomariyhdistyksissä muun muassa siksi, että oikeusneuvoston presidentin valinta kuuluu lain mukaan neuvoston 20:lle jäsenelle eikä kahdelle puolueelle.

Tuomariyhdistysten ja saaliinjaosta syrjään jääneiden puolueiden vastalauseista huolimatta PPSOE-sopimus olisi todennäöisesti toteutunut, ellei PP:n oma senaattori Ignacio Cosidó olisi puolivahingossa vetänyt siltä mattoa alta. Oikeuslaitosta ravisteli heti uusi skandaali.

Cosidó nimittäin lähetti kaikille PP:n senaattoreille whatsappin, jossa hän vuolaasti kehui sopimuksen PP.lle tuomia etuuksia oikeuslaitoksessa ja joka pulpahti melkein heti julkisuuteen.

Senaattorin mielestä Marchenan nimitys oikeusneuvoston johtoon ja samalla siis Korkeimman oikeuden johtoon on erinomainen asia, koska  siinä asemassa hän pystyy kontrolloimaan taustalta Korkeimman oikeuden sali kahta, joka on vastuussa katalonialaisten nyt tutkintavankeudessa olevien poliitikkojen tuomitsemisesta. Ja lisäksi Marchena valvoisi Korkeimman oikeuden erikoisosastoa, joka käsittelee muun muassa poliittisten puolueiden kieltämistä tai lakkauttamista.

Marchenan taustapuolueen PP:n puheenjohtaja, valemaisteri Pablo Casado ja Ciudadanos-puolueen johtaja, CV:tään näpelöinyt Albert Rivera ovat jatkuvasti vaatineet Katalonian itsenäisyysmielisten puolueiden kieltämistä.  Samaa on myös vaatinut äärioikeiston Vox-puolue, jonka kanssa Casado ja Rivera ovat jo monissa asioissa samoilla linjoilla. Samaan joukkoon kuuluu myös Falange Española, täysin fasistinen, Francon diktatuurista periytyvä puolue, joka jostakin käsittämättömästä syystä saa yhä toimia ja mellastaa kädet ojossa fasistitervehdyksessä kaduilla kuten viime tiistaina Francon kuoleman vuosipäivänä.

Senaattori Cosidó valitteli viestissään vain joitakin demarien tuomarivalintoja, mutta totesi samalla puolueiden sopineen, etteivät ne torppaa toistensa valintoja. Sen sijaan Cosidó oli erittäin tyytyväinen yhden demorituomarin pääsystä oikeusneuvostoon erikoistuomioistuin Audiencia Nacionalista, koska  "hän ei enää ole siellä tuomitsemassa pp:läisiä poliitikkoja"(korruptiosta).

Kaiken kaikkiaan sopimus oli senaattorin mielestä loistavava PP:n kannalta, koska sen ansiosta puolue pääsisi vaikuttamaan kahteen kolmasosaan Korkeimman oikeuden tulevista  tuomarinimityksistä ja useisiin satoihin muihin nimityksiin oikeuslaitoksessa.

Senaattori huomasi mokansa, yritti selitellä poliitikkojen yleiseen tapaan, että hänen sanomisiaan oli tulkittu väärin, mutta ei auttanut, PPSOE sopimus meni nurin,  puolueet syyttelivät toisiaan ja muut puolueet niitä poliittisesta kähminnästä.

 Marchenan kanssa oli ilmiselvästi sovittu etukäteen nimityksestä, mutta kun senaattori Cosidón viesti tuli ilmi, hän ilmoitti, ettei ole ole käytettävissä tehtävään; tosin ilmoitus tuli vasta kolmen päivän kuluttua.

Katalonialaisvankien asianajat vaativat heti, että Marchena pitää poistaa katalaanien vastaisen oikeusjutun käsittelystä, koska hän on poliittisten kytköstensä vuoksi totaalisen jäävi asiassa. Marchena on nimittäin  johtanut oikeusprosessia ja johtaa myös joskus ensi vuonna alkavaa oikeudenkäyntiä, ellei jääviysvaatimus mene läpi tai ellei oikeudenkäyntiä siirretä Espanjan Korkeimmalta oikeudelta Katalonian vastaavalle, mitä tutkintavankeudessa oleva katalonialaiset ovat vaatineet.

Toistan vielä loppuun aiemminkin lainaamani tutkimuksen tuloksen: lähes 80 prosenttia Espanjan  tuomareista on sitä mieltä, ettei ylennyksiin oikeuslaitoksessa  vaikuta kokemus, taito ja tieto, vaan ennen kaikkea poliittiset kytkökset ja suhteet. Sama peli näyttää jatkuvan, ja siksi voisikin kysyä, kuka vielä uskoo Espanjan oikeuslaitoksen itsenäisyyteen ja puolueettomuuteen; ehkä EU:n oikeuskomissaari ja Suomessa oikeushistorian professori Jukka Kekkonen.

]]>
1 http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264570-espanjan-oikeuslaitoksen-menetetty-maine-2#comments Espanja Lehmänkaupat Oikeuslaitos Poliittiset nimitykset Thu, 22 Nov 2018 13:44:55 +0000 Antti Halinen http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264570-espanjan-oikeuslaitoksen-menetetty-maine-2
Pimppimellakka II http://myyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264379-pimppimellakka-ii <p>Kirjoitin joku aika sitten kaksinaismoralismista liittyen suhteutumiseen toisaalta venäläiseen Pussy Riot -ryhmään ja toisaalta espanlajaiseen &quot;Coño insumiso&quot; -mielenosoitukseen otsikolla &quot;<a href="http://myyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261037-todellinen-pimppimellakka">Todellinen pimppimellakka</a>&quot;. Vastaavat oikeudenkäynnit näyttävät saavan siellä jatkoa. Seuraavaksi suosittelisinkin erilaisten pimppimellakkafanien suuntaavan sananvapautta puolustavat toimensa taas takaisin Espanjaan.<br /><br />Siellä on&nbsp;<a href="https://femen.org/">FEMEN</a>-aktivisteja tuomiolla vuonna 2014 järjestämästään mielenosoituksesta madridilaisessa Almudena:n katedraalissa silloisen pääministerin M.Rajoy Brey:n hallituksen abortinkieltosuunnitelmia vastaan. Suunnitelmia joista he silloin joutuivat kansalaisten, m.l. FEMEN, tiukan vastustuksen takia luopumaan.&nbsp; Katolisten lakimiesten yhdistys vaatii nyt kahden vuoden vankeutta uskonnollisen vihan lietsomisesta ja syyttäjän vaatima tuomio on yhdeksän kuukautta jumalanpilkasta.<br /><br />Jos pimppimellakka Kr.Vapahtajan katedraalissa Moskovassa on sananvapautta niin eikö myös paljaat tissit Almudenassa mene samaan kategoriaan? Missä ovat siis rohkeat ja alativalppaat sananvapauden puolustajat?&nbsp; Madridissa, ihan EU:n sisämarkkinoilla, olisi puolustettavaa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>---</p> <p>Julkaisin tämän myös hetki sitten <a href="https://myyrantyo.blogspot.com/2018/11/pimppimellakka-ii.html">Myyräntyötä-plokissani</a>.<br /><br /><br />Lähteitä:<br />-&nbsp;<a href="https://www.efe.com/efe/english/world/spanish-feminists-face-trial-for-topless-abortion-protest-in-madrid-cathedral/50000262-3814956?utm_source=wwwefecom&amp;utm_medium=rss&amp;utm_campaign=rss#">https://www.efe.com/efe/english/world/spanish-feminists-face-trial-for-topless-abortion-protest-in-madrid-cathedral/50000262-3814956?utm_source=wwwefecom&amp;amp;utm_medium=rss&amp;amp;utm_campaign=rss#</a><br />-&nbsp;<a href="https://elpais.com/ccaa/2018/11/16/madrid/1542357838_283965.html">https://elpais.com/ccaa/2018/11/16/madrid/1542357838_283965.html</a><br />-&nbsp;<a href="https://sputniknews.com/europe/201811161069872021-femen-trial-madrid-topless-protest/">https://sputniknews.com/europe/201811161069872021-femen-trial-madrid-topless-protest/</a><br />-&nbsp;<a href="https://femen.org/christian-lawyers-try-to-revise-the-case-of-action-in-almudena-cathedral/">https://femen.org/christian-lawyers-try-to-revise-the-case-of-action-in-almudena-cathedral/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitin joku aika sitten kaksinaismoralismista liittyen suhteutumiseen toisaalta venäläiseen Pussy Riot -ryhmään ja toisaalta espanlajaiseen "Coño insumiso" -mielenosoitukseen otsikolla "Todellinen pimppimellakka". Vastaavat oikeudenkäynnit näyttävät saavan siellä jatkoa. Seuraavaksi suosittelisinkin erilaisten pimppimellakkafanien suuntaavan sananvapautta puolustavat toimensa taas takaisin Espanjaan.

Siellä on FEMEN-aktivisteja tuomiolla vuonna 2014 järjestämästään mielenosoituksesta madridilaisessa Almudena:n katedraalissa silloisen pääministerin M.Rajoy Brey:n hallituksen abortinkieltosuunnitelmia vastaan. Suunnitelmia joista he silloin joutuivat kansalaisten, m.l. FEMEN, tiukan vastustuksen takia luopumaan.  Katolisten lakimiesten yhdistys vaatii nyt kahden vuoden vankeutta uskonnollisen vihan lietsomisesta ja syyttäjän vaatima tuomio on yhdeksän kuukautta jumalanpilkasta.

Jos pimppimellakka Kr.Vapahtajan katedraalissa Moskovassa on sananvapautta niin eikö myös paljaat tissit Almudenassa mene samaan kategoriaan? Missä ovat siis rohkeat ja alativalppaat sananvapauden puolustajat?  Madridissa, ihan EU:n sisämarkkinoilla, olisi puolustettavaa.

 

---

Julkaisin tämän myös hetki sitten Myyräntyötä-plokissani.


Lähteitä:
https://www.efe.com/efe/english/world/spanish-feminists-face-trial-for-topless-abortion-protest-in-madrid-cathedral/50000262-3814956?utm_source=wwwefecom&amp;utm_medium=rss&amp;utm_campaign=rss#
https://elpais.com/ccaa/2018/11/16/madrid/1542357838_283965.html
https://sputniknews.com/europe/201811161069872021-femen-trial-madrid-topless-protest/
https://femen.org/christian-lawyers-try-to-revise-the-case-of-action-in-almudena-cathedral/

]]>
1 http://myyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264379-pimppimellakka-ii#comments Espanja Femen Kaksinaismoralismi Sananvapaus Sun, 18 Nov 2018 10:41:39 +0000 Jorma Myyryläinen http://myyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264379-pimppimellakka-ii
Espanjan oikeuslaitoksen menetetty maine http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264211-espanjan-oikeuslaitoksen-menetetty-maine <p>Madridilaisessa El País-lehdessä oli muutama päivä sitten paljon puhuva otsikko: PP ja PSOE avaavat taiston oikeuslaitoksen hallinnasta. Tässä taistossa on kyse siitä, miten monta omaa tuomaria oikeistopuolue PP ja demarien PSOE kahmivat itselleen, kun oikeuslaitoksen keskeiseen Consejo General del Poder Judicial-nimiseen elimeen nimitetään uudet tuomarit.</p><p>Tässä neuvostossa on kaksikymmentä tuomaria, joista parlamentin alahuone ja senaatti valitsevat kumpikin kymmenen, ja neuvoston pitäisi sitten valita itselleen presidentti, josta samalla tulee korkeimman oikeuden presidentti.</p><p>Ei tarvitse vaivautua, koska PP ja PSOE olivat jo keskenään päättäneet, että neuvoston presidentiksi tulee PP:n&nbsp; mies Manuel Marchena, nykyinen Korkeimman oikeuden sali kahden puheenjohtaja. Tosin neuvoston pitää&nbsp; istunnossaan vielä virallisesti vahvistaa tuo poliittisten puolueiden tekemä päätös.</p><p>Tavallaan Espanja seuraa Francon diktatuurin aikaista politisoidun oikeuslaitoksen mallia, nyt vain politisoijia on enemmän ja taustalla laajempi polittinen kirjo. Politisointi alkoi jo vuonna 1985, kun tuomarien nimitysvaltaa&nbsp; oikeusneuvoston jäseniin supistettiin ja sitä siirrettiin poliitikoille eli kansanedustajille.</p><p>Politisointi vain&nbsp; syveni vuonna 2013, kun silloinen PP:n oikeusministeri Alberto Ruiz-Gallardon poisti loputkin tuomarien nimitysvallasta. Tuomarijärjestöt olivat siihen asti saaneet nimetä oikeusneuvostoon 36 ehdokasta, joista poliitikot sitten valitsivat 12; viisi viime vuotta nimitysvalta on siis ollut kokonaan poliitikoilla, mikä ei juuri vastaa vallanjaon kolmiopin käsitystä riippumattomasta ja itsenäisestä oikeuslaitoksesta. Eräs asiaan tyytymätön poliitikko onkin todennut, että Espanjassa ei ole vallanjakoa vaan vallan jakamista.</p><p>EU on viime ajat räksyttänyt Puolalle oikeuslaitoksen itsenäisyyden vaarantamissta, mutta ei ole suostunut näkemään, miten sen selän takana Espanja on politisoinut oikeuslaitoksensa. Sen sijaan Euroopan neuvoston alainen korruption vastaisen taistelun järjestö Greco on kritisoinut Espanjaa siitä, ettei se ole taannut CGPJ:n itsenäisyyttä ja myös muistuttanut, etteivät poliitikot saa missään vaiheessa sekaantua tuomarien nimityksiin. Euroopan neuvoston selvitys viime vuoden kesältä puolestaan sanoo, että Espanja on tutkituista 21 maasta vähiten sitoutunut taisteluun oikeuslaitoksen politisointia vastaan.</p><p>Eivätkä Espanjan tuomariyhdistyksetkään ole&nbsp; aivan hiljaa olleet. Viime helmikuussa neljä suurta&nbsp; tuomariyhdistystä antoi harvinaisen yhteisen julkilausuman, jossa ne pahekesuivat CGPJ:n toimintaa ja vaativat neuvoston jäsenten nimitysvaltaa takaisin tuomareille. Yhden yhdistyksen puheenjohtaja totesi ykskantaan, että CGPJ on läpipolitisoitu ja muuttunut hallituksen apuministeriöksi.</p><p>Pari kuukautta aiemmin eräs oikeusalan lehti oli julkaissut pitkän haastattelun&nbsp; erään toisen tuomariyhdistyksen edustajan Manuel Ruiz de Laran kanssa. Laran mielestä nykyinen tapa valita CGPJ:n tuomarit on yhtä kuin jakaa kakku parlamentin tärkeimpien puolueiden(lue PP ja PSOE) kesken ja jättää muille vain muruset.</p><p>De Lara sanoo tuomarien itsenäisyyden horjuvan vakavasti, koska moni haluaa miellyttää nimittäjäpuoluettaan luodakseen itselleen uraa oikeuslaitoksessa tai sitten pelkää, ettei tule uudestaan valituksi jättämällä puolueen tahdon toteuttamatta.</p><p>Valinnassa voivat vaikuttaa myös perhesuhteet, koska neuvostossa on tuomareita, joilla on siteitä jonkun poliitikon kanssa. On olemassa&nbsp; tuomareita ja sitten tuomareita, joilla on poliittinen kummisetä; sitä ei löydy lain kirjaimesta, mutta kyllä kätännössä, sanoo de Lara haastattelussaan.</p><p>Pian eroavan CGPJ:n ja Korkeimman oikeuden presidentin Carlos Lesmesin valintaa vuonna 2013 de Lara piti institutionaalisena farssina, koska puolueet olivat etukäteen päättäneet tämän, myös PP:n tuomarin valinnasta eikä sitä tehnyt itse neuvosto kuten laki edellyttää. Ja sama toistui siis myös tänä vuonna.</p><p>Nyt yksi tuomariyhdistys on tehnyt asiasta valituksen Korkeimpaan oikeuteen ja vetoaa muita yhdistyksiä tukemaan valitusta. Yhdistyksen mukaan asia on tärkeä koko yhteiskunnalle, jotta Espanjan oikeuslaitoksesta tulisi todella itsenäinen ja jotta kansalaiset voisivat luottaa siihen.</p><p>On mielenkiintoista seurata, mitä mieltä läpipolitisoidun oikeusneuvoston nimittämät Korkeimman oikeuden tuomarit ovat asiasta; sieltä kun löytyy myös näitä tuomareita poliittinen kummisetä taustallaan. Ja on hyvä pitää mielessä, että CGPJ:n tärkein tehtävä, lain mukaan on valvoa tuomareiden itsenäisyyttä ja riippumattomuutta muihin vallankäyttäjiin nähden.</p><p>Ei oikein hyvältä näytä voisi siististi sanoa, sillä poliitikkojen valtaa oikeuslaitoksessa todistaa myös Perustuslakituomioistuimen koostumus: senaatti nimittää neljä, samoin parlamentin alahuone, hallitus&nbsp; kaksi ja poliitikkojen valitsema CGPJ kaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Madridilaisessa El País-lehdessä oli muutama päivä sitten paljon puhuva otsikko: PP ja PSOE avaavat taiston oikeuslaitoksen hallinnasta. Tässä taistossa on kyse siitä, miten monta omaa tuomaria oikeistopuolue PP ja demarien PSOE kahmivat itselleen, kun oikeuslaitoksen keskeiseen Consejo General del Poder Judicial-nimiseen elimeen nimitetään uudet tuomarit.

Tässä neuvostossa on kaksikymmentä tuomaria, joista parlamentin alahuone ja senaatti valitsevat kumpikin kymmenen, ja neuvoston pitäisi sitten valita itselleen presidentti, josta samalla tulee korkeimman oikeuden presidentti.

Ei tarvitse vaivautua, koska PP ja PSOE olivat jo keskenään päättäneet, että neuvoston presidentiksi tulee PP:n  mies Manuel Marchena, nykyinen Korkeimman oikeuden sali kahden puheenjohtaja. Tosin neuvoston pitää  istunnossaan vielä virallisesti vahvistaa tuo poliittisten puolueiden tekemä päätös.

Tavallaan Espanja seuraa Francon diktatuurin aikaista politisoidun oikeuslaitoksen mallia, nyt vain politisoijia on enemmän ja taustalla laajempi polittinen kirjo. Politisointi alkoi jo vuonna 1985, kun tuomarien nimitysvaltaa  oikeusneuvoston jäseniin supistettiin ja sitä siirrettiin poliitikoille eli kansanedustajille.

Politisointi vain  syveni vuonna 2013, kun silloinen PP:n oikeusministeri Alberto Ruiz-Gallardon poisti loputkin tuomarien nimitysvallasta. Tuomarijärjestöt olivat siihen asti saaneet nimetä oikeusneuvostoon 36 ehdokasta, joista poliitikot sitten valitsivat 12; viisi viime vuotta nimitysvalta on siis ollut kokonaan poliitikoilla, mikä ei juuri vastaa vallanjaon kolmiopin käsitystä riippumattomasta ja itsenäisestä oikeuslaitoksesta. Eräs asiaan tyytymätön poliitikko onkin todennut, että Espanjassa ei ole vallanjakoa vaan vallan jakamista.

EU on viime ajat räksyttänyt Puolalle oikeuslaitoksen itsenäisyyden vaarantamissta, mutta ei ole suostunut näkemään, miten sen selän takana Espanja on politisoinut oikeuslaitoksensa. Sen sijaan Euroopan neuvoston alainen korruption vastaisen taistelun järjestö Greco on kritisoinut Espanjaa siitä, ettei se ole taannut CGPJ:n itsenäisyyttä ja myös muistuttanut, etteivät poliitikot saa missään vaiheessa sekaantua tuomarien nimityksiin. Euroopan neuvoston selvitys viime vuoden kesältä puolestaan sanoo, että Espanja on tutkituista 21 maasta vähiten sitoutunut taisteluun oikeuslaitoksen politisointia vastaan.

Eivätkä Espanjan tuomariyhdistyksetkään ole  aivan hiljaa olleet. Viime helmikuussa neljä suurta  tuomariyhdistystä antoi harvinaisen yhteisen julkilausuman, jossa ne pahekesuivat CGPJ:n toimintaa ja vaativat neuvoston jäsenten nimitysvaltaa takaisin tuomareille. Yhden yhdistyksen puheenjohtaja totesi ykskantaan, että CGPJ on läpipolitisoitu ja muuttunut hallituksen apuministeriöksi.

Pari kuukautta aiemmin eräs oikeusalan lehti oli julkaissut pitkän haastattelun  erään toisen tuomariyhdistyksen edustajan Manuel Ruiz de Laran kanssa. Laran mielestä nykyinen tapa valita CGPJ:n tuomarit on yhtä kuin jakaa kakku parlamentin tärkeimpien puolueiden(lue PP ja PSOE) kesken ja jättää muille vain muruset.

De Lara sanoo tuomarien itsenäisyyden horjuvan vakavasti, koska moni haluaa miellyttää nimittäjäpuoluettaan luodakseen itselleen uraa oikeuslaitoksessa tai sitten pelkää, ettei tule uudestaan valituksi jättämällä puolueen tahdon toteuttamatta.

Valinnassa voivat vaikuttaa myös perhesuhteet, koska neuvostossa on tuomareita, joilla on siteitä jonkun poliitikon kanssa. On olemassa  tuomareita ja sitten tuomareita, joilla on poliittinen kummisetä; sitä ei löydy lain kirjaimesta, mutta kyllä kätännössä, sanoo de Lara haastattelussaan.

Pian eroavan CGPJ:n ja Korkeimman oikeuden presidentin Carlos Lesmesin valintaa vuonna 2013 de Lara piti institutionaalisena farssina, koska puolueet olivat etukäteen päättäneet tämän, myös PP:n tuomarin valinnasta eikä sitä tehnyt itse neuvosto kuten laki edellyttää. Ja sama toistui siis myös tänä vuonna.

Nyt yksi tuomariyhdistys on tehnyt asiasta valituksen Korkeimpaan oikeuteen ja vetoaa muita yhdistyksiä tukemaan valitusta. Yhdistyksen mukaan asia on tärkeä koko yhteiskunnalle, jotta Espanjan oikeuslaitoksesta tulisi todella itsenäinen ja jotta kansalaiset voisivat luottaa siihen.

On mielenkiintoista seurata, mitä mieltä läpipolitisoidun oikeusneuvoston nimittämät Korkeimman oikeuden tuomarit ovat asiasta; sieltä kun löytyy myös näitä tuomareita poliittinen kummisetä taustallaan. Ja on hyvä pitää mielessä, että CGPJ:n tärkein tehtävä, lain mukaan on valvoa tuomareiden itsenäisyyttä ja riippumattomuutta muihin vallankäyttäjiin nähden.

Ei oikein hyvältä näytä voisi siististi sanoa, sillä poliitikkojen valtaa oikeuslaitoksessa todistaa myös Perustuslakituomioistuimen koostumus: senaatti nimittää neljä, samoin parlamentin alahuone, hallitus  kaksi ja poliitikkojen valitsema CGPJ kaksi.

 

 

]]>
4 http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264211-espanjan-oikeuslaitoksen-menetetty-maine#comments CGPJ Espanja Oikeuslaitos Tuomarit Thu, 15 Nov 2018 10:45:35 +0000 Antti Halinen http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264211-espanjan-oikeuslaitoksen-menetetty-maine
Poliisipäällikköjä Espanjan malliin http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263020-poliisipaallikkoja-espanjan-malliin <p>Espanjassa on lievästi sanottuna mielenkiintoisia poliisijohtajia. Keväällä Barcelonassa jäi kiinni korkea-arvoinen Kansalliskaartin pomo, joka piti salanimellä twitter-tiliä. Sen avulla hän herjasi itsenäisyysmielisiä poliitikkoja, joiden tekemisiä hän samanaikaisesti virallisesti tutki. Jotenkin tuntui siltä, että kansalliskaartilaiselta oli mennyt puurot ja vellit sekaisin.</p><p>Eldiario-lehti on tehnyt uuden paljastuksen samanlaisesta salanimitwitter-tilin käytöstä poliisipäällikön todellisten mielipiteiden esittelyyn. Kyse on Navarran itsehallintoalueen korkeimmasta poliisiviranomaisesta Daniel Rodríguez Lópezista, jonka oikeistopuolue PP:n hallitus nimitti virkaansa kuusi vuotta sitten ja sai sitä mitä halusikin.</p><p>Salanimen suojissa Daniel on antanut sanansa säilän säihkyä, ja niistä tässä muutama esimerkkki. Katalonialaisen kansanedustajan hän toivotti tervetulleeksi kuuluisaan San Ferminin härkäjuoksuun ja toivoi samalla kansanedustajan jäävän härkien sarvien lävistämäksi, mitä kaikki espanjalaiset iloitsisivat.</p><p>Barcelonan pormestaria poliisipäällikkö nimitteli käytännön luku-ja kirjoitustaidottomaksi ja lukuisia Podemos-puolueen johtajia kuvottaviksi. Vuoden 1981 kansalliskaartin vallankaappausyrityksen johtajaa everstiluutnantti Antonio Tejeroa hän puolusti isänmaan miehenä, joka on pyhittänyt sotilaana ja kansalliskaartilaisena elämänsä Espanjan palvelemiseen. Tejeron arvostelu iljettää poliisipäällikköä.</p><p>Äärioikeistolaisen, viime aikoina kannatustaan nostaneen Vox-puolueen johtajasta hän veikkaa twitterissään tämän vuosisadan uutta José Antoniota viittauksena Espanjan 20-luvun diktaattorin&nbsp; poikaan ja Francon fasistien suureen sankariin 30-luvulla.</p><p>Kun Eldiario-lehti oli selvittänyt tilin haltijan ja soitti poliisipäällikölle, alkoi tämän puskista herjaavan urhon housut tutista. Ensin hän syytti twitter-tilinsä kirjoituksista veljeään ja sen jälkeen sälytti syyn vaimonsa niskaan. Viimeksi tuli sitten näissä tapauksissa tyypillinen selitys: pitää erottaa yksityinen ja virassa esitetty näkökanta.</p><p>Selittelyt eivät tepsineet ja loppujen lopuksi poliisipäällikkö tajusi itse tänä aamuna esittää eronpyyntönsä. Eldiarion mukaan hän olisi jo muutenkin ollut syrjäänsiirrettävien korkeiden virkamiesten listalla.</p><p>Kukaan ei tiedä, miten monta vastaavanlaista mätämunaa piileksii Espanjan poliisipäälliköiden ja tuomarien joukossa, jotka twiittaavat ja chattailevat mielipiteitään inhoamistaan poliitikoista, joita he mahdollisesti samaan aikaan tutkivat.</p><p>Kun tähän vielä lisää, että lähes 80 prosenttia espanjalaisista tuomareista pitää ylennysten perusteena ennen kaikkea poliittisia suhteita eikä kykyä, taito ja kokemusta tai että kolme ylintä tuomioistuinta ovat läpeensä politisoituja, niin voi hyvin kysyä, mikä mahtaa olla Espanjan oikeusvaltion tila verrattuna esimerkiksi Puolaan, jota EU ansiokkaasti ahdistelee.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Espanjassa on lievästi sanottuna mielenkiintoisia poliisijohtajia. Keväällä Barcelonassa jäi kiinni korkea-arvoinen Kansalliskaartin pomo, joka piti salanimellä twitter-tiliä. Sen avulla hän herjasi itsenäisyysmielisiä poliitikkoja, joiden tekemisiä hän samanaikaisesti virallisesti tutki. Jotenkin tuntui siltä, että kansalliskaartilaiselta oli mennyt puurot ja vellit sekaisin.

Eldiario-lehti on tehnyt uuden paljastuksen samanlaisesta salanimitwitter-tilin käytöstä poliisipäällikön todellisten mielipiteiden esittelyyn. Kyse on Navarran itsehallintoalueen korkeimmasta poliisiviranomaisesta Daniel Rodríguez Lópezista, jonka oikeistopuolue PP:n hallitus nimitti virkaansa kuusi vuotta sitten ja sai sitä mitä halusikin.

Salanimen suojissa Daniel on antanut sanansa säilän säihkyä, ja niistä tässä muutama esimerkkki. Katalonialaisen kansanedustajan hän toivotti tervetulleeksi kuuluisaan San Ferminin härkäjuoksuun ja toivoi samalla kansanedustajan jäävän härkien sarvien lävistämäksi, mitä kaikki espanjalaiset iloitsisivat.

Barcelonan pormestaria poliisipäällikkö nimitteli käytännön luku-ja kirjoitustaidottomaksi ja lukuisia Podemos-puolueen johtajia kuvottaviksi. Vuoden 1981 kansalliskaartin vallankaappausyrityksen johtajaa everstiluutnantti Antonio Tejeroa hän puolusti isänmaan miehenä, joka on pyhittänyt sotilaana ja kansalliskaartilaisena elämänsä Espanjan palvelemiseen. Tejeron arvostelu iljettää poliisipäällikköä.

Äärioikeistolaisen, viime aikoina kannatustaan nostaneen Vox-puolueen johtajasta hän veikkaa twitterissään tämän vuosisadan uutta José Antoniota viittauksena Espanjan 20-luvun diktaattorin  poikaan ja Francon fasistien suureen sankariin 30-luvulla.

Kun Eldiario-lehti oli selvittänyt tilin haltijan ja soitti poliisipäällikölle, alkoi tämän puskista herjaavan urhon housut tutista. Ensin hän syytti twitter-tilinsä kirjoituksista veljeään ja sen jälkeen sälytti syyn vaimonsa niskaan. Viimeksi tuli sitten näissä tapauksissa tyypillinen selitys: pitää erottaa yksityinen ja virassa esitetty näkökanta.

Selittelyt eivät tepsineet ja loppujen lopuksi poliisipäällikkö tajusi itse tänä aamuna esittää eronpyyntönsä. Eldiarion mukaan hän olisi jo muutenkin ollut syrjäänsiirrettävien korkeiden virkamiesten listalla.

Kukaan ei tiedä, miten monta vastaavanlaista mätämunaa piileksii Espanjan poliisipäälliköiden ja tuomarien joukossa, jotka twiittaavat ja chattailevat mielipiteitään inhoamistaan poliitikoista, joita he mahdollisesti samaan aikaan tutkivat.

Kun tähän vielä lisää, että lähes 80 prosenttia espanjalaisista tuomareista pitää ylennysten perusteena ennen kaikkea poliittisia suhteita eikä kykyä, taito ja kokemusta tai että kolme ylintä tuomioistuinta ovat läpeensä politisoituja, niin voi hyvin kysyä, mikä mahtaa olla Espanjan oikeusvaltion tila verrattuna esimerkiksi Puolaan, jota EU ansiokkaasti ahdistelee.

 

]]>
0 http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263020-poliisipaallikkoja-espanjan-malliin#comments Espanja Poliisi Twitterit Tue, 23 Oct 2018 12:01:52 +0000 Antti Halinen http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263020-poliisipaallikkoja-espanjan-malliin
Espanjan uusi Don Quijote http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262794-espanjan-uusi-don-quijote <p>Flanderi on Belgian liittovaltion pääasiassa hollanninkielinen pohjoisosa; sillä on oma hallitus ja parlamentti kuten eteläisellä ranskankielisellä Valloniallakin, jonka parlamentti viime vuonna viivytti Euroopan unionin ja Kanadan vapaakauppasopimuksen hyväksymistä.</p><p>Flanderin parlamentti ja poliitikot ovat Katalonian kriisin aikana kritisoineet tiukkaan sävyyn Espanjan valtion toimia ja osoittaneet solidaarisuutta tutkintavankeudessa oleville katalonialaisille poliitikoille, joita Flanderissa kutsutaan kiemurtelematta poliittisiksi tai mielipidevangeiksi.</p><p>Espanjan alkukesästä valtaan nousseen sosialistien puolueen hallituksen ulkoministeri Josep Borrell totesi heti alkajaisiksi Espanjan jääneen julkisuustaistelussa pahasti Katalonian jalkoihin; siksi Borrell yrittääkin kaikin tavoin vakuuttaa Euroopassa Espanjan valtion demokraattista luonnetta ja etenkin politisoidun oikeuslaitoksen riippumattomuutta, ja on näissä toimissaan useimmiten ampunut omaan jalkaansa.</p><p>Borrell on ollut kuin Cervantesin romaanin traaginen hahmo Don Quijote peitsineen hyökkäämässä tuulimyllyjä vastaan. Borrellin tuulimyllyjä eli vihollisia ovat kaikki, jotka kehtaavat arvostella Espanjaa tai etenkin sen politiikkaa Kataloniassa. Viime aikoina tämän uudestisyntyneen Don Quijoten peitset ovat osoittaneet kohti Flanderia.</p><p>Borrell on kutsunut jo kolme kertaa Belgian Madridin suurlähettilään puhutteluun flanderilaispoliitikkojen lausuntojen&nbsp; ja toimien vuoksi. Syinä ovat olleet muun muassa Flanderin parlamentin puhemiehen Jan Peumansin kirje ja tuen osoitus tutkintavankeudessa istuvalle Katalonian parlamentin edelliselle puhemiehelle. Peumans on toistuvasti tuominnut katalonialaispoliitikkojen vangitsemisen ja todennut myös, ettei Espanja nykyoloissa enää täytä ehtoja, jotka vaaditaan kuulumiselle demokraattiseen Eurooppaan.</p><p>Borrell poisti vastavetona Flanderin Madridin edustajan diplomaattisen statuksen ja sanoi, ettei Flanderin parlamentin puhemiehellä ole oikeutta sanoa tuollaista Espanjasta toisin sanoen Borrell haluaa itse päättää, mitä muiden maiden poliitikot saavat sanoa Espanjasta. Flanderin pääministeri muistuttukin Espanjan ulkoministeriä, että Belgiassa on sanan-ja ilmaisunvapaus ja se koskee myös parlamentin puhemiestä.</p><p>Flanderin parlamentti piti edustajansa diplomaattisen aseman lopettamista vihamielisenä tekona, parlamentissa puolustettiin Peumansia, vaadittiin taas kerran katalonialaispoliitikkojen vapauttamista; muutamat edustajat pitivät rintapielessään keltaista nauhaa, joka on Kataloniassa tuen osoitus vangeille ja heidän vapauttamiselleen.</p><p>Katalonian ex-aluejohtaja, nykyisin Belgiassa majaileva Carles Puigdemont puolestaan muistutti Borrellia&nbsp; historian opetuksista. Hän viittasi Goethen vuonna 1788 kirjoittamaan näytelmään Egmont, jossa flaamilainen kreivi Lamoraal Egmont taistelee Flanderin vapauden puolesta Espanjan sortoa vastaan.</p><p>Kuningas Filip II oli lähettänyt Alban herttuan panemaan kuriin kapinoivia flaameja, ja Goethen tekstissä Egmont varoittaa, ettei herttua saa kovilla otteillaan mitään myönteistä aikaan. Voitte sortaa , mutta ette alistaa meitä, oli Egmontin sanoma. Herttua mestautti Egmontin vuonna 1586, mutta myöhemmin Espanja menetti valtaamansa Flanderin. Puigdemontin muistutus osuu nykyaikaankin, kun Flanderin tilalle kirjoittaa Katalonia.</p><p>Borrell on edeltäjänsä tavoin vahtinut myös tiukasti Barcelonassa toimivien konsulien sanomisia ja tekemisiä. Edellinen ulkoministeri Alfonso Dastis erotutti neljä konsulia, Suomen pääkonsulin&nbsp; sekä Latvian, Filippiinien ja Bulgarian konsulit, eikä Borrell peitsineen halua olla pekkaa tai tässä tapauksessa alfonsoa pahempi. Nyt oli tuhottava jälleen yksi tuulimylly eli Kreikan konsuli, joka oli nähty samassa tilaisuudessa Puigdemontin kanssa ja osallistunut syyskuussa Katalonian kansallispäivän Diadan viettoon.</p><p>Vähän ennen Kreikan konsulin potkuja Borrell oli jäänyt kiinni sisäpiiritietojen käyttämisestä osakekaupoissaan pari vuotta sitten; ulkoministerin mielestä se oli vain virhe ei rikos.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Flanderi on Belgian liittovaltion pääasiassa hollanninkielinen pohjoisosa; sillä on oma hallitus ja parlamentti kuten eteläisellä ranskankielisellä Valloniallakin, jonka parlamentti viime vuonna viivytti Euroopan unionin ja Kanadan vapaakauppasopimuksen hyväksymistä.

Flanderin parlamentti ja poliitikot ovat Katalonian kriisin aikana kritisoineet tiukkaan sävyyn Espanjan valtion toimia ja osoittaneet solidaarisuutta tutkintavankeudessa oleville katalonialaisille poliitikoille, joita Flanderissa kutsutaan kiemurtelematta poliittisiksi tai mielipidevangeiksi.

Espanjan alkukesästä valtaan nousseen sosialistien puolueen hallituksen ulkoministeri Josep Borrell totesi heti alkajaisiksi Espanjan jääneen julkisuustaistelussa pahasti Katalonian jalkoihin; siksi Borrell yrittääkin kaikin tavoin vakuuttaa Euroopassa Espanjan valtion demokraattista luonnetta ja etenkin politisoidun oikeuslaitoksen riippumattomuutta, ja on näissä toimissaan useimmiten ampunut omaan jalkaansa.

Borrell on ollut kuin Cervantesin romaanin traaginen hahmo Don Quijote peitsineen hyökkäämässä tuulimyllyjä vastaan. Borrellin tuulimyllyjä eli vihollisia ovat kaikki, jotka kehtaavat arvostella Espanjaa tai etenkin sen politiikkaa Kataloniassa. Viime aikoina tämän uudestisyntyneen Don Quijoten peitset ovat osoittaneet kohti Flanderia.

Borrell on kutsunut jo kolme kertaa Belgian Madridin suurlähettilään puhutteluun flanderilaispoliitikkojen lausuntojen  ja toimien vuoksi. Syinä ovat olleet muun muassa Flanderin parlamentin puhemiehen Jan Peumansin kirje ja tuen osoitus tutkintavankeudessa istuvalle Katalonian parlamentin edelliselle puhemiehelle. Peumans on toistuvasti tuominnut katalonialaispoliitikkojen vangitsemisen ja todennut myös, ettei Espanja nykyoloissa enää täytä ehtoja, jotka vaaditaan kuulumiselle demokraattiseen Eurooppaan.

Borrell poisti vastavetona Flanderin Madridin edustajan diplomaattisen statuksen ja sanoi, ettei Flanderin parlamentin puhemiehellä ole oikeutta sanoa tuollaista Espanjasta toisin sanoen Borrell haluaa itse päättää, mitä muiden maiden poliitikot saavat sanoa Espanjasta. Flanderin pääministeri muistuttukin Espanjan ulkoministeriä, että Belgiassa on sanan-ja ilmaisunvapaus ja se koskee myös parlamentin puhemiestä.

Flanderin parlamentti piti edustajansa diplomaattisen aseman lopettamista vihamielisenä tekona, parlamentissa puolustettiin Peumansia, vaadittiin taas kerran katalonialaispoliitikkojen vapauttamista; muutamat edustajat pitivät rintapielessään keltaista nauhaa, joka on Kataloniassa tuen osoitus vangeille ja heidän vapauttamiselleen.

Katalonian ex-aluejohtaja, nykyisin Belgiassa majaileva Carles Puigdemont puolestaan muistutti Borrellia  historian opetuksista. Hän viittasi Goethen vuonna 1788 kirjoittamaan näytelmään Egmont, jossa flaamilainen kreivi Lamoraal Egmont taistelee Flanderin vapauden puolesta Espanjan sortoa vastaan.

Kuningas Filip II oli lähettänyt Alban herttuan panemaan kuriin kapinoivia flaameja, ja Goethen tekstissä Egmont varoittaa, ettei herttua saa kovilla otteillaan mitään myönteistä aikaan. Voitte sortaa , mutta ette alistaa meitä, oli Egmontin sanoma. Herttua mestautti Egmontin vuonna 1586, mutta myöhemmin Espanja menetti valtaamansa Flanderin. Puigdemontin muistutus osuu nykyaikaankin, kun Flanderin tilalle kirjoittaa Katalonia.

Borrell on edeltäjänsä tavoin vahtinut myös tiukasti Barcelonassa toimivien konsulien sanomisia ja tekemisiä. Edellinen ulkoministeri Alfonso Dastis erotutti neljä konsulia, Suomen pääkonsulin  sekä Latvian, Filippiinien ja Bulgarian konsulit, eikä Borrell peitsineen halua olla pekkaa tai tässä tapauksessa alfonsoa pahempi. Nyt oli tuhottava jälleen yksi tuulimylly eli Kreikan konsuli, joka oli nähty samassa tilaisuudessa Puigdemontin kanssa ja osallistunut syyskuussa Katalonian kansallispäivän Diadan viettoon.

Vähän ennen Kreikan konsulin potkuja Borrell oli jäänyt kiinni sisäpiiritietojen käyttämisestä osakekaupoissaan pari vuotta sitten; ulkoministerin mielestä se oli vain virhe ei rikos.

]]>
2 http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262794-espanjan-uusi-don-quijote#comments Don Quijote Espanja Flanderi Katalonia Tuulimyllyt Fri, 19 Oct 2018 11:52:54 +0000 Antti Halinen http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262794-espanjan-uusi-don-quijote
Espanjan ä nostaa päätäänärioikeisto http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262391-espanjan-a-nostaa-paataanarioikeisto <p>Espanjan oikeistoa on 80-luvulta lähtien dominoinut yksi puolue Partido Popular PP, Kansanpuolue. Se oli suora jatkumo 80-luvun alun Alianza Popular-puolueesta, jonka perusti Francon diktatuurin entinen ministeri Manuel Fraga, mies,jonka mielestä Espanja on yhtä kuin Kastilia, muut ovat valloitettuja alueita.</p><p>PP imaisi saman katon alle koko oikeistolaisen Espanjan äärioikeistosta keskustaan asti; ulkopuolelle jäi vain joitakin äärioikeistolaisia ryhmiä kuten fasistinen Fuerza Nueva.</p><p>PP on hallinnut maata vuoronperään sosialidemokraattisen PSOE:n kanssa, mutta 2010-luvulla puoluekenttä alkoi hajota. Ensin sitä rikkoi vasemmalla reunalla Podemos-puolue; sitten katalonialaisuutta vastustamaan perustettu Ciudadanos-puolue alkoi kasvaa ja haastaa jo valtakunnan politiikassa PP:n, jonka ajatushautomossa se aikanaan synnytettiin.</p><p>Viitisen vuotta sitten joukko PP:n tyytymättömiä jäseniä perusti uuden puolueen VOX:n, tyypillisen populistisen äärioikeistolaisen puolueen. Se vietti muutaman hiljaiselon vuoden, mutta on Katalonian kriisin aikana nostanut profiiliaan kovalla propagandalla. VOX:lla näyttää rahaa riittävän, kun se pyrkii pääsemään Euroopassa nyt vallitsevan äärioikeistolaisen populismin imuun.</p><p>VOX vaatii Espanjan itsehallintoalueiden(17) lakkauttamista, maahanuuttajien massiivista karkottamista ja vastustaa ylipäätänsä maahanmuuttoa, Katalonian ja kaikkien muiden alueiden mahdollisia itsenäisyyspyrkimyksiä, homoja ja feminismiä.</p><p>Puolue matkii totuuden jälkeisen ajan profeetan Donald Trumpin iskulauseita julistamalla Espanja ensin ja teemme Espanjasta taas suuren. Puolueen iskulauseet muistuttavat lähes yksi yhteen Francon diktatuurin vastaavia kuten España una. grande y libre.</p><p>Trumpin entinen päästrategi Steve Bannon kaavailee Eurooppaan äärioikeistoa tukevan säätiön perustamista, ja siihen porukkaan VOX sopii kuin nenä päähän.</p><p>Puolueella ei vielä ole kansanedustajia, mutta se asettanee seuraaviin vaaleihin ehdokkaita ainakin Madridiin, jossa puolue piti äskettäin noin 10 000 ihmistä vetäneen kokouksen.</p><p>Tilaisuudessa soitettiin muun muassa Espanjan Legioonan(entinen Muukalaislegioona) hymniä ja vanhan Los Ronaldos-yhtyeen suosittua kappaletta No puedo vivir sin tí-En voi elää ilman sinua ilman tekijänsä ja johtajansa&nbsp; Coque Mallan lupaa.</p><p>Malla muistutti homokauhua sairastavia voxilaisia, että kappale kertoo kahden homoseksuaalin vaikeasta elämästä suvaitsemattomassa maailmassa ja ironisoi tilaisuuteen osallistuneita:&quot;Oletteko vihdoinkin avanneet mielenne ja hyväksyneet homoseksualisuuden. Jos olette, niin onnittelen teitä vilpittömästi.&quot;</p><p>VOX:n näkyvä tulo politiikkaan on selvästi jyrkentänyt PP:n ja Ciudadanosin äänensävyjä, eikä niitä tällä hetkellä erota juuri mikään VOX:n politiikasta. PP:n puheenjohtaja, yliopistotutkintonsa väärentänyt Pablo Casado onkin todennut, että PP on monista asioista ja periaatteista VOX:n kanssa aivan samaa mieltä.</p><p>Casadon mielestä PP, Ciudadanos ja VOX puolustavat samoja olennaisia arvoja; niihin näyttää kuuluvan&nbsp; ainakin separatismin eli nyt Katalonian vastustaminen. Kaikki kolme ovat puhuneet&nbsp; Katalonian itsenäisyysmielisten puolueiden kieltämisestä, mutta kun se ei ainakaan vielä ole perustuslain mukaan mahdollista, Ciudadanosin puheenjohtaja Albert Rivera on alkanut vaatia kolmen prosentin äänikynnystä parlamenttivaaleihin.Sen avulla kaksi tärkeintä&nbsp; katalonialaispuoluetta(äänimäärät viime vaaleissa 2-3 prosentin väillä) saataisiin pois parlamentin alahuoneesta.</p><p>Kaikki kolme haluaisivat kieltää myös katalonialaisten Tasavallan puolustuskomiteat CDR:t, joita ne syyttävät väkivaltaisista toimista. Samalla koko trio sulkee silmänsä espanjamielisten äärioikeistolaisten Puolustus-ja Vastarintaryhmien väkivaltaiselta toiminnalta Katalonian kylissä ja kaupungeissa.</p><p>Espajan äärioikeiston esiinmarssi ei ole jäänyt Euroopassa, siis muualla kuin Suomessa huomaamatta. Berliiniläinen Tageszeitung-lehti kirjoittaa äärioikeistolaisten mielipiteiden ja toiminnan kasvusta ja varoittaa sen tuoneen menneisyyden francolaisuuden nykyisyyteen.</p><p>Katalonia-vastaisuus on saanut lehden mukaan PP:n ja Ciudadanosin kilpailemaan siitä, kumpi paremmin puolustaa vanhaa francolaista iskulausetta yhtenäisestä ja suuresta Espanjasta, millä ne kalastelevat ääniä Katalonian ulkopuolella. Ne äänestävät parlamentissa aina Francon diktatuurin tuomitsemista koskevia esityksiä vastaan ja nykyisellä toiminnallaan ne tekevät diktatuurin poliittisista käsityksistä salonkikelpoisia, mistä lehden mukaan hyvä esimerkki on VOX:n nousu parrasvaloihin.</p><p>Tageszeitung huomauttaakin, että Espanjan demokratian pitää varoa, ettei nykyisyyteen tunkeva menneisyys saa yliotetta politiikassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Espanjan oikeistoa on 80-luvulta lähtien dominoinut yksi puolue Partido Popular PP, Kansanpuolue. Se oli suora jatkumo 80-luvun alun Alianza Popular-puolueesta, jonka perusti Francon diktatuurin entinen ministeri Manuel Fraga, mies,jonka mielestä Espanja on yhtä kuin Kastilia, muut ovat valloitettuja alueita.

PP imaisi saman katon alle koko oikeistolaisen Espanjan äärioikeistosta keskustaan asti; ulkopuolelle jäi vain joitakin äärioikeistolaisia ryhmiä kuten fasistinen Fuerza Nueva.

PP on hallinnut maata vuoronperään sosialidemokraattisen PSOE:n kanssa, mutta 2010-luvulla puoluekenttä alkoi hajota. Ensin sitä rikkoi vasemmalla reunalla Podemos-puolue; sitten katalonialaisuutta vastustamaan perustettu Ciudadanos-puolue alkoi kasvaa ja haastaa jo valtakunnan politiikassa PP:n, jonka ajatushautomossa se aikanaan synnytettiin.

Viitisen vuotta sitten joukko PP:n tyytymättömiä jäseniä perusti uuden puolueen VOX:n, tyypillisen populistisen äärioikeistolaisen puolueen. Se vietti muutaman hiljaiselon vuoden, mutta on Katalonian kriisin aikana nostanut profiiliaan kovalla propagandalla. VOX:lla näyttää rahaa riittävän, kun se pyrkii pääsemään Euroopassa nyt vallitsevan äärioikeistolaisen populismin imuun.

VOX vaatii Espanjan itsehallintoalueiden(17) lakkauttamista, maahanuuttajien massiivista karkottamista ja vastustaa ylipäätänsä maahanmuuttoa, Katalonian ja kaikkien muiden alueiden mahdollisia itsenäisyyspyrkimyksiä, homoja ja feminismiä.

Puolue matkii totuuden jälkeisen ajan profeetan Donald Trumpin iskulauseita julistamalla Espanja ensin ja teemme Espanjasta taas suuren. Puolueen iskulauseet muistuttavat lähes yksi yhteen Francon diktatuurin vastaavia kuten España una. grande y libre.

Trumpin entinen päästrategi Steve Bannon kaavailee Eurooppaan äärioikeistoa tukevan säätiön perustamista, ja siihen porukkaan VOX sopii kuin nenä päähän.

Puolueella ei vielä ole kansanedustajia, mutta se asettanee seuraaviin vaaleihin ehdokkaita ainakin Madridiin, jossa puolue piti äskettäin noin 10 000 ihmistä vetäneen kokouksen.

Tilaisuudessa soitettiin muun muassa Espanjan Legioonan(entinen Muukalaislegioona) hymniä ja vanhan Los Ronaldos-yhtyeen suosittua kappaletta No puedo vivir sin tí-En voi elää ilman sinua ilman tekijänsä ja johtajansa  Coque Mallan lupaa.

Malla muistutti homokauhua sairastavia voxilaisia, että kappale kertoo kahden homoseksuaalin vaikeasta elämästä suvaitsemattomassa maailmassa ja ironisoi tilaisuuteen osallistuneita:"Oletteko vihdoinkin avanneet mielenne ja hyväksyneet homoseksualisuuden. Jos olette, niin onnittelen teitä vilpittömästi."

VOX:n näkyvä tulo politiikkaan on selvästi jyrkentänyt PP:n ja Ciudadanosin äänensävyjä, eikä niitä tällä hetkellä erota juuri mikään VOX:n politiikasta. PP:n puheenjohtaja, yliopistotutkintonsa väärentänyt Pablo Casado onkin todennut, että PP on monista asioista ja periaatteista VOX:n kanssa aivan samaa mieltä.

Casadon mielestä PP, Ciudadanos ja VOX puolustavat samoja olennaisia arvoja; niihin näyttää kuuluvan  ainakin separatismin eli nyt Katalonian vastustaminen. Kaikki kolme ovat puhuneet  Katalonian itsenäisyysmielisten puolueiden kieltämisestä, mutta kun se ei ainakaan vielä ole perustuslain mukaan mahdollista, Ciudadanosin puheenjohtaja Albert Rivera on alkanut vaatia kolmen prosentin äänikynnystä parlamenttivaaleihin.Sen avulla kaksi tärkeintä  katalonialaispuoluetta(äänimäärät viime vaaleissa 2-3 prosentin väillä) saataisiin pois parlamentin alahuoneesta.

Kaikki kolme haluaisivat kieltää myös katalonialaisten Tasavallan puolustuskomiteat CDR:t, joita ne syyttävät väkivaltaisista toimista. Samalla koko trio sulkee silmänsä espanjamielisten äärioikeistolaisten Puolustus-ja Vastarintaryhmien väkivaltaiselta toiminnalta Katalonian kylissä ja kaupungeissa.

Espajan äärioikeiston esiinmarssi ei ole jäänyt Euroopassa, siis muualla kuin Suomessa huomaamatta. Berliiniläinen Tageszeitung-lehti kirjoittaa äärioikeistolaisten mielipiteiden ja toiminnan kasvusta ja varoittaa sen tuoneen menneisyyden francolaisuuden nykyisyyteen.

Katalonia-vastaisuus on saanut lehden mukaan PP:n ja Ciudadanosin kilpailemaan siitä, kumpi paremmin puolustaa vanhaa francolaista iskulausetta yhtenäisestä ja suuresta Espanjasta, millä ne kalastelevat ääniä Katalonian ulkopuolella. Ne äänestävät parlamentissa aina Francon diktatuurin tuomitsemista koskevia esityksiä vastaan ja nykyisellä toiminnallaan ne tekevät diktatuurin poliittisista käsityksistä salonkikelpoisia, mistä lehden mukaan hyvä esimerkki on VOX:n nousu parrasvaloihin.

Tageszeitung huomauttaakin, että Espanjan demokratian pitää varoa, ettei nykyisyyteen tunkeva menneisyys saa yliotetta politiikassa.

]]>
24 http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262391-espanjan-a-nostaa-paataanarioikeisto#comments Äärioikeisto Espanja Francon haamu elää Katalonia Thu, 11 Oct 2018 12:46:21 +0000 Antti Halinen http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262391-espanjan-a-nostaa-paataanarioikeisto
Espanjalaisnationalismi katalaanikielen kimpussa http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261972-espanjalaisnationalismi-katalaanikielen-kimpussa <p>Espanjan valtakunnallset oikeistopuolueet PP-Kansapuolue ja Ciudadanos-Kansalaiset kamppailevat tiukasti kannatuksesta. Poliittisena keppihevosena. eräänlaisena yhteisenä sylkykuppina niillä on jo pitemmän aikaa ollut Katalonia ja sen kieli katalaani.</p><p>Siinä on erityisesti kunnostautunut Ciudadanos-puolueen puheenjohtaja Albert Rivera, eikä mikään ihme, koska puolue synnytettiin aikanaan PP:n ajatushautomossa vastustamaan nimeomaan kaikkea katalonialaisuutta mukaanlukien kieli. Nyt tästä PP:n käenpoikasesta on sukiutunut perustajilleen vakavasti otettava kilpailija.</p><p>Rivera lunastaa jatkuvasti perustajiensa toiveita ja on äskettäin tehnyt parlamentille esityksen, jonka mukaan itsehallintoalueiden julkisissa viroissa ei tarvitsisi&nbsp; enää osata paikallista kieltä; tällainen vaatimus on Riveran mielestä syrjivä ja siitä on päästävä eroon.</p><p>Rivera on vain yksi rengas lisää Katalonian historiassa, jossa on pitkä liuta Kastilian kuninkata, jotka vuoron perään ovat kieltäneet, syrjineet ja hankaloittaneet katalaanin käyttöä, ja viime vuosisadalla seuraan liittyi kaksi diktatuuria, 20-luvulla Miguel Primo de Rivera ja sisällissodan jälkeen vuodesta 1939 lähtien kenraali Francisco Franco.</p><p>&nbsp;Franco pönkitti valtaansa kieltämällä vähemmistökielet; katalaanin puhumisesta ja paikallisten perinteiden harjoittamisesta rangaistiin, rakennusten nimiä espanjalaistettiin, virallisissa papereissa ei saanut käyttää katalonialaisia etunimiä ja jopa hautakivistä käytiin kaivertamassa pois katalonialaiset&nbsp; nimet ja korvattiin ne espanjankielisillä. Katalonialaiset opettivat äidinkieltään salaa, mutta joutuivat muuten kirjoittamaan ja puhumaan virastoissa, kouluissa ja yleensä julkisesti espanjaa.</p><p>Riveran kielipolitiikka muistuttaa kovasti toisen entisen diktatuurin Neuvostoliiton vastaavaa esimerkiksi Baltian maissa.Niihin muutti ja lähetettiin virkamiehiä, työntekijöitä ja muuta väkeä, eikä kenenkään ollut pakko osata tavuakaan paikallista kieltä. Venäjä oli &quot;kansojen ystävyyden kieli&quot;, ja sitä oli kaikkien osaaminen. Rivera on täysin samalla linjalla, espanjan on riitettävä, puhukoot vähemmistökieliä kotonaan, jos niitä ylipäätänsä on tarpeen puhua.</p><p>Katalonialainen kirjailija Antoni Puigverd pitää Ciudadanos-puolueen ja erityisesti sen ideologisten perustajien kielinäkemyksiä Ranskan mallin mukaisina. Ranska taisteli 1800-ja 1900-luvuilla &quot;menestyksekkäästi&quot; omia vähemmistökieliään baskia, katalaania, bretonia ja oksitaania vastaan. Sveitsin mallia pidettiin vanhanaikaisena, koska yhdenvertaisuus yhdistettiin samanlaisuuteen, ja siksi yhteinen kieli oli demokraattinen saavutus. Sen seurauksena muut kielet siavat tietysti kadota.</p><p>Puigverdin mukaan enemmistö Katalonian espanjankielisistä kirjailijoista ja tietenkin kaikki nimekkäät espanjalaiset kirjailijat puolustavat tätä ideaa aina ja&nbsp; kaikkialla. Sen innokkain propagandisti on perulainen Nobel-palkittu kirjailija Mario Vargas Llosa. Itse asiassa tämä idea on vain &quot;demokraattinen&quot; ja &quot;moderni&quot; muunnos Francon diktatuurin yrityksistä eliminoida katalaani.</p><p>Puigverd sanoo keskustelleensa ja väitelleensä tästä kielinäkemyksestä mediassa 40 vuotta, ja yhä vain hänet yllättää espanjankielisten halu hallita ja häivyttää muut kielet. Ja kuitenkin espanjaa puhuu nelisensataa miljoonaa ihmistä, joten tällainen taistelu on kuin pakkomielteinen jättiläinen kirpun kimpussa.</p><p>Tuon vision puolustajat eivät Puigverdin&nbsp; mielestä tunne minkäälaista syyllisyyttä kahden espanjalaisen diktatuurin yrityksistä poistaa katalaani, baski ja gallego käytöstä, vaan päinvastoin esittävät historiallisten kielien säilyttämisen huonona demokratiana. Lisättäköön tähän, että Puigverd on ollut nykyisen Katalonian itsenäisyysprosessin aikana sen ankara kriitikko.</p><p>Kataloniaa puhuu nykymaailmassa kymmenisen miljoaa ihmistä Kataloniassa, Valenciassa, Baleaarien saarilla, Aragonin itäosassa, Ranskan Kataloniassa ja historiallisista syistä myös osassa Sardiniaa. Jos Katalonia olisi EU:n jäsen, sen kieli olisi käyttäjämäärältään 13.suurin.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Espanjan valtakunnallset oikeistopuolueet PP-Kansapuolue ja Ciudadanos-Kansalaiset kamppailevat tiukasti kannatuksesta. Poliittisena keppihevosena. eräänlaisena yhteisenä sylkykuppina niillä on jo pitemmän aikaa ollut Katalonia ja sen kieli katalaani.

Siinä on erityisesti kunnostautunut Ciudadanos-puolueen puheenjohtaja Albert Rivera, eikä mikään ihme, koska puolue synnytettiin aikanaan PP:n ajatushautomossa vastustamaan nimeomaan kaikkea katalonialaisuutta mukaanlukien kieli. Nyt tästä PP:n käenpoikasesta on sukiutunut perustajilleen vakavasti otettava kilpailija.

Rivera lunastaa jatkuvasti perustajiensa toiveita ja on äskettäin tehnyt parlamentille esityksen, jonka mukaan itsehallintoalueiden julkisissa viroissa ei tarvitsisi  enää osata paikallista kieltä; tällainen vaatimus on Riveran mielestä syrjivä ja siitä on päästävä eroon.

Rivera on vain yksi rengas lisää Katalonian historiassa, jossa on pitkä liuta Kastilian kuninkata, jotka vuoron perään ovat kieltäneet, syrjineet ja hankaloittaneet katalaanin käyttöä, ja viime vuosisadalla seuraan liittyi kaksi diktatuuria, 20-luvulla Miguel Primo de Rivera ja sisällissodan jälkeen vuodesta 1939 lähtien kenraali Francisco Franco.

 Franco pönkitti valtaansa kieltämällä vähemmistökielet; katalaanin puhumisesta ja paikallisten perinteiden harjoittamisesta rangaistiin, rakennusten nimiä espanjalaistettiin, virallisissa papereissa ei saanut käyttää katalonialaisia etunimiä ja jopa hautakivistä käytiin kaivertamassa pois katalonialaiset  nimet ja korvattiin ne espanjankielisillä. Katalonialaiset opettivat äidinkieltään salaa, mutta joutuivat muuten kirjoittamaan ja puhumaan virastoissa, kouluissa ja yleensä julkisesti espanjaa.

Riveran kielipolitiikka muistuttaa kovasti toisen entisen diktatuurin Neuvostoliiton vastaavaa esimerkiksi Baltian maissa.Niihin muutti ja lähetettiin virkamiehiä, työntekijöitä ja muuta väkeä, eikä kenenkään ollut pakko osata tavuakaan paikallista kieltä. Venäjä oli "kansojen ystävyyden kieli", ja sitä oli kaikkien osaaminen. Rivera on täysin samalla linjalla, espanjan on riitettävä, puhukoot vähemmistökieliä kotonaan, jos niitä ylipäätänsä on tarpeen puhua.

Katalonialainen kirjailija Antoni Puigverd pitää Ciudadanos-puolueen ja erityisesti sen ideologisten perustajien kielinäkemyksiä Ranskan mallin mukaisina. Ranska taisteli 1800-ja 1900-luvuilla "menestyksekkäästi" omia vähemmistökieliään baskia, katalaania, bretonia ja oksitaania vastaan. Sveitsin mallia pidettiin vanhanaikaisena, koska yhdenvertaisuus yhdistettiin samanlaisuuteen, ja siksi yhteinen kieli oli demokraattinen saavutus. Sen seurauksena muut kielet siavat tietysti kadota.

Puigverdin mukaan enemmistö Katalonian espanjankielisistä kirjailijoista ja tietenkin kaikki nimekkäät espanjalaiset kirjailijat puolustavat tätä ideaa aina ja  kaikkialla. Sen innokkain propagandisti on perulainen Nobel-palkittu kirjailija Mario Vargas Llosa. Itse asiassa tämä idea on vain "demokraattinen" ja "moderni" muunnos Francon diktatuurin yrityksistä eliminoida katalaani.

Puigverd sanoo keskustelleensa ja väitelleensä tästä kielinäkemyksestä mediassa 40 vuotta, ja yhä vain hänet yllättää espanjankielisten halu hallita ja häivyttää muut kielet. Ja kuitenkin espanjaa puhuu nelisensataa miljoonaa ihmistä, joten tällainen taistelu on kuin pakkomielteinen jättiläinen kirpun kimpussa.

Tuon vision puolustajat eivät Puigverdin  mielestä tunne minkäälaista syyllisyyttä kahden espanjalaisen diktatuurin yrityksistä poistaa katalaani, baski ja gallego käytöstä, vaan päinvastoin esittävät historiallisten kielien säilyttämisen huonona demokratiana. Lisättäköön tähän, että Puigverd on ollut nykyisen Katalonian itsenäisyysprosessin aikana sen ankara kriitikko.

Kataloniaa puhuu nykymaailmassa kymmenisen miljoaa ihmistä Kataloniassa, Valenciassa, Baleaarien saarilla, Aragonin itäosassa, Ranskan Kataloniassa ja historiallisista syistä myös osassa Sardiniaa. Jos Katalonia olisi EU:n jäsen, sen kieli olisi käyttäjämäärältään 13.suurin.

 

]]>
0 http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261972-espanjalaisnationalismi-katalaanikielen-kimpussa#comments Espanja Katalonia Kieli Vähemmistöt Wed, 03 Oct 2018 12:21:17 +0000 Antti Halinen http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261972-espanjalaisnationalismi-katalaanikielen-kimpussa
Espanjan uusi tuomariskandaali http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261533-espanjan-uusi-tuomariskandaali <p>Espanjan oikeuslaitosta ja sen nimellisesti riippumattomia tuomareita ravistelee jälleen uusi skandaali. Ja se tulee heti sen jälkeen, kun belgialainen tuomioistuin tyrmäsi mallorcalaista räppäriä koskevan luovutuspyynnön, josta kirjoitin edellisessä blogissani.</p><p>Tällä kertaa asia koskee kahden espanjalaisen nettilehden haltuunsa saamia tietoja espanjalaistuomarien sisäisessä netissään käymästä viestittelystä Kataloniasta ja itsenäisyysmielisistä katalonialaispoliitikoista ennen ja jälkeen viime vuoden kansanäänestystä.</p><p>Ainakin oikeusvaltiossa tuomareilta odotetaan tiukkaa puolueettomuutta päivänpolitiikkaan ja välttämään kantaaottavien lausuntojen esittämistä käynnissä oleviin tapahtumiin. Sellaisesta ei ole hajuakaan laajoihin tuomaripiireihin levinneessä chattailussa, jonka ilmiselvänä tarkoituksena on ollut yritys koventaa tuomarien ja syyttäjien asennetta katalonialaisia kohtaan.</p><p>Tuomarit kylvävät viesteissään vihaa ja halveksuntaa katalonialaisia kohtaan, nimittävät näitä vallankaappaajiksi, vertaavat kansanäänestyksen järjestäjiä natseihin, puhuvat koko ajan maanpetoksesta ja kapinasta, minkä tutkintatuomari Pablo Llarena sitten omaksui tutkimustensa lähtökohdaksi.</p><p>&nbsp;Yksi törkeimmistä viesteistä tuli Valladolidin kaupungin tuomarilta, jonka mukaan Katalonian ex-aluejohtaja Carles Puigdemont on kuin raiskaaja, joka ei työnnä elintään emättimeen, vaan työntää sinne erilaisia esineitä. Viestinvaihdossa on saattanut olla mukana myös Korkeimman oikeuden sali kahden tuomareita, joihin myös Llarena kuuluu.</p><p>Ja mitä hallituksella on sanottavaa oikeuslaitoksen tuomarien sanailusta? Hallituksen tiedottajan mukaan kyseessä on yksityinen chattailu, eikä se millään tavalla vaikuta oikeuslaitoksen puolueettomuuteen ja itsenäisyyteen. Pääministeri Pedro Sánchez oli tietysti samaa mieltä; usko oikeuslaitokseen ei horju. Tuollaisten lausuntojen jälkeen ei oikein tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa.</p><p>Katalonian aluejohtaja Quim Torra vaati heti paljastusten jälkeen selitystä pääministeri Sánchezilta ja sanoi, että Espanjan oikeuslaitoksen riippumattomuus on vain harhakuva. Osa näistä viestinkirjoittajista on varmasti tavalla tai toisella ollut mukana katalonialaispoliitikkoja koskevassa oikeusprosessissa, ja juuri siksi on harvinaisen selvää, että tuomiot on jo päätetty ennen varsinaista oikeudenkäyntiä.</p><p>Sekin saattaa lykkäytyä loppuvuodesta peräti ensi toukokuulle paikallisvaalien jälkeen. Se sai hallituksen varapääministerin Carmen Calvon lausumaan, että ehkä kannattaisi laskea tutkintavankeudessa olevat pois vankilasta odottamaan oikeudenkäyntiä. Oikeistopuolueet PP ja Ciudadanos repivät heti hajalle moisen ehdotuksen.</p><p>Euroopan komissio on ollut Katalonian tapahtumista ja Espanjan oikeuslaitoksen poliittisuudesta hiljaa kuin se kuuluisa kusi sukassa. Tuomarien chattailuskandaalin jälkeen viisitoista meppiä sentään ryhdistäytyi ja kysyi oikeuskomissaarille osoitetussa lausunnossa, aikooko komissio tutkia asiaa jollain tavalla. Todennäköisesti tai oikeastaan aivan varmasti komissio ei aio tehdä mitään.</p><p>Espanjan oikeuslaitoksen vähintäänkin horjuva riippumattomuus ja luotettavuus ovat kuitenkin viime aikoina saaneet niin kovia kolauksia, että maan ulkoministeriö harkitsee tuomarien lähettämistä Espanjan suurlähetystöihin niissä maissa, joita pidetään tärkeimpinä vaikuttamisen kannalta.</p><p>Espanjan hallituksen Katalonian edustajan Teresa Cunilleran lausunto katalonialaisten poliittisten vankien armahtamisesta, kunhan heidät ensin on tuomittu ja jos he itse pyytävät armahdusta, herätti heti poliittisen metelin eikä vain armahdusajatus, vaan myös se, että Cunillera sanoi Kataloniaa kansakunnaksi.</p><p>Oikeistopuolueet ja Madridin media raivostuivat, koska niiden mielestä mitään armahdusta ei saa edes ajatella sen enempää kuin Kataloniaa kansakuntana; se nimittäin räjäyttäisi&nbsp; Espanjan poliittisen yhtenäisyyden, sen jo diktaattori Francon ajaman yhden ja yhtenäisen Espanjan. Hallitus pakottikin Cunilleran heti vesittämään lausuntonsa ja ilmoittamaan, että on ennenaikaista vielä spekuloida armahduksista.</p><p>Viime sunnuntain La Ligan ottelussa FC Barcelonan ja toisen katalonialaiseuran Gironan välillä Camp Noun&nbsp; stadionilla tuo kansakunnan henki kuitenkinn taas pulpahteli näkyviin. Kun kumpaakin puoliaikaa oli pelattu 17 minuuttia 14 sekuntia, katsomosta alkoivat heti vyöryä huudot Itsenäisyys, vapaus vangeille. Luku 17m14s viittaa vuoteen 1714, jolloin Katalonia menetti hyvin itsenäisen asemansa Espanjan perimyssodassa ja alkoi pitkä taistelu Kastilian ylivaltaa vastaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Espanjan oikeuslaitosta ja sen nimellisesti riippumattomia tuomareita ravistelee jälleen uusi skandaali. Ja se tulee heti sen jälkeen, kun belgialainen tuomioistuin tyrmäsi mallorcalaista räppäriä koskevan luovutuspyynnön, josta kirjoitin edellisessä blogissani.

Tällä kertaa asia koskee kahden espanjalaisen nettilehden haltuunsa saamia tietoja espanjalaistuomarien sisäisessä netissään käymästä viestittelystä Kataloniasta ja itsenäisyysmielisistä katalonialaispoliitikoista ennen ja jälkeen viime vuoden kansanäänestystä.

Ainakin oikeusvaltiossa tuomareilta odotetaan tiukkaa puolueettomuutta päivänpolitiikkaan ja välttämään kantaaottavien lausuntojen esittämistä käynnissä oleviin tapahtumiin. Sellaisesta ei ole hajuakaan laajoihin tuomaripiireihin levinneessä chattailussa, jonka ilmiselvänä tarkoituksena on ollut yritys koventaa tuomarien ja syyttäjien asennetta katalonialaisia kohtaan.

Tuomarit kylvävät viesteissään vihaa ja halveksuntaa katalonialaisia kohtaan, nimittävät näitä vallankaappaajiksi, vertaavat kansanäänestyksen järjestäjiä natseihin, puhuvat koko ajan maanpetoksesta ja kapinasta, minkä tutkintatuomari Pablo Llarena sitten omaksui tutkimustensa lähtökohdaksi.

 Yksi törkeimmistä viesteistä tuli Valladolidin kaupungin tuomarilta, jonka mukaan Katalonian ex-aluejohtaja Carles Puigdemont on kuin raiskaaja, joka ei työnnä elintään emättimeen, vaan työntää sinne erilaisia esineitä. Viestinvaihdossa on saattanut olla mukana myös Korkeimman oikeuden sali kahden tuomareita, joihin myös Llarena kuuluu.

Ja mitä hallituksella on sanottavaa oikeuslaitoksen tuomarien sanailusta? Hallituksen tiedottajan mukaan kyseessä on yksityinen chattailu, eikä se millään tavalla vaikuta oikeuslaitoksen puolueettomuuteen ja itsenäisyyteen. Pääministeri Pedro Sánchez oli tietysti samaa mieltä; usko oikeuslaitokseen ei horju. Tuollaisten lausuntojen jälkeen ei oikein tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa.

Katalonian aluejohtaja Quim Torra vaati heti paljastusten jälkeen selitystä pääministeri Sánchezilta ja sanoi, että Espanjan oikeuslaitoksen riippumattomuus on vain harhakuva. Osa näistä viestinkirjoittajista on varmasti tavalla tai toisella ollut mukana katalonialaispoliitikkoja koskevassa oikeusprosessissa, ja juuri siksi on harvinaisen selvää, että tuomiot on jo päätetty ennen varsinaista oikeudenkäyntiä.

Sekin saattaa lykkäytyä loppuvuodesta peräti ensi toukokuulle paikallisvaalien jälkeen. Se sai hallituksen varapääministerin Carmen Calvon lausumaan, että ehkä kannattaisi laskea tutkintavankeudessa olevat pois vankilasta odottamaan oikeudenkäyntiä. Oikeistopuolueet PP ja Ciudadanos repivät heti hajalle moisen ehdotuksen.

Euroopan komissio on ollut Katalonian tapahtumista ja Espanjan oikeuslaitoksen poliittisuudesta hiljaa kuin se kuuluisa kusi sukassa. Tuomarien chattailuskandaalin jälkeen viisitoista meppiä sentään ryhdistäytyi ja kysyi oikeuskomissaarille osoitetussa lausunnossa, aikooko komissio tutkia asiaa jollain tavalla. Todennäköisesti tai oikeastaan aivan varmasti komissio ei aio tehdä mitään.

Espanjan oikeuslaitoksen vähintäänkin horjuva riippumattomuus ja luotettavuus ovat kuitenkin viime aikoina saaneet niin kovia kolauksia, että maan ulkoministeriö harkitsee tuomarien lähettämistä Espanjan suurlähetystöihin niissä maissa, joita pidetään tärkeimpinä vaikuttamisen kannalta.

Espanjan hallituksen Katalonian edustajan Teresa Cunilleran lausunto katalonialaisten poliittisten vankien armahtamisesta, kunhan heidät ensin on tuomittu ja jos he itse pyytävät armahdusta, herätti heti poliittisen metelin eikä vain armahdusajatus, vaan myös se, että Cunillera sanoi Kataloniaa kansakunnaksi.

Oikeistopuolueet ja Madridin media raivostuivat, koska niiden mielestä mitään armahdusta ei saa edes ajatella sen enempää kuin Kataloniaa kansakuntana; se nimittäin räjäyttäisi  Espanjan poliittisen yhtenäisyyden, sen jo diktaattori Francon ajaman yhden ja yhtenäisen Espanjan. Hallitus pakottikin Cunilleran heti vesittämään lausuntonsa ja ilmoittamaan, että on ennenaikaista vielä spekuloida armahduksista.

Viime sunnuntain La Ligan ottelussa FC Barcelonan ja toisen katalonialaiseuran Gironan välillä Camp Noun  stadionilla tuo kansakunnan henki kuitenkinn taas pulpahteli näkyviin. Kun kumpaakin puoliaikaa oli pelattu 17 minuuttia 14 sekuntia, katsomosta alkoivat heti vyöryä huudot Itsenäisyys, vapaus vangeille. Luku 17m14s viittaa vuoteen 1714, jolloin Katalonia menetti hyvin itsenäisen asemansa Espanjan perimyssodassa ja alkoi pitkä taistelu Kastilian ylivaltaa vastaan.

 

 

]]>
0 http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261533-espanjan-uusi-tuomariskandaali#comments Espanja Katalonia Tuomarit Tue, 25 Sep 2018 09:16:28 +0000 Antti Halinen http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261533-espanjan-uusi-tuomariskandaali
Todellinen pimppimellakka http://myyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261037-todellinen-pimppimellakka <p>Me olemme saaneet tottua kuinka suomalaiset sananvapauden airueet ovat julistaneet venäläisen Pussy Riot -ryhmän (&quot;pimppimellakka&quot;) taistelevan sananvapauden puolesta putinilaista sortoa vastaan.</p><p><br />Nyt kuitenkin likipitäen samaan aikaan Espanjan viranomaiset ovat hyökänneet sikäläisen&nbsp;<a href="https://www.eldiario.es/andalucia/sevilla/mujeres-procesionaron-cono-insumiso-juzgadas_0_742626161.html">&quot;Coño insumiso&quot; -marssin</a>&nbsp; (tottelematon tai uppiniskainen pimppi) ja sen puolustajien kimppuun.&nbsp; &nbsp;Marssilla kannettiin suurta muovista pimppiä kuin neitsyttä Mariaa itseään rukoiltiin p.pimppiä.</p><p><br />Viimeisin vaihe on, että näyttelijä Guillermo &quot;Willy&quot; Toledo Monsalve on pidätetty hänen kansalaistottelemattomuuttaan jäätyä saapumatta oikeuteen jossa häntä olisi syytetty uskonnon pilkasta kun kapinapimppiä puolustaakseen oli kertonut &quot;paskovansa jumalaanne ja olevan paljon pa**aa neitsyt Marian dogmillekin&quot;&nbsp;(vap.suom.&nbsp; esp. alkup. tekstistä:&quot;Yo me cago en Dios y me sobra mierda para cagarme en el dogma de la &#39;santidad y virginidad de la Virgen María&#39;&quot;).&nbsp; &nbsp;</p><p><br />Erilaisten asioiden, m.l. jumalat, päälle paskominen on vanha espanjalainen tapa kirota samoin kuin muiden maitoon, äitien päälle j.n.e.&nbsp; Mikä tahansa pyhänä pidetty kelpaa.&nbsp; Onpa yksi heidän lempijoulukoristeistaankin kakkiva paimen.</p><p><br />Nyt sikäläinen katolilaisuskovaisten lakimiesten yhdistys on saanut oikeuslaitoksen liikkeelle diktaattori Francon aikaisten lakien perusteella syyttämään sananvapauden puolustajia.&nbsp;&nbsp;</p><p><br />Missä ovat siis suomalaiset sananvapauden puolustajat?&nbsp; Eikö pitäisi nousta yhteiseen rintamaan francolaisia sortajia vastaan ihan EU:n sisämarkkinoilla?&nbsp; En ole kuitenkaan nähnyt juttuakaan tiedonlevitteissä, en vale- enkä tosilevitteissä, en YLE:ssä enkä MV:ssä.</p><p><br />Jutusta ovat kertoneet englanniksi m.m.:<br />-&nbsp;<a href="https://www.independent.co.uk/news/world/europe/spain-actor-willy-toledo-god-virgin-mary-arrested-freedom-speech-a8535576.html">brittiläinen The Independent</a>&nbsp;<br />-&nbsp;<a href="https://sputniknews.com/europe/201809141068047357-Willy-Toledo-Arrested-Insulting-Religion/">venäläinen Sputnik</a><br />-&nbsp;<a href="https://elpais.com/elpais/2018/09/13/inenglish/1536826207_551868.html">espanjalaisen El Pais:n</a>&nbsp;englanninkielinen versio</p><p><br />Motto: &quot;I disapprove of what you say, but I will defend to the death your right to say it&quot; (E.B.Hall; The Friends of Voltaire; 1906)<br />---</p><p>Olen julkaissut tämän pian myös <a href="https://myyrantyo.blogspot.com/">Myyräntyötä-plokissani</a>.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Me olemme saaneet tottua kuinka suomalaiset sananvapauden airueet ovat julistaneet venäläisen Pussy Riot -ryhmän ("pimppimellakka") taistelevan sananvapauden puolesta putinilaista sortoa vastaan.


Nyt kuitenkin likipitäen samaan aikaan Espanjan viranomaiset ovat hyökänneet sikäläisen "Coño insumiso" -marssin  (tottelematon tai uppiniskainen pimppi) ja sen puolustajien kimppuun.   Marssilla kannettiin suurta muovista pimppiä kuin neitsyttä Mariaa itseään rukoiltiin p.pimppiä.


Viimeisin vaihe on, että näyttelijä Guillermo "Willy" Toledo Monsalve on pidätetty hänen kansalaistottelemattomuuttaan jäätyä saapumatta oikeuteen jossa häntä olisi syytetty uskonnon pilkasta kun kapinapimppiä puolustaakseen oli kertonut "paskovansa jumalaanne ja olevan paljon pa**aa neitsyt Marian dogmillekin" (vap.suom.  esp. alkup. tekstistä:"Yo me cago en Dios y me sobra mierda para cagarme en el dogma de la 'santidad y virginidad de la Virgen María'").   


Erilaisten asioiden, m.l. jumalat, päälle paskominen on vanha espanjalainen tapa kirota samoin kuin muiden maitoon, äitien päälle j.n.e.  Mikä tahansa pyhänä pidetty kelpaa.  Onpa yksi heidän lempijoulukoristeistaankin kakkiva paimen.


Nyt sikäläinen katolilaisuskovaisten lakimiesten yhdistys on saanut oikeuslaitoksen liikkeelle diktaattori Francon aikaisten lakien perusteella syyttämään sananvapauden puolustajia.  


Missä ovat siis suomalaiset sananvapauden puolustajat?  Eikö pitäisi nousta yhteiseen rintamaan francolaisia sortajia vastaan ihan EU:n sisämarkkinoilla?  En ole kuitenkaan nähnyt juttuakaan tiedonlevitteissä, en vale- enkä tosilevitteissä, en YLE:ssä enkä MV:ssä.


Jutusta ovat kertoneet englanniksi m.m.:
brittiläinen The Independent 
venäläinen Sputnik
espanjalaisen El Pais:n englanninkielinen versio


Motto: "I disapprove of what you say, but I will defend to the death your right to say it" (E.B.Hall; The Friends of Voltaire; 1906)
---

Olen julkaissut tämän pian myös Myyräntyötä-plokissani.

 

]]>
37 http://myyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261037-todellinen-pimppimellakka#comments Coño insumiso Espanja Pussy Riot Sanan-ja ilmaisunvapaus Willy Toledo Sat, 15 Sep 2018 13:01:01 +0000 Jorma Myyryläinen http://myyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261037-todellinen-pimppimellakka
Diktaattori on kuollut, mutta.. http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259948-diktaattori-on-kuollut-mutta <p>&nbsp;Otsikkoni kuuluu kokonaisuudessaan &quot;Diktaattori on kuollut, mutta väittely hänestä jatkuu&quot;. Diktaattori on tässä tapauksessa Espanjan pyöveli, generalissimus Francisco Franco, ja otsikko on suora lainaus yhdysvaltalaisen, arvovaltaisen Foreign Policy-lehden äskeisestä numerosta.</p><p>&nbsp;Jutussa ihmetellään, miten suosittu diktaattori Franco on yhä Espanjassa lähes 43 vuotta kuolemansa jälkeen. Samaa ovat Katalonian kriisin aikana ihmetelleet monet katalonialaiset. Tosiasia kuitenkin on, että Francon haamu liikkuu vilkkaasti Espanjassa, mikä näkyy erinomaisesti Espanjan oikeiston ja äärioikeiston suhtautumisessa edesmenneeseen diktaattoriin.</p><p>Ajankohtainen osoitus tästä on Espanjan sosialistipuolueen PSOE:n vähemmistöhallituksen päätös siirtää Francon ruumis pois Valle de Caídos- Kaatuneitten laakso-nimiseltä&nbsp; muistomerkkialueelta, jonka Franco rakennutti sisällissodan jälkeen sotavangeilla, monien mielestä suoranaisella orjatyövoimalla ja jota kammottavuudessaan voi verrata vain yhtä karmeaan Leninin mausoleumiin.</p><p>Moinen pyhäinhäväistys,ruumiin siirto, sai parisataa eläkeläisupseeria- kenraaleja,amiraaleja, everstejä, mukana myös vuoden 1981 sotilasvallankaappausyrityksestä tuomittuja- laatimaan kipakan julkilausuman, jossa häpeilemättä ylistettiin diktaattoria, Espanjan sotilasta, hänen ns. saavutuksiaan ja tuomittiin jyrkästi aikomus hautasiirrosta.</p><p>Julkilausuman ovat sittemmin allekirjoittaneet sadat muutkin eläkeupseerit muun muassa maavoimien entinen esikuntapäällikkö, ilmavoimien entinen komentaja ja kuninkaan kunniakaartimn komentaja. Vaikuttaa siltä, että Espanjan demokratisoituminen diktatuurin jälkeen on jäänyt pahasti puolitiehen maan asevoimissa.</p><p>Foreign Policy-lehden artikkeli lähtee liikkeelle juuri tuosta päätöksestä siirtää Franco muualle Kaatuneitten laaksosta ja pohtii syitä diktaattorin suosioon nyky-Espanjassa. Kirjoittaja näkee siiihen kaksi pääasiallista syytä.</p><p>Francon kuoleman jälkeen ns. siirtymäkausi demokratiaan ei koskaan tehnyt selvää pesäeroa diktatuuriin, sen rakenteita ei purettu, oikeuslaitosta ei puhdistettu, luotiin sopimus poliittisesta hiljaisuudesta ja yleinen armahdus menneistä rikoksista. Minä lisäisin tuohon vielä, että Francon diktatuuri jäi muhimaan muun muassa 1978 hyväksytyssä perustuslaissa, jota vieläkään ei ole muutettu.</p><p>Toisena syynä lehti pitää Francon diktatuurin valtavan propagandakoneiston vuosikymmenien aikana luomia myyttejä muun muassa diktaattorista kurin ja järjestyksen luojana samalla unohtaen, että tuo kurinpalautus maksoi noin miljoonan espanjalaisen hengen, lopetti poliittisen moniarvoisuuden, vangitsi, kidutti ja teloitti poliittisia vastustajia, kielsi vähemmistäkielten käytön.</p><p>Harvassa maassa voi mennyttä diktatuuria ylistää niin estottomasti kuin Espanjassa ja yhtä harvassa maassa on manallemenneen diktaattorin muistoa pyhittämään perustettu säätiö kuten Espanjassa Francisco Francon säätiö.</p><p>Tosin siihen saattaa olla tulossa muutos. PSOE:n edustajan mukaan hallitus harkitsee myös diktatuurin aikaisten poliittisten tuomioiden mitätöimistä, Francon säätiön kieltämistä ja valtion avun&nbsp; lisäämistä kadonneitten etsimiseen toisin sanoen Francon diktatuurin jälkeensä jättämien joukkohautojen etsimistä ja avaamista, ja näitä joukkohautojahan tiedetään olevan Francon diktatuurin jäljiltä runsaanpuoleisesti eri puolilla Espanjaa.</p><p>&nbsp;Osa Madridin mediasta keksi syyttää Francon ruumiin siirrosta Katalonian itsenäisyysmielisiä puolueita, joiden tukea nykyinen vähemmistöhallitus tarvitsee, ja lisää vettä Espanjan oikeistopuolueet ja Madridin media saivat&nbsp; Katalonian vastaiseen myllyynsä kuningas Felipe VI:n vierailusta Barcelonan terrori-iskunjen yksivuotismuistotilaisuudessa toista viikkoa sitten.</p><p>Päätilaisuus pidettiin Barcelonan Katalonia-aukiolla, jonne yhden talon seinään oli ripustettu iso juliste englanninielisellä tekstilla &quot;The Spanish King is not welcome in Catalonian countries&quot;. Ja vieressä kuninkaan kuva pää alaspäin. Eräs korkeimman oikeuden tuomari loihe siitä lausumahan, että tuollainen teksti ja vaatimus ei ole perustuslain&nbsp; mukaista.</p><p>Euroopassa on muistaakseni Espanjan lisäksi kuusi muutakin monarkiaa: Ruotsi, Tanska, Norja, Belgia, Alankomaat ja Britannia. En oikein jaksa uskoa, että niissä yksikään korkeimman oikeuden tuomari tuomitsi vastaavanlaisen ilmaisunvapauden käyttämisen perustuslain vastaiseksi.</p><p>Äärioikeistolainen Vox-puole pani vielä paremmaksi. Se väitti tuollaisen julisteen tuottavan vahinkoa kuningashuoneen maineelle ja kunnialle ja teki rikosilmoituksen valtionsyyttäjäjävirastolle. Vox ei näytä ollenkaan huomanneen, että kuningashuone on ihan itse romuttanut&nbsp; kunniansa: vanha kuningas Juan Carlos on rikastunut lahjuksia ja palkkioita vastaanottamalla, muhinoinut rakastajattariensa kanssa, hänen vävynsä istuu vankilassa talousrötöksistä, vävyn puoliso prinsessa Cristina välttyi samalta ilmeisesti tuomarien myötämielisellä avustuksella, vanha ja uudempi kuningatar ovat ilmiriidoissa. Monarkian kunniasta tuskin on kiveä kiven päällä; maine on sen sijaan varmasti kasvanut.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Otsikkoni kuuluu kokonaisuudessaan "Diktaattori on kuollut, mutta väittely hänestä jatkuu". Diktaattori on tässä tapauksessa Espanjan pyöveli, generalissimus Francisco Franco, ja otsikko on suora lainaus yhdysvaltalaisen, arvovaltaisen Foreign Policy-lehden äskeisestä numerosta.

 Jutussa ihmetellään, miten suosittu diktaattori Franco on yhä Espanjassa lähes 43 vuotta kuolemansa jälkeen. Samaa ovat Katalonian kriisin aikana ihmetelleet monet katalonialaiset. Tosiasia kuitenkin on, että Francon haamu liikkuu vilkkaasti Espanjassa, mikä näkyy erinomaisesti Espanjan oikeiston ja äärioikeiston suhtautumisessa edesmenneeseen diktaattoriin.

Ajankohtainen osoitus tästä on Espanjan sosialistipuolueen PSOE:n vähemmistöhallituksen päätös siirtää Francon ruumis pois Valle de Caídos- Kaatuneitten laakso-nimiseltä  muistomerkkialueelta, jonka Franco rakennutti sisällissodan jälkeen sotavangeilla, monien mielestä suoranaisella orjatyövoimalla ja jota kammottavuudessaan voi verrata vain yhtä karmeaan Leninin mausoleumiin.

Moinen pyhäinhäväistys,ruumiin siirto, sai parisataa eläkeläisupseeria- kenraaleja,amiraaleja, everstejä, mukana myös vuoden 1981 sotilasvallankaappausyrityksestä tuomittuja- laatimaan kipakan julkilausuman, jossa häpeilemättä ylistettiin diktaattoria, Espanjan sotilasta, hänen ns. saavutuksiaan ja tuomittiin jyrkästi aikomus hautasiirrosta.

Julkilausuman ovat sittemmin allekirjoittaneet sadat muutkin eläkeupseerit muun muassa maavoimien entinen esikuntapäällikkö, ilmavoimien entinen komentaja ja kuninkaan kunniakaartimn komentaja. Vaikuttaa siltä, että Espanjan demokratisoituminen diktatuurin jälkeen on jäänyt pahasti puolitiehen maan asevoimissa.

Foreign Policy-lehden artikkeli lähtee liikkeelle juuri tuosta päätöksestä siirtää Franco muualle Kaatuneitten laaksosta ja pohtii syitä diktaattorin suosioon nyky-Espanjassa. Kirjoittaja näkee siiihen kaksi pääasiallista syytä.

Francon kuoleman jälkeen ns. siirtymäkausi demokratiaan ei koskaan tehnyt selvää pesäeroa diktatuuriin, sen rakenteita ei purettu, oikeuslaitosta ei puhdistettu, luotiin sopimus poliittisesta hiljaisuudesta ja yleinen armahdus menneistä rikoksista. Minä lisäisin tuohon vielä, että Francon diktatuuri jäi muhimaan muun muassa 1978 hyväksytyssä perustuslaissa, jota vieläkään ei ole muutettu.

Toisena syynä lehti pitää Francon diktatuurin valtavan propagandakoneiston vuosikymmenien aikana luomia myyttejä muun muassa diktaattorista kurin ja järjestyksen luojana samalla unohtaen, että tuo kurinpalautus maksoi noin miljoonan espanjalaisen hengen, lopetti poliittisen moniarvoisuuden, vangitsi, kidutti ja teloitti poliittisia vastustajia, kielsi vähemmistäkielten käytön.

Harvassa maassa voi mennyttä diktatuuria ylistää niin estottomasti kuin Espanjassa ja yhtä harvassa maassa on manallemenneen diktaattorin muistoa pyhittämään perustettu säätiö kuten Espanjassa Francisco Francon säätiö.

Tosin siihen saattaa olla tulossa muutos. PSOE:n edustajan mukaan hallitus harkitsee myös diktatuurin aikaisten poliittisten tuomioiden mitätöimistä, Francon säätiön kieltämistä ja valtion avun  lisäämistä kadonneitten etsimiseen toisin sanoen Francon diktatuurin jälkeensä jättämien joukkohautojen etsimistä ja avaamista, ja näitä joukkohautojahan tiedetään olevan Francon diktatuurin jäljiltä runsaanpuoleisesti eri puolilla Espanjaa.

 Osa Madridin mediasta keksi syyttää Francon ruumiin siirrosta Katalonian itsenäisyysmielisiä puolueita, joiden tukea nykyinen vähemmistöhallitus tarvitsee, ja lisää vettä Espanjan oikeistopuolueet ja Madridin media saivat  Katalonian vastaiseen myllyynsä kuningas Felipe VI:n vierailusta Barcelonan terrori-iskunjen yksivuotismuistotilaisuudessa toista viikkoa sitten.

Päätilaisuus pidettiin Barcelonan Katalonia-aukiolla, jonne yhden talon seinään oli ripustettu iso juliste englanninielisellä tekstilla "The Spanish King is not welcome in Catalonian countries". Ja vieressä kuninkaan kuva pää alaspäin. Eräs korkeimman oikeuden tuomari loihe siitä lausumahan, että tuollainen teksti ja vaatimus ei ole perustuslain  mukaista.

Euroopassa on muistaakseni Espanjan lisäksi kuusi muutakin monarkiaa: Ruotsi, Tanska, Norja, Belgia, Alankomaat ja Britannia. En oikein jaksa uskoa, että niissä yksikään korkeimman oikeuden tuomari tuomitsi vastaavanlaisen ilmaisunvapauden käyttämisen perustuslain vastaiseksi.

Äärioikeistolainen Vox-puole pani vielä paremmaksi. Se väitti tuollaisen julisteen tuottavan vahinkoa kuningashuoneen maineelle ja kunnialle ja teki rikosilmoituksen valtionsyyttäjäjävirastolle. Vox ei näytä ollenkaan huomanneen, että kuningashuone on ihan itse romuttanut  kunniansa: vanha kuningas Juan Carlos on rikastunut lahjuksia ja palkkioita vastaanottamalla, muhinoinut rakastajattariensa kanssa, hänen vävynsä istuu vankilassa talousrötöksistä, vävyn puoliso prinsessa Cristina välttyi samalta ilmeisesti tuomarien myötämielisellä avustuksella, vanha ja uudempi kuningatar ovat ilmiriidoissa. Monarkian kunniasta tuskin on kiveä kiven päällä; maine on sen sijaan varmasti kasvanut.

 

 

 

 

]]>
4 http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259948-diktaattori-on-kuollut-mutta#comments Espanja Felipe Barcelonassa Foreign Policy Franco Fri, 24 Aug 2018 09:29:48 +0000 Antti Halinen http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259948-diktaattori-on-kuollut-mutta
Marokon toimet laittomiin kauttakulkuihin EU:n alueelle http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259389-marokon-toimet-laittomiin-kauttakulkuihin-eun-alueelle <p>Monet uutislähteet ovat kertoneet <strong>Marokon turvallisuusjoukkojen</strong> ottaneen kiinni noin 1800 siirtolaista/maahanmuuttajaa, jotka olivat rannikolla pyrkimässä Eurooppaan Espanjan kautta.&nbsp; Kiinniotetut joutuivat turvallisuusjoukkojen siirtämiksi maan eteläiseen osaan muutaman sadan kilometrin päähän rannikosta. Maan virkamiehen mukaan kiinniotetut on viety&nbsp;&quot;laittoman maahanmuuton torjumiseksi&quot; ja parempien elinolojen paikkaan.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Onkohan tilanne nyt se, että Marokko on joutunut EU:n vaatimuksesta valvomaan myös maansa rajoja jotta maalle myönnetään Unionin tukea humanitääriseen avustustoimintaan ja rajavalvontaan.&nbsp; Mahdollista lienee Merkelin olleen yhdessä Espanjan pääministeri&nbsp;Pedro Sánchezin kanssa yhteydessä Marokon viranomaisiin rajavalvonnan ottamisesta käyttöön merialueen läheisyydessä.&nbsp; Etenkin myös luvaten Marokon saavan tästä korvausta Libyan tavoin.&nbsp;&nbsp;</p><p>Uusin&nbsp; pelastustieto kertoo, että Libyan kautta tulleita siirtolaisia olisi&nbsp;<a href="https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-08/seenotrettung-aquarius-rettungsschiff-mittelmeer-fluechtlinge-hafen-suche"><strong>&quot;Aquarius&quot;&nbsp;</strong>aluksella Välimereltä pelastettuina</a> 141 henkilöä.&nbsp;Operaattoreiden mukaan aluksella on 67 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä.&nbsp;Yli 70 prosenttia pelastetuista on Somaliasta ja Eritreasta.&nbsp;Heidän terveydentilansa on vakaa.</p><p>Alus etsii satamaa johon voisi &quot;laskeutua&quot;. Alus on suunnannut matkansa pohjoiseen pyytäen useista maista satamaan pääsyä. Nähtäväksi jää mihin maahan alus pääsee rantautumaan ja siirtolaiset pääsevät hakemaan turvapaikkaa.&nbsp; Ottaako aluksen vastaan aiemmin kieltäytyneet Italia ja Malta?&nbsp; Entäpä Espanja?</p><p>EU:ssa ovat niin Dublin asetukset kuin schengen sopimukset romuttuneet.&nbsp; Aivan kuten Saksan liittokansleri Merkel on todennut solmiessaan erillissopimuksen Espanjan kanssa palautuksista.&nbsp; Herää kysymys.&nbsp; Eikö noiden sopimusten romuttamisen pitäisi johtaa automaattisesti myös siihen, että kaikki jäsenmaat ottavat&nbsp; rajavalvonnan käyttöön sisärajojen ylittämisen laittomaksi toteamiseksi?&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet;</p><p><a href="https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-08/marokko-migranten-fluechtlinge-behoerden-hinderland-kueste-deportation" title="https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-08/marokko-migranten-fluechtlinge-behoerden-hinderland-kueste-deportation">https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-08/marokko-migranten-fluechtlin...</a></p><p><a href="https://www.ilkka.fi/uutiset/ulkomaat/espanjan-paaministeri-eu-n-pitaisi-tukea-siirtolaisten-lahtomaiden-kuten-marokon-rajavalvontaa-1.2704982" title="https://www.ilkka.fi/uutiset/ulkomaat/espanjan-paaministeri-eu-n-pitaisi-tukea-siirtolaisten-lahtomaiden-kuten-marokon-rajavalvontaa-1.2704982">https://www.ilkka.fi/uutiset/ulkomaat/espanjan-paaministeri-eu-n-pitaisi...</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10348793" title="https://yle.fi/uutiset/3-10348793">https://yle.fi/uutiset/3-10348793</a></p><p><a href="http://ec.europa.eu/echo/where/africa/algeria-western-sahara_en" title="http://ec.europa.eu/echo/where/africa/algeria-western-sahara_en">http://ec.europa.eu/echo/where/africa/algeria-western-sahara_en</a></p><p><a href="https://ec.europa.eu/echo/sites/echo-site/files/c_2018_3574_f1_annex_en_v1_p1_979089.pdf" title="https://ec.europa.eu/echo/sites/echo-site/files/c_2018_3574_f1_annex_en_v1_p1_979089.pdf">https://ec.europa.eu/echo/sites/echo-site/files/c_2018_3574_f1_annex_en_...</a></p><p><a href="http://ec.europa.eu/echo/what/civil-protection/emergency-response-coordination-centre-ercc_en" title="http://ec.europa.eu/echo/what/civil-protection/emergency-response-coordination-centre-ercc_en">http://ec.europa.eu/echo/what/civil-protection/emergency-response-coordi...</a></p><p><a href="https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-08/seenotrettung-aquarius-rettungsschiff-mittelmeer-fluechtlinge-hafen-suche" title="https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-08/seenotrettung-aquarius-rettungsschiff-mittelmeer-fluechtlinge-hafen-suche">https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-08/seenotrettung-aquarius-rettu...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Monet uutislähteet ovat kertoneet Marokon turvallisuusjoukkojen ottaneen kiinni noin 1800 siirtolaista/maahanmuuttajaa, jotka olivat rannikolla pyrkimässä Eurooppaan Espanjan kautta.  Kiinniotetut joutuivat turvallisuusjoukkojen siirtämiksi maan eteläiseen osaan muutaman sadan kilometrin päähän rannikosta. Maan virkamiehen mukaan kiinniotetut on viety "laittoman maahanmuuton torjumiseksi" ja parempien elinolojen paikkaan.  

 

Onkohan tilanne nyt se, että Marokko on joutunut EU:n vaatimuksesta valvomaan myös maansa rajoja jotta maalle myönnetään Unionin tukea humanitääriseen avustustoimintaan ja rajavalvontaan.  Mahdollista lienee Merkelin olleen yhdessä Espanjan pääministeri Pedro Sánchezin kanssa yhteydessä Marokon viranomaisiin rajavalvonnan ottamisesta käyttöön merialueen läheisyydessä.  Etenkin myös luvaten Marokon saavan tästä korvausta Libyan tavoin.  

Uusin  pelastustieto kertoo, että Libyan kautta tulleita siirtolaisia olisi "Aquarius" aluksella Välimereltä pelastettuina 141 henkilöä. Operaattoreiden mukaan aluksella on 67 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä. Yli 70 prosenttia pelastetuista on Somaliasta ja Eritreasta. Heidän terveydentilansa on vakaa.

Alus etsii satamaa johon voisi "laskeutua". Alus on suunnannut matkansa pohjoiseen pyytäen useista maista satamaan pääsyä. Nähtäväksi jää mihin maahan alus pääsee rantautumaan ja siirtolaiset pääsevät hakemaan turvapaikkaa.  Ottaako aluksen vastaan aiemmin kieltäytyneet Italia ja Malta?  Entäpä Espanja?

EU:ssa ovat niin Dublin asetukset kuin schengen sopimukset romuttuneet.  Aivan kuten Saksan liittokansleri Merkel on todennut solmiessaan erillissopimuksen Espanjan kanssa palautuksista.  Herää kysymys.  Eikö noiden sopimusten romuttamisen pitäisi johtaa automaattisesti myös siihen, että kaikki jäsenmaat ottavat  rajavalvonnan käyttöön sisärajojen ylittämisen laittomaksi toteamiseksi?  

 

Lähteet;

https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-08/marokko-migranten-fluechtlinge-behoerden-hinderland-kueste-deportation

https://www.ilkka.fi/uutiset/ulkomaat/espanjan-paaministeri-eu-n-pitaisi-tukea-siirtolaisten-lahtomaiden-kuten-marokon-rajavalvontaa-1.2704982

https://yle.fi/uutiset/3-10348793

http://ec.europa.eu/echo/where/africa/algeria-western-sahara_en

https://ec.europa.eu/echo/sites/echo-site/files/c_2018_3574_f1_annex_en_v1_p1_979089.pdf

http://ec.europa.eu/echo/what/civil-protection/emergency-response-coordination-centre-ercc_en

https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-08/seenotrettung-aquarius-rettungsschiff-mittelmeer-fluechtlinge-hafen-suche

 

 

]]>
18 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259389-marokon-toimet-laittomiin-kauttakulkuihin-eun-alueelle#comments Espanja EU ja humanitäärinen avustus Marokko Saksa Sun, 12 Aug 2018 13:09:16 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259389-marokon-toimet-laittomiin-kauttakulkuihin-eun-alueelle
Voiko äänestämällä vaikuttaa http://jussimarttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258854-voiko-aanestamalla-vaikuttaa <p>Paljon ihmiset puhuvat siitä, että mitä suotta mennä äänestämään, kun mikään ei muutu kuitenkaan. Ollaanhan se vuosien varrelta nähty. No Italiassa oli neljä kuukautta sitten vaalit ja vanhat puolueet saivat lähtöpassit ja kuinka sitten kävikään, uusi hallitus pääministerin johdolla sulki siirtolais/pakolaislaivoilta reitin italiaan ja totesivat afrikkalaisille, että Italian näette enää vain postikortista. Näin vain ihmiset päättivät äänestämällä vaikuttaa Italian sisäisiin asioihin ja suunta heidän maassaan on saatu tolkun tielle, paljon tosin on vielä tehtävää yli puolen miljoonan laittomasti maassa olevan siirtolaisen palauttamisessa, jossa aikaa menee vuosia. Muutama päivä sitten Trumpkin innostui kehumaan Italian suunnanmuutosta siirtolaiskysymyksessä, vahvat valtiot tarvitsevat vahvat rajat. Uusi siirtolaisreitti onkin avautumassa, Marokon kautta Espanjaan jossa 26.7.2018 oli raja konflikti, jossa satoja pakolaisia/siirtolaisia oli aseistautunut kepeillä ja kotitekoisilla liekinheittimillä ylittäessään rajaa. Välikohtauksessa loukkaantui 100 siirtolaista ja 15 rajavartijaa, yli 700 sadasta siirtolaisesta ainakin 602 onnistui ylittämään piikkilanka aidan tullessaan laittomasti Eurooppaan. Kuluvana vuotena Espanjaan on saapunut 21000 laitonta siirtolaista. Valitettavasti Espanjan ulkoministeri pitää päänsä pensaassa kuten muutkin vanhojen valtapuolueiden edustajat Euroopassa joissa ei vielä konkreettisesti ole siirtolaiskriisiä akuutisti päällä. Lähitulevaisuus tulee näyttäytymään myös Espanjassa samankaltaiselta kuin Italiassa, mikäli rajakontrollia ei saada toimimaan. Tästä uskallan olla varma. Vaikkei meillä vielä ole samoja ongelmia kuin esimerkiksi Ruotsissa niin ne ongelmat tulevat väistämättä, mikäli vanhat valtaapitävät ovat asioista päättämässä. Suomea onkin verrattu Ruotsiin 20 vuotta sitten. Muistakaa, että äänestämällä voit vaikuttaa mihin suuntaan haluat maatasi viedä, Italia tästä käy oivallisena esimerkkinä.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paljon ihmiset puhuvat siitä, että mitä suotta mennä äänestämään, kun mikään ei muutu kuitenkaan. Ollaanhan se vuosien varrelta nähty. No Italiassa oli neljä kuukautta sitten vaalit ja vanhat puolueet saivat lähtöpassit ja kuinka sitten kävikään, uusi hallitus pääministerin johdolla sulki siirtolais/pakolaislaivoilta reitin italiaan ja totesivat afrikkalaisille, että Italian näette enää vain postikortista. Näin vain ihmiset päättivät äänestämällä vaikuttaa Italian sisäisiin asioihin ja suunta heidän maassaan on saatu tolkun tielle, paljon tosin on vielä tehtävää yli puolen miljoonan laittomasti maassa olevan siirtolaisen palauttamisessa, jossa aikaa menee vuosia. Muutama päivä sitten Trumpkin innostui kehumaan Italian suunnanmuutosta siirtolaiskysymyksessä, vahvat valtiot tarvitsevat vahvat rajat. Uusi siirtolaisreitti onkin avautumassa, Marokon kautta Espanjaan jossa 26.7.2018 oli raja konflikti, jossa satoja pakolaisia/siirtolaisia oli aseistautunut kepeillä ja kotitekoisilla liekinheittimillä ylittäessään rajaa. Välikohtauksessa loukkaantui 100 siirtolaista ja 15 rajavartijaa, yli 700 sadasta siirtolaisesta ainakin 602 onnistui ylittämään piikkilanka aidan tullessaan laittomasti Eurooppaan. Kuluvana vuotena Espanjaan on saapunut 21000 laitonta siirtolaista. Valitettavasti Espanjan ulkoministeri pitää päänsä pensaassa kuten muutkin vanhojen valtapuolueiden edustajat Euroopassa joissa ei vielä konkreettisesti ole siirtolaiskriisiä akuutisti päällä. Lähitulevaisuus tulee näyttäytymään myös Espanjassa samankaltaiselta kuin Italiassa, mikäli rajakontrollia ei saada toimimaan. Tästä uskallan olla varma. Vaikkei meillä vielä ole samoja ongelmia kuin esimerkiksi Ruotsissa niin ne ongelmat tulevat väistämättä, mikäli vanhat valtaapitävät ovat asioista päättämässä. Suomea onkin verrattu Ruotsiin 20 vuotta sitten. Muistakaa, että äänestämällä voit vaikuttaa mihin suuntaan haluat maatasi viedä, Italia tästä käy oivallisena esimerkkinä. 

]]>
2 http://jussimarttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258854-voiko-aanestamalla-vaikuttaa#comments Arvoliberaalisuus Espanja Euroopan pakolais- ja siirtolaiskriisi Italia Tue, 31 Jul 2018 11:01:47 +0000 Jussi Marttinen http://jussimarttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258854-voiko-aanestamalla-vaikuttaa
Espanjan kuningasperhe skandaalien kourissa http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258682-espanjan-kuningasperhe-skandaalien-kourissa <p>Espanjan kuningasperhe alkaa olla huonossa hapessa ja siksi myös kuningaskunnan suosio hiipuu: korruptiota, hämäriä sopimuksia, vihanpitoa perheenjäsenten kesken, laittomia palkkioita, emerituskuningas Juan Carlosin rakastajattaret, avioeron partaalla keikkuva kuningas Felipe II, prinsessa Cristinan puoliso vankilassa talousrötöksistä ja veronkierrosta.&nbsp; Espanjan medialla on ollut paljon materiaalia, millä mällätä.</p><p>Uusin skandaali syntyi aivan äskettäin ja sen nimi on Corinna zu Sayn-Wittgenstein, saksalaissyntyinen liikenainen ja Juan Carlosin entinen rakastajatar, joka jätti kuninkaan muutama vuosi sitten, kun tämä alkoi samaan aikaan heilastella toisen rakastajattaren, valencialaisen liikenaisen kanssa.</p><p>Corinna oli kolme vuotta sitten keskustellut puhelimitse osittain arkaluonteisista asioista korkea-arvoisen poliisiupseerien kanssa, joka oli nauhoittanut keskustelut, jotka nyt vuodatettiin julkisuuteen, El Español-nimisen lehden kautta.</p><p>Nauhojen tiedot ovat aika kylmääviä. Juan Carlos olisi muun muassa sekaantunut erääseen suureen koko Espanjaa kuohuttaneeseen korruptiotapaukseen, josta kuninkaan vävy, entinen käsipalloilija, sittemmin liikemies Iñaki Undagarin istuu nyt viiden vuoden ja kymmenen kuukauden kakkua vankilassa.</p><p>Puoliso Cristina, Juan Carlosin nuorempi tytär, pääsi kuin kuin koira veräjästä, vaikka varsin monet epäilivät hänen tietäneen puolisonsa puuhista tai jopa osallistuneen niihin.</p><p>Nauhoitukset paljastavat edelleen, että Juan Carlosilla olisi salaisia tilejä Sveitsissä serkkunsa nimissä ja että kuningas olisi eräässä vaiheessa laittanut joitakin omaisuuksiaan Marokossa ja muualla Espanjan ulkopuolella Corinnan nimiin, siis jonkinlaista rahanpesua, ja kun välit menivät poikki, vaatinut niitä takaisin. Saiko, sitä ei ole kerrottu.</p><p>Vuonna 2011, kolme vuotta ennen kruunusta luopumistaan norsunmetsästysskandaalin jälkeen Juan Carlos toimi myyntitykkinä Saudi-Arabiassa, jonne espanjalainen yritysrypäs kappasi luotijunahanketta, ja kun miljardikauppa syntyi, kilahti kuninkaan tilille 80 miljoonaa euroa,kymmenen kertaa enemmän kuin mitä kuningasperhe saa valtionbudjetista vuosittain.</p><p>Ahneudella ei noissa piireissä ole mitään rajaa, sillä talouslehti Forbesin vuosia sitten tekemän arvion mukaan Juan Carlosin yksityinen omaisuus olisi noin kaksi miljardia euroa, mutta se ei näytä riittävän, vaan kuningas haalii lisää maallista mammonaa.</p><p>Perheriitojen keskiössä ovat puolestaan olleet emeritakuningatar Sofia ja nuorempi kuningatar Letizia, joiden välit ovat jo pitkään olleet tulehtuneet. Tämä pulpahti jysähtäen julkisuuteen Palma de Mallorcan katedraalissa, jossa pidetyn pääsiäismessun jälkeen Letizia nahisteli anoppinsa kanssa ja pyyhkäisi näyttävällä eleellä pois suukon, jonka Sofia suikkasi lapsenlapsensa, kruununperijätär Leonorin otsalle.</p><p>Juan Carlosin naisseikkailut ovat puolestaan aiheuttaneet sen, etteivät kuningas ja Sofia ole enää vuosiin kesksutelleet yksityisesti mitään, vaan asiat on hoidettu sihteerien välityksellä, siis edelleen espanjalaismedian tietojen mukaan.</p><p>Juan Carlos on ollut aikamoinen, espanjalaisittain mujeriego, naistenmies, mutta tuskin pärjää isoisälleen Alfonso XIII:lle, jolla alkuvuodesta julkaistun elämänkertakirjan mukaan ehti olla 108 rakastajatarta, joista yksi kesti kunkkua peräti kahdeksan vuotta.</p><p>Eipä ihme, että veronmaksajien puolesta tuohtunut tv-kommentaattori kysyi:&quot;Miksi meidän pitää maksaa kuninkaan panot?&quot; Siis Juan Carlosin, ei enää isoisän.</p><p>Olisi voinut myös kysyä, mihin Espanja tarvitsee tämänkaltaista skandaalista toiseen rypevää kuningasperhettä&nbsp; tai ylipäätänsä kuningaskuntaa.Espanjalaiset voisivat hyvin toistaa vuoden 1931 tapahtumat, kun Espanja muuttui tasavallaksi, rakastaja Alfonso sai potkut ja lähti maanpakoon.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Espanjan kuningasperhe alkaa olla huonossa hapessa ja siksi myös kuningaskunnan suosio hiipuu: korruptiota, hämäriä sopimuksia, vihanpitoa perheenjäsenten kesken, laittomia palkkioita, emerituskuningas Juan Carlosin rakastajattaret, avioeron partaalla keikkuva kuningas Felipe II, prinsessa Cristinan puoliso vankilassa talousrötöksistä ja veronkierrosta.  Espanjan medialla on ollut paljon materiaalia, millä mällätä.

Uusin skandaali syntyi aivan äskettäin ja sen nimi on Corinna zu Sayn-Wittgenstein, saksalaissyntyinen liikenainen ja Juan Carlosin entinen rakastajatar, joka jätti kuninkaan muutama vuosi sitten, kun tämä alkoi samaan aikaan heilastella toisen rakastajattaren, valencialaisen liikenaisen kanssa.

Corinna oli kolme vuotta sitten keskustellut puhelimitse osittain arkaluonteisista asioista korkea-arvoisen poliisiupseerien kanssa, joka oli nauhoittanut keskustelut, jotka nyt vuodatettiin julkisuuteen, El Español-nimisen lehden kautta.

Nauhojen tiedot ovat aika kylmääviä. Juan Carlos olisi muun muassa sekaantunut erääseen suureen koko Espanjaa kuohuttaneeseen korruptiotapaukseen, josta kuninkaan vävy, entinen käsipalloilija, sittemmin liikemies Iñaki Undagarin istuu nyt viiden vuoden ja kymmenen kuukauden kakkua vankilassa.

Puoliso Cristina, Juan Carlosin nuorempi tytär, pääsi kuin kuin koira veräjästä, vaikka varsin monet epäilivät hänen tietäneen puolisonsa puuhista tai jopa osallistuneen niihin.

Nauhoitukset paljastavat edelleen, että Juan Carlosilla olisi salaisia tilejä Sveitsissä serkkunsa nimissä ja että kuningas olisi eräässä vaiheessa laittanut joitakin omaisuuksiaan Marokossa ja muualla Espanjan ulkopuolella Corinnan nimiin, siis jonkinlaista rahanpesua, ja kun välit menivät poikki, vaatinut niitä takaisin. Saiko, sitä ei ole kerrottu.

Vuonna 2011, kolme vuotta ennen kruunusta luopumistaan norsunmetsästysskandaalin jälkeen Juan Carlos toimi myyntitykkinä Saudi-Arabiassa, jonne espanjalainen yritysrypäs kappasi luotijunahanketta, ja kun miljardikauppa syntyi, kilahti kuninkaan tilille 80 miljoonaa euroa,kymmenen kertaa enemmän kuin mitä kuningasperhe saa valtionbudjetista vuosittain.

Ahneudella ei noissa piireissä ole mitään rajaa, sillä talouslehti Forbesin vuosia sitten tekemän arvion mukaan Juan Carlosin yksityinen omaisuus olisi noin kaksi miljardia euroa, mutta se ei näytä riittävän, vaan kuningas haalii lisää maallista mammonaa.

Perheriitojen keskiössä ovat puolestaan olleet emeritakuningatar Sofia ja nuorempi kuningatar Letizia, joiden välit ovat jo pitkään olleet tulehtuneet. Tämä pulpahti jysähtäen julkisuuteen Palma de Mallorcan katedraalissa, jossa pidetyn pääsiäismessun jälkeen Letizia nahisteli anoppinsa kanssa ja pyyhkäisi näyttävällä eleellä pois suukon, jonka Sofia suikkasi lapsenlapsensa, kruununperijätär Leonorin otsalle.

Juan Carlosin naisseikkailut ovat puolestaan aiheuttaneet sen, etteivät kuningas ja Sofia ole enää vuosiin kesksutelleet yksityisesti mitään, vaan asiat on hoidettu sihteerien välityksellä, siis edelleen espanjalaismedian tietojen mukaan.

Juan Carlos on ollut aikamoinen, espanjalaisittain mujeriego, naistenmies, mutta tuskin pärjää isoisälleen Alfonso XIII:lle, jolla alkuvuodesta julkaistun elämänkertakirjan mukaan ehti olla 108 rakastajatarta, joista yksi kesti kunkkua peräti kahdeksan vuotta.

Eipä ihme, että veronmaksajien puolesta tuohtunut tv-kommentaattori kysyi:"Miksi meidän pitää maksaa kuninkaan panot?" Siis Juan Carlosin, ei enää isoisän.

Olisi voinut myös kysyä, mihin Espanja tarvitsee tämänkaltaista skandaalista toiseen rypevää kuningasperhettä  tai ylipäätänsä kuningaskuntaa.Espanjalaiset voisivat hyvin toistaa vuoden 1931 tapahtumat, kun Espanja muuttui tasavallaksi, rakastaja Alfonso sai potkut ja lähti maanpakoon.

 

]]>
18 http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258682-espanjan-kuningasperhe-skandaalien-kourissa#comments Ulkomaat Espanja Kuningas Perhe Skandaalit Thu, 26 Jul 2018 09:24:36 +0000 Antti Halinen http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258682-espanjan-kuningasperhe-skandaalien-kourissa
Siirtolaisten maahanmuutto Espanjan kautta Eurooppaan kasvaa http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257949-siirtolaisten-maahanmuutto-espanjan-kautta-eurooppaan-kasvaa <p>EU: n rajavalvontatoimiston Frontexin päällikkö Fabrice Leggeri on nähnyt siirtolaisten maahanmuuttoreitin Eurooppaan kasvaneen jo nyt oleellisesti Espanjaan.&nbsp; Espanjassa on todettu kesäkuussa noin 6000 &quot;laitonta&quot; rajanylitystä.&nbsp; Tämän määrän kasvaessa tullee Espanjasta tärkein tie Eurooppaan.&nbsp; &nbsp;</p><p>Tähän saakka ovat Kreikka ja Italia olleet tärkein kohde Eurooppaan saapuville, Välimeren kumiveneillä pyrkineille siirtolaisille/pakolaisile.&nbsp; Koska EU on tehnyt rahakkaan sopimuksen siirtolais-/pakolaisreitille Turkin kanssa ja Italia on nyttemmin kieltänyt avustuslaivojen saapumisen satamiinsa, niin avustusjärjestöt taitavat ottaa käyttöön uuden reitin, joka suuntautuu nyt Espanjaan.&nbsp; Espanja otti vastikään vastaan ainakin yhden avustusjärjestön siirtolaisia kuljettaneen aluksen Italian ja Maltan kieltäydyttyä.&nbsp;&nbsp;</p><p>Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) mukaan Espanjan rannikolle on rantautunut vuonna 2017 yli 22400 pakolaista/siirtolaista, joka on lähes kolme kertaa niin paljon kuin edellisvuonna 2016.</p><p>Mistä maista siirtolaiset/pakolaiset ovat lähtöisin?&nbsp; Noin puolet on marokkolaisia ja toinen puoli muista Länsi-Afrikan maista&nbsp;Frontexin päällikkö Fabrice Leggerin mukaan.&nbsp; Koska Libyan kautta on todettu yhä vaikeammaksi ja vaarallisemmaksi kauttakulkureitiksi, niin salakuljettajatkin ovat keksineet koko ajan uusia reittejä, josta yksi näyttäisi olevan reitti Marokon kautta.</p><p>Jos ja kun uusi kasvava siirtolaisreitti suuntautuu Espanjaan, niin kysymys kuuluu, miten Ranska suhtautuu rajanaapurina tähän suuntaukseen?&nbsp; Miksi tuota kysyn?&nbsp; Siksi, koskapa Ranska on laittanut rajavalvonnan estämään Italiasta pyrkiviä siirtolaisia Ranskaan.&nbsp; Ranska käännyttää rajalta kaikki maahan pyrkivät ilman että saavat esittää turvapaikkahakemusta.&nbsp;&nbsp;Ranska on Italian parlamenttipuolue La Legan johtaja, sisäministeri, Matteo Salvinin mukaan käännyttänyt yli 10 000 ihmistä rajoiltaan, joukossa naisia ja lapsia.</p><p>Koska Ranskalla on eu-jäsenmaana ainoastaan yhteistä sisärajaa, niin jää mielenktiinoiseksi seurata tekeekö Macron samansuuntaisen &quot;tempun&quot; kuin Italiaa kohtaan eli asettaa tiukan rajavalvonnan tuolle rajalle käännyttämään kaikki maahan pyrkivät, joilta puuttuu asianmukaiset matkustusasiakirjat rajan ylittämiseen.</p><p>Entä mihin suuntaan muuttuu vai muuttuuko mitenkään EU:n maahanmuuttopolitiikka Saksan sisäisen politiikan ja Eurooppa-neuvoston seuraavassa kokouksessa lokakuussa?</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet;</p><p><a href="https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-07/spanien-frontex-chef-fabrice-leggeri-fluechtlinge-route" title="https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-07/spanien-frontex-chef-fabrice-leggeri-fluechtlinge-route">https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-07/spanien-frontex-chef-fabrice...</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10254470" title="https://yle.fi/uutiset/3-10254470">https://yle.fi/uutiset/3-10254470</a></p><p><a href="http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/raportti-ranska-kaannyttaa-alaikaisia-turvapaikanhakijoita-rajaltaan-kovin-ottein-12-vuotiaat-telkien-taakse/797050/" title="http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/raportti-ranska-kaannyttaa-alaikaisia-turvapaikanhakijoita-rajaltaan-kovin-ottein-12-vuotiaat-telkien-taakse/797050/">http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/raportti-ranska-kaannyttaa-alaikai...</a></p><p><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/Dx8uqCHR" title="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/Dx8uqCHR">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/Dx8uqCHR</a></p><p><a href="https://areena.yle.fi/1-4326160" title="https://areena.yle.fi/1-4326160">https://areena.yle.fi/1-4326160</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU: n rajavalvontatoimiston Frontexin päällikkö Fabrice Leggeri on nähnyt siirtolaisten maahanmuuttoreitin Eurooppaan kasvaneen jo nyt oleellisesti Espanjaan.  Espanjassa on todettu kesäkuussa noin 6000 "laitonta" rajanylitystä.  Tämän määrän kasvaessa tullee Espanjasta tärkein tie Eurooppaan.   

Tähän saakka ovat Kreikka ja Italia olleet tärkein kohde Eurooppaan saapuville, Välimeren kumiveneillä pyrkineille siirtolaisille/pakolaisile.  Koska EU on tehnyt rahakkaan sopimuksen siirtolais-/pakolaisreitille Turkin kanssa ja Italia on nyttemmin kieltänyt avustuslaivojen saapumisen satamiinsa, niin avustusjärjestöt taitavat ottaa käyttöön uuden reitin, joka suuntautuu nyt Espanjaan.  Espanja otti vastikään vastaan ainakin yhden avustusjärjestön siirtolaisia kuljettaneen aluksen Italian ja Maltan kieltäydyttyä.  

Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) mukaan Espanjan rannikolle on rantautunut vuonna 2017 yli 22400 pakolaista/siirtolaista, joka on lähes kolme kertaa niin paljon kuin edellisvuonna 2016.

Mistä maista siirtolaiset/pakolaiset ovat lähtöisin?  Noin puolet on marokkolaisia ja toinen puoli muista Länsi-Afrikan maista Frontexin päällikkö Fabrice Leggerin mukaan.  Koska Libyan kautta on todettu yhä vaikeammaksi ja vaarallisemmaksi kauttakulkureitiksi, niin salakuljettajatkin ovat keksineet koko ajan uusia reittejä, josta yksi näyttäisi olevan reitti Marokon kautta.

Jos ja kun uusi kasvava siirtolaisreitti suuntautuu Espanjaan, niin kysymys kuuluu, miten Ranska suhtautuu rajanaapurina tähän suuntaukseen?  Miksi tuota kysyn?  Siksi, koskapa Ranska on laittanut rajavalvonnan estämään Italiasta pyrkiviä siirtolaisia Ranskaan.  Ranska käännyttää rajalta kaikki maahan pyrkivät ilman että saavat esittää turvapaikkahakemusta.  Ranska on Italian parlamenttipuolue La Legan johtaja, sisäministeri, Matteo Salvinin mukaan käännyttänyt yli 10 000 ihmistä rajoiltaan, joukossa naisia ja lapsia.

Koska Ranskalla on eu-jäsenmaana ainoastaan yhteistä sisärajaa, niin jää mielenktiinoiseksi seurata tekeekö Macron samansuuntaisen "tempun" kuin Italiaa kohtaan eli asettaa tiukan rajavalvonnan tuolle rajalle käännyttämään kaikki maahan pyrkivät, joilta puuttuu asianmukaiset matkustusasiakirjat rajan ylittämiseen.

Entä mihin suuntaan muuttuu vai muuttuuko mitenkään EU:n maahanmuuttopolitiikka Saksan sisäisen politiikan ja Eurooppa-neuvoston seuraavassa kokouksessa lokakuussa?

 

Lähteet;

https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-07/spanien-frontex-chef-fabrice-leggeri-fluechtlinge-route

https://yle.fi/uutiset/3-10254470

http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/raportti-ranska-kaannyttaa-alaikaisia-turvapaikanhakijoita-rajaltaan-kovin-ottein-12-vuotiaat-telkien-taakse/797050/

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/Dx8uqCHR

https://areena.yle.fi/1-4326160

 

 

 

]]>
27 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257949-siirtolaisten-maahanmuutto-espanjan-kautta-eurooppaan-kasvaa#comments Espanja Euroopan pakolais- ja siirtolaiskriisi Italia Ranska Sat, 07 Jul 2018 06:40:25 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257949-siirtolaisten-maahanmuutto-espanjan-kautta-eurooppaan-kasvaa