Hallitusneuvottelut 2015 http://titta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/145832/all Sat, 08 Jul 2017 18:00:41 +0300 fi RKP:n ohittaminen hallitusneuvotteluissa 2015 oli virhe http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239850-rkpn-ohittaminen-hallitusneuvotteluissa-2015-oli-virhe <p>Yli vuosisadan menestyksellä Suomen ruotsinkielisen väestön ja lukuisten muiden etnisten vähemmistöjen asioita maassamme ajaneen Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) ohittaminen hallitusneuvotteluissa ei saa enää toistua. RKP:n nimeäminen takiaispuolueeksi ja hylkääminen hallitusneuvottelujen 2015 ulkopuolelle oli arvoton näytelmä, jonka primus motorina toimi Perussuomalaisten ex-puheenjohtaja Soini, huolimatta siitä, että pääministeri Sipilä väittää asian olleen hänen päätöksensä.</p><p>RKP toimi ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja yli kolmen vuosikymmenen ajan hallitusvastuussa. Näistä asemista käsin puolue on johdonmukaisesti ajanut arvoliberaalin ja avoimen yhteiskunnan asiaa. RKP:n ex-puheenjohtaja Haglund totesi hallitustunnustelujen 2015 aikana, että Sipilän tavoite oli koota konservatiivi hallitus. Tämä on näkynyt hallitustyöskentelyssä erikoisina näytelminä varsinkin HLBTI-oikeuksien suhteen mutta myös maahanmuutto- ja pakolaispolitiikassa.</p><p>RKP on lunastanut paikkansa vähemmistöjen asioiden ajajana ja ottanut aidosti etäisyyttä menneisyydessä puolueen karaktääriä värittäneisiin ilmiöihin. &nbsp;Kyse ei ole siis enää mistään pelkistä ruotsinkielisten asioista kiinnostuneesta puolueesta.</p><p>Maan poliittisen johdon tosiasiallinen suhtautuminen vähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksiin on erittäin tärkeä indikaattori, joka antaa viitteitä esimerkiksi poliittisen johdon tosiallisesta suhteesta perustuslakiin.</p><p>Ei olekaan välttämättä mikään ihme, että perustuslaillisiin ongelmiin on törmätty.</p><p>Perussuomalaisten ex-puheenjohtaja Soinin ylimieliset &rdquo;takiaispuolue&rdquo;-letkautukset olisi ehkä kannattanut jättää sanomatta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yli vuosisadan menestyksellä Suomen ruotsinkielisen väestön ja lukuisten muiden etnisten vähemmistöjen asioita maassamme ajaneen Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) ohittaminen hallitusneuvotteluissa ei saa enää toistua. RKP:n nimeäminen takiaispuolueeksi ja hylkääminen hallitusneuvottelujen 2015 ulkopuolelle oli arvoton näytelmä, jonka primus motorina toimi Perussuomalaisten ex-puheenjohtaja Soini, huolimatta siitä, että pääministeri Sipilä väittää asian olleen hänen päätöksensä.

RKP toimi ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja yli kolmen vuosikymmenen ajan hallitusvastuussa. Näistä asemista käsin puolue on johdonmukaisesti ajanut arvoliberaalin ja avoimen yhteiskunnan asiaa. RKP:n ex-puheenjohtaja Haglund totesi hallitustunnustelujen 2015 aikana, että Sipilän tavoite oli koota konservatiivi hallitus. Tämä on näkynyt hallitustyöskentelyssä erikoisina näytelminä varsinkin HLBTI-oikeuksien suhteen mutta myös maahanmuutto- ja pakolaispolitiikassa.

RKP on lunastanut paikkansa vähemmistöjen asioiden ajajana ja ottanut aidosti etäisyyttä menneisyydessä puolueen karaktääriä värittäneisiin ilmiöihin.  Kyse ei ole siis enää mistään pelkistä ruotsinkielisten asioista kiinnostuneesta puolueesta.

Maan poliittisen johdon tosiasiallinen suhtautuminen vähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksiin on erittäin tärkeä indikaattori, joka antaa viitteitä esimerkiksi poliittisen johdon tosiallisesta suhteesta perustuslakiin.

Ei olekaan välttämättä mikään ihme, että perustuslaillisiin ongelmiin on törmätty.

Perussuomalaisten ex-puheenjohtaja Soinin ylimieliset ”takiaispuolue”-letkautukset olisi ehkä kannattanut jättää sanomatta.

]]>
35 http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239850-rkpn-ohittaminen-hallitusneuvotteluissa-2015-oli-virhe#comments Hallitusneuvottelut 2015 Perustuslaki RKP Vähemmistöjen oikeudet Sat, 08 Jul 2017 15:00:41 +0000 Vesa-Matti Louekoski http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239850-rkpn-ohittaminen-hallitusneuvotteluissa-2015-oli-virhe
Hallitusohjelmasta löytyy ihmiskäsitys http://jarrukanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196284-hallitusohjelmasta-loytyy-ihmiskasitys <p>&quot;<em>Keppiä ja porkkanaa</em>&quot;, sanoi Timo Soini hallitusohjelman esittelytilaisuudessa. Takinkäännön mestari puhui totta. <a href="http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sipilan-linjaus-suututtaa-pakkoja-suurituloisille-suosituksia/?shared=83206-d7014911-999">Keppiä köyhille ja porkkanaa hyväosaisille</a>.</p> <p>Porvaripuolueiden, joiden joukkoon Perussuomalaiset ovat itsensä nyt sijoittaneet, omaavat mielenkiintoisen käsityksen ihmisyydestä. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Keppi osuu rankimmin köyhimmille sekä esimerkiksi matalapalkkaisille naisvaltaisille aloille, joihin monet suurista leikkauksista osuvat kuntien tehtävien karsinnassa.</p> <p>Porvarihallituksen mielestä köyhä &quot;tarvitsee&quot; pakkokeinoja ja leikkauksia. Rikkaille sen sijaan hallitus esittää suullisen pyynnön: <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015052719764624_uu.shtml">&quot;<em>jokaista kutsutaan talkoisiin</em>&quot;</a>. Progressiivinen vero on jo olemassa tätä varten. Sillä voisi helposti varmistaa, että jokainen osallistuu maksukykynsä mukaan, mutta hallitus on tehnyt valintansa porvari-ideologiansa mukaisesti.</p> <p>Työntekijöille heitetään uhkauskirje: &quot;<em>Jos ette tee niin kuin me haluamme, niin leikataan lisää. Oma syynne</em>!&quot;. Porvarihallituksen tavoitteet sattuvat olemaan samalla linjalla kuin Elinkeinoelämän keskusliiton vastaavat. <a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/82402-sipilan-sanoista-taysin-erilainen-kuva-tvssa-meilla-ehtoja">SAK, STTK ja Akava ovat jo esittäneet huolensa asiasta. </a></p> <p>Tässä ovat kaikki klassiset piirteet hyväntekeväisyysyhteiskunnasta, joka on porvarin unelma. Rikkaat porskuttavat ja keräävät omaisuutta välillä kiillottaen pintaansa vaaleissa huikeilla vaalibudjeteilla ja välillä heitellen rahaa hyväntekeväisyyteen. Sädekehä kiiltää.</p> <p>Kokoomus lienee tyytyväisin hallitusohjelmaan. En tiedä miksi, mutta jollain tavalla Keskusta onnistui minuakin huijaamaan; kauniiden lupausten alta on nyt ilmestynyt vanha tuttu työntekijävihamielinen puolue.</p> <hr /><p>Ikävin puoli hallitusohjelmassa köyhimmiltä leikkaamisen lisäksi on koulutuksen leikkaukset. Ne ovat hirvittävät. <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/a1431566977069?jako=391b5d792124c12db1d29bb0e80bcc61&amp;ref=og-url">Suomen inhimillinen pääoma on vast&#39;ikään todettu maailman parhaaksi</a>, ja <a href="http://www.sttk.fi/2015/03/11/suomen-julkinen-sektori-kansainvalisesti-vertailtuna-tehokas/">julkinen sektori Euroopan tehokkaimmaksi</a>. Miksi tähän koneistoon ja sivistykseen ja pääomaan ei investoida lisää? Uuden hallituksen <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1432865635248.html">selittelyt ovat puutaheinää</a>.</p> <hr /><p>Lopuksi: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=QyFinMFBsfQ&amp;feature=share">Jytkyn jälkeen on totta tää - takinkäännön kansa ymmärtää</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Keppiä ja porkkanaa", sanoi Timo Soini hallitusohjelman esittelytilaisuudessa. Takinkäännön mestari puhui totta. Keppiä köyhille ja porkkanaa hyväosaisille.

Porvaripuolueiden, joiden joukkoon Perussuomalaiset ovat itsensä nyt sijoittaneet, omaavat mielenkiintoisen käsityksen ihmisyydestä. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Keppi osuu rankimmin köyhimmille sekä esimerkiksi matalapalkkaisille naisvaltaisille aloille, joihin monet suurista leikkauksista osuvat kuntien tehtävien karsinnassa.

Porvarihallituksen mielestä köyhä "tarvitsee" pakkokeinoja ja leikkauksia. Rikkaille sen sijaan hallitus esittää suullisen pyynnön: "jokaista kutsutaan talkoisiin". Progressiivinen vero on jo olemassa tätä varten. Sillä voisi helposti varmistaa, että jokainen osallistuu maksukykynsä mukaan, mutta hallitus on tehnyt valintansa porvari-ideologiansa mukaisesti.

Työntekijöille heitetään uhkauskirje: "Jos ette tee niin kuin me haluamme, niin leikataan lisää. Oma syynne!". Porvarihallituksen tavoitteet sattuvat olemaan samalla linjalla kuin Elinkeinoelämän keskusliiton vastaavat. SAK, STTK ja Akava ovat jo esittäneet huolensa asiasta.

Tässä ovat kaikki klassiset piirteet hyväntekeväisyysyhteiskunnasta, joka on porvarin unelma. Rikkaat porskuttavat ja keräävät omaisuutta välillä kiillottaen pintaansa vaaleissa huikeilla vaalibudjeteilla ja välillä heitellen rahaa hyväntekeväisyyteen. Sädekehä kiiltää.

Kokoomus lienee tyytyväisin hallitusohjelmaan. En tiedä miksi, mutta jollain tavalla Keskusta onnistui minuakin huijaamaan; kauniiden lupausten alta on nyt ilmestynyt vanha tuttu työntekijävihamielinen puolue.


Ikävin puoli hallitusohjelmassa köyhimmiltä leikkaamisen lisäksi on koulutuksen leikkaukset. Ne ovat hirvittävät. Suomen inhimillinen pääoma on vast'ikään todettu maailman parhaaksi, ja julkinen sektori Euroopan tehokkaimmaksi. Miksi tähän koneistoon ja sivistykseen ja pääomaan ei investoida lisää? Uuden hallituksen selittelyt ovat puutaheinää.


Lopuksi: Jytkyn jälkeen on totta tää - takinkäännön kansa ymmärtää

]]>
4 http://jarrukanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196284-hallitusohjelmasta-loytyy-ihmiskasitys#comments Hallitus 2015 Hallitusneuvottelut 2015 Juha Sipilä Politiikka Porvarihallitus Tue, 02 Jun 2015 16:23:54 +0000 Jari-Pekka Kanniainen http://jarrukanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196284-hallitusohjelmasta-loytyy-ihmiskasitys
Miten hallitusohjelmaan päädyttiin – Ja mitä siitä seuraa? http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195912-hallitusohjelma-%E2%80%93-avokonttorista-vai-hiekkalaatikolta <p>Entinen pääministeripuolue kokoomus <a href="https://frantic.s3-eu-west-1.amazonaws.com/kokoomus/HALLITUSTUNNUSTELIJAN-KYSYMYKSET-Kokoomuksen-eduskuntaryhm%C3%A4n-vastaukset.pdf">asetti</a> hallitusneuvottelujen lähtökohdaksi sen, että työskentelyn pohjaksi valitaan &rdquo;valtiovarainministeriön virkamiesten arvio talouden tilasta&rdquo;.</p><p>Tämä johtui siitä, että valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä toimiva Martti Hetemäki on kokoomuslainen. Vaatimalla pohjaksi VVM:n linjauksia kokoomus vaati siis oman ohjelmansa noudattamista.</p><p>Muutoin virkamiesten näkemysten kunnioittaminen olisikin ollut poliitikoilta perin kummallista, sillä Nato-kysymyksessä poliitikot tukkivat virkamiesten suut heidän möläytettyään viime syksynä, että &rdquo;Nato-jäsennyys selkeyttäisi Suomen asemaa&rdquo;.</p><p>Yhtä kaikki, nyt aikaan saatu Juha Sipilän hallituksen <a href="http://www.scribd.com/doc/266770089/Sipilan-hallituksen-ohjelma#scribd">ohjelma</a> tyydyttänee etenkin kokoomusta. Juuri tästä syystä toiseksi suurimmalle puolueelle kuuluva valtiovarainministerin salkku poltteli perussuomalaisten näppejä niin pahasti, että vastuu kipeistä leikkauksista täytyi antaa kokoomukselle, ja perussuomalaiset pidettiin hallituksessa mukana nimittämällä Timo Soini huomattavasti helppohoitoisempaan virkaan: ulkoministeriksi. Paine oli huomattava, sillä näin tehtiin siitä huolimatta, että Soinin sukset ovat olleet koko ajan menossa ristiin nimenomaan EU-politiikassa.</p><p>Muutoin ulkoministerin salkku olisi sopinut Alexander Stubbin mittapukuun paremmin. Nyt hän joutuu laskemaan valtionkassan varoja <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1432741714200.html" target="_blank">lyhyen matematiikan</a> approbaturilla. Riman alta mahtuu vielä, sillä Jyrki Katainen <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288568683584.html" target="_blank">johti</a> valtiovarainministeriötä lyhyen matikan lubenterilla.</p><p>Stubidoa tai ei, mutta minussa ja Soinissa on yhteistä juuri ylioppilastodistusten arvosanat. Tänä keväänä 30 vuotta täyttävistä pahveistani löytyy nimittäin täsmälleen samaa latinaa: äidinkielestä ja reaalista laudatur, kielistä magnat ja pitkästä matikasta C.</p><p>Into, jolla ihmiset odottivat Sipilän hallituksen leikkauslistaa nähtäväkseen, kaatoi eilen valtioneuvoston nettisivut. Koska kansalaisten kumoushalu on ollut näin malttamatonta, luodaanpa katsaus myös siihen, mitä ohjelma pitää sisällään.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Jupeille paremmat lelut</strong></p><p>Juha Sipilän hallituksen keskeisiä linjauksia on, että säästää pitää, mutta tieverkostoon ja liikenteeseen syydetään sadoin miljoonin lisää! Tämä on tyypillistä kepulaista aluepolitiikkaa. Tieverkkoon investoiminen on täysin tuottamatonta toimintaa. Kymmeniä miljoonia maksavat betoniset liittymät ja asfaltoidut tiet eivät luo velkaantumisen katkaisevaa talouskasvua.</p><p>Pahinta on, että infraan tuhlattavat rahat ovat pois sellaisista kohteista, joissa ne tuottaisivat. Niitä ovat teollisuuteen ja yrittäjyyteen investoiminen sekä sijoittaminen koulutukseen.</p><p>Autoveron alentaminen taas on pelkkä silmänkääntötemppu. Käyttömaksuja korottamalla valtio ottaa tuonkin veronalennuksen pois.</p><p>Autoveron alennukset merkitsevät veronkevennyksiä hyvätuloisille, joilla ylipäänsä on varaa autoon. Erityisesti autoveron kevennykset suosivat uusien autojen ostajia. Sen sijaan käyttömaksujen korottaminen kohtelee tasaveromaisesti kaikkia, myös halvoilla kotteroilla ajajia. Niinpä autoveron alentaminen on osa samaa politiikkaa, jolla progression sisältävästä terveyspalvelujen rahoittamisesta verovaroin on siirrytty tasaveromaiseen maksullistamiseen.</p><p>Liikenne on yleensäkin sellainen immanentti, merkityksetön ja mitäänsanomaton toimintayhteys, jossa valtion pitäisi taata pelkkä välttämättömyystoiminnot turvaava minimitaso. Veronalennukset taitavatkin nyt päätyä avokonttoreissa parveilevien juppien citymaastureihin ja perhesportteihin, joissa ne eivät tuota mitään (paitsi ilmansaasteita) ja merkitsevät pääomien karkaamista kalliisiin tuontihyödykkeisiin.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://1.bp.blogspot.com/-uU45mUoxOSY/VWY6loWg9SI/AAAAAAAAAls/KHiTf31FOmQ/s1600/Moottoritieliittym%25C3%25A4.jpg"><img height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-uU45mUoxOSY/VWY6loWg9SI/AAAAAAAAAls/KHiTf31FOmQ/s640/Moottoritieliittym%25C3%25A4.jpg" width="640" /></a></p><p>Valtio roiskii sadoin miljoonin rahaa tuottamattomiin liikenneympyröihin siksi, että se voisi säästää tuottavista kohteista, kuten yritystuista ja koulutuksesta. Kuva Helsinki-Vantaan lentoaseman lähettyviltä.</p><p>&nbsp;</p><p>Pyöräillessäni kehäkolmosen liepeillä olen havainnut eritasoliittymien laajenevan jo aiemmallakin hallituskaudella. Olisi kiintoisaa tietää, mitä esimerkiksi Helsinki-Vantaan kupeeseen rakennetulla infrastruktuurilla tehdään sitten, kun lentäminen loppuu öljyn ehtyessä. Samoin käynee ennen pitkää myös massa-autoiluille. Jo Portugali käytti miljardeja tieverkkoon, ja tuloksen näette <a href="https://www.suomenuutiset.fi/portugalin-hulppeaan-tieverkostoon-poltettu-miljardeja-tiet-autioina/">tässä</a>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Älkää juosko saksien kanssa</strong></p><p>Sdp:n virkaa hallitusneuvotteluissa toimittanut Perussuomalaiset ei ole pystynyt pitämään kovin ponnekkaasti kiinni vähävaraisen ja pienituloisen kansanosan asioista, sillä sopetustoimet hoidetaan pääasiassa leikkauksin eikä verotuksellisin keinoin.</p><p>Monille voi tulla myös vasemmistoa ikävä, sillä hallitus on aikeissa leikata perusturvasta. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että perusturvaan sijoitettavat rahat suuntautuisivat kotimaiseen kulutukseen ja elvyttäisivät kotimaista kysyntää ja taloutta. Sosiaaliturvaan investoiminen siis loisi sitä kaivattua talouskasvua.</p><p>Nyt aikaansaatu hallitusohjelma ei taidakaan tulla avokonttorista vaan hiekkalaatikolta. Lapsille suunnattu vanha viisaus sanoo, että ei saa juosta saksien kanssa. Nyt on juostu ensi töiksi saksien kanssa.</p><p>Jos asioihin suhtauduttaisiin filosofisesti, olisi pitänyt ja pitäisi edelleenkin miettiä, miksi valtion ja kuntien verokassa ei kilise, vaikka bruttokansantuotteemme on nykyisin paljon parempi kuin 1980-luvulla, jolloin valtion ja kuntien ei tarvinnut tehdä velkaa juuri lainkaan.</p><p>Eräänä syynä alijäämiin ovat suuret työttömyysmenot. Mutta ne johtuvat suureksi osaksi globalisaatiosta ja työpaikkojen katoamisesta kolmanteen maailmaan sekä EU-maiden ajautumisesta verokilpailuun.</p><p>Jo Jyrki Kataisen hallitus antoi yrityksille 800 miljoonan veroedun alentamalla yhteisöveroprosenttia 20:een. Jopa Virossa ja Saksassa yhteisövero on korkeampi. Mitään näyttöä yritystoiminnan jäämisestä tai päätymisestä Suomeen Kataisen loihtiman veroedun vuoksi ei ole ollut. Vain valtion tulot ovat jääneet saamatta. Nyt valtio <a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/82265-huomasitko-tata-jattileikkaus-sosiaalietuuksista" target="_blank">säästää</a> sosiaalietuuksista, opintotuesta ja lääkekorvauksista täsmälleen saman summan, eli 800 miljoonaa.</p><p>TV1:n MOT-ohjelma <a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/11/mot-kysely-yritysvero-ei-ratkaise-investointeja">todisteli </a>tänä keväänä, että yritykset eivät pidä yhteisöverotusta keskeisenä kriteerinä päättäessään toimintapaikastaan. Tämä on ymmärrettävää, sillä yhteisövero kannetaan yritysten tuloksesta, jota firmat pystyvät muutenkin säätelemään esimerkiksi tekemällä investointeja ja hankkimalla sitä kautta poistoja. Tärkeämmäksi koetaan esimerkiksi energian hinta.</p><p>Valtion olisi siis kannattanut pitää kiinni korkeammasta yhteisöverotuksesta eikä hirttää itseään verokilpailuun. Nyt tulos on, että firmat pääsevät vähillä veroilla, mutta Sinä, hyvä kansalainen, maksat: maksat korkeaa tuloveroa, maksat tasaveromaista arvonlisäveroa ja kärsit vielä perintöverostakin. Helsingin pörssi puolestaan kasvatti osinkojen jakoa viime vuonna juuri tuon valtion budjetista puuttumaan jääneen 800 miljoonan euron verran.</p><p>On luonnollisesti oikein, että tuloista kannetaan kohtuullisesti veroa &ndash; siis jos ylipäänsä saa sellaista tuloa, jonka tuottamisessa valtio on osallisena. Perintövero on suomalaisten eniten vihaama vero, ja sen kohteet on kertaalleen verotettu. Siksi se olisi pitänyt kokonaan poistaa. Siinä olisi ollut hyvä alentamiskohde ja vaihtoehto autoveron viilaamiselle, sillä perintövero koskee useampia, ja sen tuotto on valtiolle samaa luokkaa kuin autoveronkin tuotto.</p><p>Suurin osa perinnöistä on pieniä ja keskisuuria perintöjä, jotka muodostuvat asuntovarallisuudesta. Olisi tärkeää, että kukaan ei joutuisi myymään asuntoaan pelkästään saadakseen perintöveron maksetuksi. Sellaiset tilanteet ovat kuitenkin yleisiä, ja perintövero onkin kohdellut rankimmin nimenomaan pienten ja keskisuurien perintöjen saajia. Suurten perintöjen saajien varallisuus on puolestaan useasti kiinni tuottavassa pääomassa, jota ei voida realisoida tappamatta lypsävää lehmää. Perintöveron korvaamista vasta realisoitaessa maksuun pantavalla lähdeverolla en kuitenkaan kannata, sillä se merkitsisi perintöveron nostamista. Siksi olen edelleenkin sitä mieltä, että koko veron olisi voinut poistaa autoveron alentamisen sijasta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sosiaaliturvan leikkaukset hyydyttävät kotimaista kysyntää ja talouskasvua</strong></p><p>Muodostettavan hallituksen ohjelmassa on myös paljon myönteisiä asiakohtia. Yksi on, ettei hallitus sulje itseään Nato-jäsenyyden ulkopuolelle. Toinen on tupakka-, alkoholi- ja makeisverojen nostaminen, jolla on kansanterveyttä edistävää merkitystä. Ja kolmas myönteinen piirre on kehitysavun leikkaaminen. Muiden maiden auttaminen on kaunista, mutta mikään moraali ei vaadi tekemään lahjoituksia vieraille kansakunnille omaksi velaksi.</p><p>Hallitusohjelman suurin riski piilee oletuksessa, että valtion velkaantuminen vähenee menoja leikkaamalla. Suomessa valtio on merkittävä taloudellinen toimija, ja siksi valtiontalouden menoleikkaukset ovat vaarassa hyydyttää kansantaloutta, vähentää kasvua ja syventää lamaa.</p><p>Taloushistoriallisten tutkimusten valossa Suomen jokainen lama on voitettu devalvaatioiden kautta. Valtion olisi nytkin annettava taloudelle jonkinlainen kasvuruiske.</p><p>Aikana, jona itsenäinen rahapolitiikka on menetetty, devalvaatioetua ei enää ole, ja puhutaan sisäisestä devalvaatiosta, eli palkkojen alennuksista tai vähintäänkin korotusten jäädytyksistä. Juuri tämä on vaarassa johtaa sille kokoomuksen mainonnassaan pelottelemalle Kreikan tielle, jota puolue on leikkauspolitiikallaan toisaalta vaatinut.</p><p>Mikäli palkkoja alennetaan, on vaara, että kysyntä hiipuu ja talous sakkaa entistä pahemmin. Tämä näkyy jo nyt luottojen kysynnän heikentymisessä ja pankkien anteliaissa lainatarjouksissa sekä lyhennysvapaissa vuosissa.</p><p>Suomen BKT ei ole kasvanut vuoden 2008 jälkeen. Talouskasvua ei siis ilmaantunut pelastamaan myöskään Jyrki Kataisen eikä Alexander Stubbin hallituksia. Vuoden 2020 tienoilla maksuun menee suuri osa Suomen valtion kymmenvuotisista kertalyhenteisistä bullet-luotoista. Samaan aikaan Suomen huoltosuhde on heikoimmillaan. Hallituskauden lopulla Suomen talous on todennäköisesti entistä pahemmassa jamassa, samoin yksityishenkilöiden talous, ellei sitten vienti ala onnenkantamoisen tavoin vetää.</p><p>Tällä menolla Suomea odottaa Kreikan, Portugalin, Italian ja Espanjan kohtalo. Valtion velkapuskuri on jo käytetty. Valtion omaisuuspuskuri puolestaan on lähes kokonaan myyty kansainvälisen kapitalismin ja globalisaation tyydyttämiseksi, verokilpailun takaamiseksi sekä etujen myöntämiseksi kansainvälisille suuryrityksille.</p><p>Kansallinen omaisuus ja valtion varallisuus on monissa maissa saatettu kansainvälisten pankkien hallintaan, ja Euroopan valtiot ovat kaiken kaikkiaankin velkaantuneet niin, että pankit pystyvät kontrolloimaan kussakin maassa harjoitettavaa politiikkaa sekä kytkemään kansalaiset ja heidän poliittisen tahtonsa omaan talutusnuoraansa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Valtioiden velkojen höylääminen on pelkkää kosmetiikkaa</strong></p><p>Politiikassa pitäisi puhua enemmän filosofisista periaatteista, joille koko järjestelmä rakentuu. Asetetaanko ensisijaiseksi sopeutuminen kansainvälisesti annettuina oleviin periaatteisiin, vai kulkevatko kansakunnat itse valitsemiaan teitä?</p><p>On vaara, että &rdquo;sopeuttamista&rdquo; ohjaa sopeutumisen politiikka, jota hallitsee pelkkä tilintarkastaja-kamreerien nippelilogiikka. Myöskään Suomessa valtion velkaantumiseen ei pitäisi suhtautua liioittelevan pelokkaasti.</p><p>Euroopan valtiot ovat hiljaisesti sopineet, mihin valtioiden velkaantuminen johtaa. Todennäköisesti se johtaa akordeihin, EKP:n jatkamaan velkakirjojen ostopolitiikkaan (myös suoraan liikkeellelaskuista) ja sitä kautta inflaatioon, joka syö aikaa myöten velat pois (ja sivuseurauksenaan leikkaa tietysti saman prosenttiosuuden kaikkien ihmisten tuloista).</p><p>Juuri tästä syystä Euroopan valtiot ovat ketunhäntä kainalossaan kilpailleet velanotossa ja ahmineet lainoja kuin täytekakkua. Ne nimittäin tietävät, ettei valtioiden velkoja ole koskaan tarkoituskaan maksaa pois. Juuri <em>ne </em>leikataan lopulta saksilla.</p><p>Tässä suhteessa suomalaiset ovat olleet turhan kuuliaisia, ja EU puolestaan alkoi <a href="http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3378545/suomen-julkinen-talous-eu-syynissa">ripittää</a> Suomen taloudenpitäjiä velkaantumisesta ja budjettialijäämästä heti, kun Brysselissä ja Frankfurtissa oivallettiin, että kansallisen edun edistäjäksi ilmoittautunut Perussuomalaiset on päätymässä hallitukseen. Syy Suomen kurmottamiseen ei siis ollut taloudellinen vaan poliittinen, kun EU:ssa alettiin pelätä kansallismielisen poliittisen tahdon ilmaisuja ja Suomen nousemista sitä kautta jaloilleen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Menetetty oman tuvan ja luvan identiteetti </strong></p><p>Nyt muodostettavan hallituksen linja todennäköisesti puhkaisee myös Suomessa pitkään jatkuneen asuntojen hintakuplan. Sitä nopeuttaa asuntolainojen korkovähennysoikeuksien leikkaamisen jatkaminen.</p><p>Ei ole mahdollista, että ihmisten elinikänään hankkimat yhteenlasketut tulot eivät riittäisi tavanomaisten asuntojen maksamiseen. Asuntolainojen, asuntojen hintojen ja ihmisten tulojen välille on muodostunut karsea epäsuhta. Tasehäiriö korjaantuu, kun ylivelkaantuneet huomaavat taas roikkuvansa velkahirressä.</p><p>Joko asuntojen hinnat laskevat, mistä on jo <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015052719760155_uu.shtml">merkkejä</a>, tai siirrytään sen tyyppiseen asuntopolitiikkaan, jota kokoomuksen Juhana Vartiainen on pitkään ajanut. Hänen <a href="http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/05/10/vattn-vartiainen-hslle-omistusasumista-tuetaan-liikaa/201229086/12">toiveidensa</a> mukaan ihmiset eivät koskaan pystykään maksamaan asuntojaan, vaan heistä tulee ikuisia vuokraorjia, jotka saavat maksuun korkeintaan 15&ndash;30 prosenttia omistusasuntojen hinnasta. Mutta muutoin he maksavat pankeille korkoa lainassa olevasta pääomasta aina kuolemaansa asti. Pahimmillaan tämä merkitsee juurevan talonpoikaisen identiteetin tuhoa ja siirtymistä takaisin torppariuden aikaan. Niin sanottujen välimallin ara-asuntojen vapauttaminen myyntiin jo 10 vuoden kuluttua rakentamisesta merkitsee puolestaan vuokra-asukkaiden aseman heikentämistä.</p><p>Politiikassa pitäisi puhua sentinvenytyksen sijasta enemmän niistä periaatteista, joille haluamme todellisuutemme rakentuvan. Jos keskustelu toimii, kansallinen katastrofi voidaan välttää. Onhan toki mahdollista, että kansalaiset vielä innostuvat hallituksen säästötoimista. Mutta se edellyttää, että he voivat nähdä säästämisen tulokset konkreettisina edessään. Tämä tarkoittaa, ettei vaivalla säästettyjä lantteja pitäisi hassata kasvaviin EU-jäsenkustannuksiin, toisten maiden pelastamiseen, ilmastotukiin, maahanmuutosta johtuviin sosiaalimenoihin tai muuhun internatsistiseen hömpötykseen.</p><p>Heikkoa muodostettavassa hallituksessa on, että perussuomalaisten paperikonemies Jari Lindström voi oikeusministerinä jämäyttää sukupuolineutraalin avioliittolain jäihin. Myönteistä taas on, ettei Erkki Tuomioja enää liihota maailmalla Vladimir Putinin lähettiläänä.</p><p>Lisää ajatuksiani voitte lukea kirjojeni <a href="http://www.adlibris.com/fi/kirja/kansallisfilosofinen-manifesti-9789523185456">Kansallisfilosofinen manifesti &ndash; Tie tulevaisuuden Suomeen</a> ja <a href="http://www.adlibris.com/fi/kirja/tyottoman-kuolema-9789523185449">Työttömän kuolema &ndash; Johdatus uuteen työyhteiskuntaan ja työn filosofiaan</a> uudistetuista ja ajantasaistetuista laitoksista (2015).</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Entinen pääministeripuolue kokoomus asetti hallitusneuvottelujen lähtökohdaksi sen, että työskentelyn pohjaksi valitaan ”valtiovarainministeriön virkamiesten arvio talouden tilasta”.

Tämä johtui siitä, että valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä toimiva Martti Hetemäki on kokoomuslainen. Vaatimalla pohjaksi VVM:n linjauksia kokoomus vaati siis oman ohjelmansa noudattamista.

Muutoin virkamiesten näkemysten kunnioittaminen olisikin ollut poliitikoilta perin kummallista, sillä Nato-kysymyksessä poliitikot tukkivat virkamiesten suut heidän möläytettyään viime syksynä, että ”Nato-jäsennyys selkeyttäisi Suomen asemaa”.

Yhtä kaikki, nyt aikaan saatu Juha Sipilän hallituksen ohjelma tyydyttänee etenkin kokoomusta. Juuri tästä syystä toiseksi suurimmalle puolueelle kuuluva valtiovarainministerin salkku poltteli perussuomalaisten näppejä niin pahasti, että vastuu kipeistä leikkauksista täytyi antaa kokoomukselle, ja perussuomalaiset pidettiin hallituksessa mukana nimittämällä Timo Soini huomattavasti helppohoitoisempaan virkaan: ulkoministeriksi. Paine oli huomattava, sillä näin tehtiin siitä huolimatta, että Soinin sukset ovat olleet koko ajan menossa ristiin nimenomaan EU-politiikassa.

Muutoin ulkoministerin salkku olisi sopinut Alexander Stubbin mittapukuun paremmin. Nyt hän joutuu laskemaan valtionkassan varoja lyhyen matematiikan approbaturilla. Riman alta mahtuu vielä, sillä Jyrki Katainen johti valtiovarainministeriötä lyhyen matikan lubenterilla.

Stubidoa tai ei, mutta minussa ja Soinissa on yhteistä juuri ylioppilastodistusten arvosanat. Tänä keväänä 30 vuotta täyttävistä pahveistani löytyy nimittäin täsmälleen samaa latinaa: äidinkielestä ja reaalista laudatur, kielistä magnat ja pitkästä matikasta C.

Into, jolla ihmiset odottivat Sipilän hallituksen leikkauslistaa nähtäväkseen, kaatoi eilen valtioneuvoston nettisivut. Koska kansalaisten kumoushalu on ollut näin malttamatonta, luodaanpa katsaus myös siihen, mitä ohjelma pitää sisällään.

 

Jupeille paremmat lelut

Juha Sipilän hallituksen keskeisiä linjauksia on, että säästää pitää, mutta tieverkostoon ja liikenteeseen syydetään sadoin miljoonin lisää! Tämä on tyypillistä kepulaista aluepolitiikkaa. Tieverkkoon investoiminen on täysin tuottamatonta toimintaa. Kymmeniä miljoonia maksavat betoniset liittymät ja asfaltoidut tiet eivät luo velkaantumisen katkaisevaa talouskasvua.

Pahinta on, että infraan tuhlattavat rahat ovat pois sellaisista kohteista, joissa ne tuottaisivat. Niitä ovat teollisuuteen ja yrittäjyyteen investoiminen sekä sijoittaminen koulutukseen.

Autoveron alentaminen taas on pelkkä silmänkääntötemppu. Käyttömaksuja korottamalla valtio ottaa tuonkin veronalennuksen pois.

Autoveron alennukset merkitsevät veronkevennyksiä hyvätuloisille, joilla ylipäänsä on varaa autoon. Erityisesti autoveron kevennykset suosivat uusien autojen ostajia. Sen sijaan käyttömaksujen korottaminen kohtelee tasaveromaisesti kaikkia, myös halvoilla kotteroilla ajajia. Niinpä autoveron alentaminen on osa samaa politiikkaa, jolla progression sisältävästä terveyspalvelujen rahoittamisesta verovaroin on siirrytty tasaveromaiseen maksullistamiseen.

Liikenne on yleensäkin sellainen immanentti, merkityksetön ja mitäänsanomaton toimintayhteys, jossa valtion pitäisi taata pelkkä välttämättömyystoiminnot turvaava minimitaso. Veronalennukset taitavatkin nyt päätyä avokonttoreissa parveilevien juppien citymaastureihin ja perhesportteihin, joissa ne eivät tuota mitään (paitsi ilmansaasteita) ja merkitsevät pääomien karkaamista kalliisiin tuontihyödykkeisiin.

 

Valtio roiskii sadoin miljoonin rahaa tuottamattomiin liikenneympyröihin siksi, että se voisi säästää tuottavista kohteista, kuten yritystuista ja koulutuksesta. Kuva Helsinki-Vantaan lentoaseman lähettyviltä.

 

Pyöräillessäni kehäkolmosen liepeillä olen havainnut eritasoliittymien laajenevan jo aiemmallakin hallituskaudella. Olisi kiintoisaa tietää, mitä esimerkiksi Helsinki-Vantaan kupeeseen rakennetulla infrastruktuurilla tehdään sitten, kun lentäminen loppuu öljyn ehtyessä. Samoin käynee ennen pitkää myös massa-autoiluille. Jo Portugali käytti miljardeja tieverkkoon, ja tuloksen näette tässä.

 

Älkää juosko saksien kanssa

Sdp:n virkaa hallitusneuvotteluissa toimittanut Perussuomalaiset ei ole pystynyt pitämään kovin ponnekkaasti kiinni vähävaraisen ja pienituloisen kansanosan asioista, sillä sopetustoimet hoidetaan pääasiassa leikkauksin eikä verotuksellisin keinoin.

Monille voi tulla myös vasemmistoa ikävä, sillä hallitus on aikeissa leikata perusturvasta. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että perusturvaan sijoitettavat rahat suuntautuisivat kotimaiseen kulutukseen ja elvyttäisivät kotimaista kysyntää ja taloutta. Sosiaaliturvaan investoiminen siis loisi sitä kaivattua talouskasvua.

Nyt aikaansaatu hallitusohjelma ei taidakaan tulla avokonttorista vaan hiekkalaatikolta. Lapsille suunnattu vanha viisaus sanoo, että ei saa juosta saksien kanssa. Nyt on juostu ensi töiksi saksien kanssa.

Jos asioihin suhtauduttaisiin filosofisesti, olisi pitänyt ja pitäisi edelleenkin miettiä, miksi valtion ja kuntien verokassa ei kilise, vaikka bruttokansantuotteemme on nykyisin paljon parempi kuin 1980-luvulla, jolloin valtion ja kuntien ei tarvinnut tehdä velkaa juuri lainkaan.

Eräänä syynä alijäämiin ovat suuret työttömyysmenot. Mutta ne johtuvat suureksi osaksi globalisaatiosta ja työpaikkojen katoamisesta kolmanteen maailmaan sekä EU-maiden ajautumisesta verokilpailuun.

Jo Jyrki Kataisen hallitus antoi yrityksille 800 miljoonan veroedun alentamalla yhteisöveroprosenttia 20:een. Jopa Virossa ja Saksassa yhteisövero on korkeampi. Mitään näyttöä yritystoiminnan jäämisestä tai päätymisestä Suomeen Kataisen loihtiman veroedun vuoksi ei ole ollut. Vain valtion tulot ovat jääneet saamatta. Nyt valtio säästää sosiaalietuuksista, opintotuesta ja lääkekorvauksista täsmälleen saman summan, eli 800 miljoonaa.

TV1:n MOT-ohjelma todisteli tänä keväänä, että yritykset eivät pidä yhteisöverotusta keskeisenä kriteerinä päättäessään toimintapaikastaan. Tämä on ymmärrettävää, sillä yhteisövero kannetaan yritysten tuloksesta, jota firmat pystyvät muutenkin säätelemään esimerkiksi tekemällä investointeja ja hankkimalla sitä kautta poistoja. Tärkeämmäksi koetaan esimerkiksi energian hinta.

Valtion olisi siis kannattanut pitää kiinni korkeammasta yhteisöverotuksesta eikä hirttää itseään verokilpailuun. Nyt tulos on, että firmat pääsevät vähillä veroilla, mutta Sinä, hyvä kansalainen, maksat: maksat korkeaa tuloveroa, maksat tasaveromaista arvonlisäveroa ja kärsit vielä perintöverostakin. Helsingin pörssi puolestaan kasvatti osinkojen jakoa viime vuonna juuri tuon valtion budjetista puuttumaan jääneen 800 miljoonan euron verran.

On luonnollisesti oikein, että tuloista kannetaan kohtuullisesti veroa – siis jos ylipäänsä saa sellaista tuloa, jonka tuottamisessa valtio on osallisena. Perintövero on suomalaisten eniten vihaama vero, ja sen kohteet on kertaalleen verotettu. Siksi se olisi pitänyt kokonaan poistaa. Siinä olisi ollut hyvä alentamiskohde ja vaihtoehto autoveron viilaamiselle, sillä perintövero koskee useampia, ja sen tuotto on valtiolle samaa luokkaa kuin autoveronkin tuotto.

Suurin osa perinnöistä on pieniä ja keskisuuria perintöjä, jotka muodostuvat asuntovarallisuudesta. Olisi tärkeää, että kukaan ei joutuisi myymään asuntoaan pelkästään saadakseen perintöveron maksetuksi. Sellaiset tilanteet ovat kuitenkin yleisiä, ja perintövero onkin kohdellut rankimmin nimenomaan pienten ja keskisuurien perintöjen saajia. Suurten perintöjen saajien varallisuus on puolestaan useasti kiinni tuottavassa pääomassa, jota ei voida realisoida tappamatta lypsävää lehmää. Perintöveron korvaamista vasta realisoitaessa maksuun pantavalla lähdeverolla en kuitenkaan kannata, sillä se merkitsisi perintöveron nostamista. Siksi olen edelleenkin sitä mieltä, että koko veron olisi voinut poistaa autoveron alentamisen sijasta.

 

Sosiaaliturvan leikkaukset hyydyttävät kotimaista kysyntää ja talouskasvua

Muodostettavan hallituksen ohjelmassa on myös paljon myönteisiä asiakohtia. Yksi on, ettei hallitus sulje itseään Nato-jäsenyyden ulkopuolelle. Toinen on tupakka-, alkoholi- ja makeisverojen nostaminen, jolla on kansanterveyttä edistävää merkitystä. Ja kolmas myönteinen piirre on kehitysavun leikkaaminen. Muiden maiden auttaminen on kaunista, mutta mikään moraali ei vaadi tekemään lahjoituksia vieraille kansakunnille omaksi velaksi.

Hallitusohjelman suurin riski piilee oletuksessa, että valtion velkaantuminen vähenee menoja leikkaamalla. Suomessa valtio on merkittävä taloudellinen toimija, ja siksi valtiontalouden menoleikkaukset ovat vaarassa hyydyttää kansantaloutta, vähentää kasvua ja syventää lamaa.

Taloushistoriallisten tutkimusten valossa Suomen jokainen lama on voitettu devalvaatioiden kautta. Valtion olisi nytkin annettava taloudelle jonkinlainen kasvuruiske.

Aikana, jona itsenäinen rahapolitiikka on menetetty, devalvaatioetua ei enää ole, ja puhutaan sisäisestä devalvaatiosta, eli palkkojen alennuksista tai vähintäänkin korotusten jäädytyksistä. Juuri tämä on vaarassa johtaa sille kokoomuksen mainonnassaan pelottelemalle Kreikan tielle, jota puolue on leikkauspolitiikallaan toisaalta vaatinut.

Mikäli palkkoja alennetaan, on vaara, että kysyntä hiipuu ja talous sakkaa entistä pahemmin. Tämä näkyy jo nyt luottojen kysynnän heikentymisessä ja pankkien anteliaissa lainatarjouksissa sekä lyhennysvapaissa vuosissa.

Suomen BKT ei ole kasvanut vuoden 2008 jälkeen. Talouskasvua ei siis ilmaantunut pelastamaan myöskään Jyrki Kataisen eikä Alexander Stubbin hallituksia. Vuoden 2020 tienoilla maksuun menee suuri osa Suomen valtion kymmenvuotisista kertalyhenteisistä bullet-luotoista. Samaan aikaan Suomen huoltosuhde on heikoimmillaan. Hallituskauden lopulla Suomen talous on todennäköisesti entistä pahemmassa jamassa, samoin yksityishenkilöiden talous, ellei sitten vienti ala onnenkantamoisen tavoin vetää.

Tällä menolla Suomea odottaa Kreikan, Portugalin, Italian ja Espanjan kohtalo. Valtion velkapuskuri on jo käytetty. Valtion omaisuuspuskuri puolestaan on lähes kokonaan myyty kansainvälisen kapitalismin ja globalisaation tyydyttämiseksi, verokilpailun takaamiseksi sekä etujen myöntämiseksi kansainvälisille suuryrityksille.

Kansallinen omaisuus ja valtion varallisuus on monissa maissa saatettu kansainvälisten pankkien hallintaan, ja Euroopan valtiot ovat kaiken kaikkiaankin velkaantuneet niin, että pankit pystyvät kontrolloimaan kussakin maassa harjoitettavaa politiikkaa sekä kytkemään kansalaiset ja heidän poliittisen tahtonsa omaan talutusnuoraansa.

 

Valtioiden velkojen höylääminen on pelkkää kosmetiikkaa

Politiikassa pitäisi puhua enemmän filosofisista periaatteista, joille koko järjestelmä rakentuu. Asetetaanko ensisijaiseksi sopeutuminen kansainvälisesti annettuina oleviin periaatteisiin, vai kulkevatko kansakunnat itse valitsemiaan teitä?

On vaara, että ”sopeuttamista” ohjaa sopeutumisen politiikka, jota hallitsee pelkkä tilintarkastaja-kamreerien nippelilogiikka. Myöskään Suomessa valtion velkaantumiseen ei pitäisi suhtautua liioittelevan pelokkaasti.

Euroopan valtiot ovat hiljaisesti sopineet, mihin valtioiden velkaantuminen johtaa. Todennäköisesti se johtaa akordeihin, EKP:n jatkamaan velkakirjojen ostopolitiikkaan (myös suoraan liikkeellelaskuista) ja sitä kautta inflaatioon, joka syö aikaa myöten velat pois (ja sivuseurauksenaan leikkaa tietysti saman prosenttiosuuden kaikkien ihmisten tuloista).

Juuri tästä syystä Euroopan valtiot ovat ketunhäntä kainalossaan kilpailleet velanotossa ja ahmineet lainoja kuin täytekakkua. Ne nimittäin tietävät, ettei valtioiden velkoja ole koskaan tarkoituskaan maksaa pois. Juuri ne leikataan lopulta saksilla.

Tässä suhteessa suomalaiset ovat olleet turhan kuuliaisia, ja EU puolestaan alkoi ripittää Suomen taloudenpitäjiä velkaantumisesta ja budjettialijäämästä heti, kun Brysselissä ja Frankfurtissa oivallettiin, että kansallisen edun edistäjäksi ilmoittautunut Perussuomalaiset on päätymässä hallitukseen. Syy Suomen kurmottamiseen ei siis ollut taloudellinen vaan poliittinen, kun EU:ssa alettiin pelätä kansallismielisen poliittisen tahdon ilmaisuja ja Suomen nousemista sitä kautta jaloilleen.

 

Menetetty oman tuvan ja luvan identiteetti

Nyt muodostettavan hallituksen linja todennäköisesti puhkaisee myös Suomessa pitkään jatkuneen asuntojen hintakuplan. Sitä nopeuttaa asuntolainojen korkovähennysoikeuksien leikkaamisen jatkaminen.

Ei ole mahdollista, että ihmisten elinikänään hankkimat yhteenlasketut tulot eivät riittäisi tavanomaisten asuntojen maksamiseen. Asuntolainojen, asuntojen hintojen ja ihmisten tulojen välille on muodostunut karsea epäsuhta. Tasehäiriö korjaantuu, kun ylivelkaantuneet huomaavat taas roikkuvansa velkahirressä.

Joko asuntojen hinnat laskevat, mistä on jo merkkejä, tai siirrytään sen tyyppiseen asuntopolitiikkaan, jota kokoomuksen Juhana Vartiainen on pitkään ajanut. Hänen toiveidensa mukaan ihmiset eivät koskaan pystykään maksamaan asuntojaan, vaan heistä tulee ikuisia vuokraorjia, jotka saavat maksuun korkeintaan 15–30 prosenttia omistusasuntojen hinnasta. Mutta muutoin he maksavat pankeille korkoa lainassa olevasta pääomasta aina kuolemaansa asti. Pahimmillaan tämä merkitsee juurevan talonpoikaisen identiteetin tuhoa ja siirtymistä takaisin torppariuden aikaan. Niin sanottujen välimallin ara-asuntojen vapauttaminen myyntiin jo 10 vuoden kuluttua rakentamisesta merkitsee puolestaan vuokra-asukkaiden aseman heikentämistä.

Politiikassa pitäisi puhua sentinvenytyksen sijasta enemmän niistä periaatteista, joille haluamme todellisuutemme rakentuvan. Jos keskustelu toimii, kansallinen katastrofi voidaan välttää. Onhan toki mahdollista, että kansalaiset vielä innostuvat hallituksen säästötoimista. Mutta se edellyttää, että he voivat nähdä säästämisen tulokset konkreettisina edessään. Tämä tarkoittaa, ettei vaivalla säästettyjä lantteja pitäisi hassata kasvaviin EU-jäsenkustannuksiin, toisten maiden pelastamiseen, ilmastotukiin, maahanmuutosta johtuviin sosiaalimenoihin tai muuhun internatsistiseen hömpötykseen.

Heikkoa muodostettavassa hallituksessa on, että perussuomalaisten paperikonemies Jari Lindström voi oikeusministerinä jämäyttää sukupuolineutraalin avioliittolain jäihin. Myönteistä taas on, ettei Erkki Tuomioja enää liihota maailmalla Vladimir Putinin lähettiläänä.

Lisää ajatuksiani voitte lukea kirjojeni Kansallisfilosofinen manifesti – Tie tulevaisuuden Suomeen ja Työttömän kuolema – Johdatus uuteen työyhteiskuntaan ja työn filosofiaan uudistetuista ja ajantasaistetuista laitoksista (2015).

]]>
4 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195912-hallitusohjelma-%E2%80%93-avokonttorista-vai-hiekkalaatikolta#comments Hallitusneuvottelut 2015 Hallitusohjelma 2015 Keskusta Kokoomus Perussuomalaiset Thu, 28 May 2015 07:00:00 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195912-hallitusohjelma-–-avokonttorista-vai-hiekkalaatikolta
Tyytyykö Kokoomus hallituksen apupuolueeksi? http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195852-tyytyyko-kokoomus-hallituksen-apupuolueeksi <p>Hallitusneuvottelujen loppumetreillä höpölehtiin vuodatetaan kummallista kuraa. Kokoomuslainen presidentti ei Iltalehden &quot;kulisseista&quot; saaman tiedon mukaan hyväksyisi Kokoomuksen puheenjohtajaa Suomen ulkoministeriksi.</p><p>Kun viime viikolla joku lehti väitti kepulaisen Olli Rehnin syrjäyttävän Alexander Stubbin ulkoministerin paikalta, ajattelin, että olipa huono pila. Vaan kyllä tuota näköjään joku ainakin yrittää.</p><p>Nyt on Kokoomuksen korkea aika tarttua itseään niskasta kiinni. Kokoomus sai vaaleissa toiseksi eniten ääniä, minkä luulisi oikeuttavan vähintään yhteen tärkeään ministerin salkkuun. Kepulaisten kepulointiin ei saa alistua.</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015052619756532_uu.shtml" title="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015052619756532_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015052619756532_uu.shtml</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusneuvottelujen loppumetreillä höpölehtiin vuodatetaan kummallista kuraa. Kokoomuslainen presidentti ei Iltalehden "kulisseista" saaman tiedon mukaan hyväksyisi Kokoomuksen puheenjohtajaa Suomen ulkoministeriksi.

Kun viime viikolla joku lehti väitti kepulaisen Olli Rehnin syrjäyttävän Alexander Stubbin ulkoministerin paikalta, ajattelin, että olipa huono pila. Vaan kyllä tuota näköjään joku ainakin yrittää.

Nyt on Kokoomuksen korkea aika tarttua itseään niskasta kiinni. Kokoomus sai vaaleissa toiseksi eniten ääniä, minkä luulisi oikeuttavan vähintään yhteen tärkeään ministerin salkkuun. Kepulaisten kepulointiin ei saa alistua.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015052619756532_uu.shtml

]]>
7 http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195852-tyytyyko-kokoomus-hallituksen-apupuolueeksi#comments Alexander Stubb Hallitusneuvottelut 2015 Olli Rehn Wed, 27 May 2015 07:58:36 +0000 Jouni Snellman http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195852-tyytyyko-kokoomus-hallituksen-apupuolueeksi
Peruskekohallitus iskee heikoimpiin - mielenterveysongelmaisiin! http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195727-peruskekohallitus-iskee-heikoimpiin-mielenterveysongelmaisiin <p>Yhteiskunnan kaikkein heikoimmat, mielenterveysongelmaiset, ovat uuden hallitusksen kurjistuslistalla ensimmäisenä. Hallitus nostaa reilusti tupakkaveroa. Mielenterveysongelmaisiin tämä vero iskee rajuimmin sen vuoksi, että tupakoitsijoita on eniten juuri mielenterveysongelmaisten joukossa. USA:ssa on laskettu, että 45 % kaikista myydyistä savukkeista polttavat ihmiset, joilla on yksi tai useampia mielenterveyden ongelmia. Pienellä sairauseläkkeellä olevat mielenterveysongelmaiset saavat peruskekohallituksen ohjelman mukaan kantaa raskaimman taakan. Tupakkaveron nostamista ei kompensoida mielenterveysongelmaisille.</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/gmE4cnaaZFU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/gmE4cnaaZFU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhteiskunnan kaikkein heikoimmat, mielenterveysongelmaiset, ovat uuden hallitusksen kurjistuslistalla ensimmäisenä. Hallitus nostaa reilusti tupakkaveroa. Mielenterveysongelmaisiin tämä vero iskee rajuimmin sen vuoksi, että tupakoitsijoita on eniten juuri mielenterveysongelmaisten joukossa. USA:ssa on laskettu, että 45 % kaikista myydyistä savukkeista polttavat ihmiset, joilla on yksi tai useampia mielenterveyden ongelmia. Pienellä sairauseläkkeellä olevat mielenterveysongelmaiset saavat peruskekohallituksen ohjelman mukaan kantaa raskaimman taakan. Tupakkaveron nostamista ei kompensoida mielenterveysongelmaisille.

https://www.youtube.com/watch?v=gmE4cnaaZFU

]]>
13 http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195727-peruskekohallitus-iskee-heikoimpiin-mielenterveysongelmaisiin#comments Hallitusneuvottelut 2015 Perussuomalaiset Sun, 24 May 2015 18:00:54 +0000 Mikko Ahola http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195727-peruskekohallitus-iskee-heikoimpiin-mielenterveysongelmaisiin
Hallitus, nyt on aika aloittaa kestävä ympäristöpolitiikka! http://ratilainenniina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195625-hallitus-nyt-on-aika-aloittaa-kestava-ymparistopolitiikka <p>Ihmisten määrä maapallolla lisääntyy ja kulutus sekä kertakäyttökulttuuri yleistyvät. Moni ympäristön pilaantumiseen liittyvä ilmiö akuutti ongelma ovat ajassamme päivittäisiä haasteita.</p><p>Yksi suurimmista ja kokonaisvaltaisimmista uhkista on luonnon monimuotoisuuden heikentyminen. Perjantaina 22.5. vietetään YK:n luonnon monimuotoisuuden päivää, eikä aihe ole turhaan kansainvälisesti merkittävä. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja lajien häviäminen on yksi vakavimpia ongelmia maapallolla. Myös Suomessa.</p><p>Luonnon monimuotoisuudesta häviää paloja ja kerroksia joka päivä, ja tahti kiihtyy kokoajan. Syynä hälyttävään kehitykseen ovat ilmansaasteet, luonnonvarojen ylikäyttö, ilmastonmuutos, vieraslajien leviäminen ja elinympäristöjen pirstaloituminen.</p><p>Kun ongelmat ovat peräisin ihmistoiminnasta, niitä myös hillitään ihmistoimin. Kevään eduskuntavaaleissa Perussuomalaisten ohjelmissa luonnonsuojelu mainitaan vain kielteisessä yhteydessä. Keskustalla luonnonsuojelussa sivutaan metsiä ja Itämerta. Kokoomuksen vaaliohjelmassa luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on nostettu suureksi huoleksi, luonnonsuojelutarpeesta ei mainita.</p><p>Ympäristöongelmat ovat sekä globaaleja että lokaaleja. Siinä missä monet asiat tulee ratkaista kansainvälisissä kokouksissa, on kuitenkin vähintään yhtä merkittävää, mitä itse teemme. Suomen luonnonsuojelun tulevaisuus on täysin omissa käsissämme.</p><p>Luonnonsuojelu on edullinen investointi tulevaisuudelle. Ekosysteemit ylläpitävät ruuantuotantoa, säätelevät ilmastoa ja tulvia ja tarjoavat suomalaisille tärkeitä elämyksiä. Monimuotoisuus myös auttaa lajien säilyttämisessä. Jos monimuotoisuuden säilyttäminen ja luonnonsuojelu jätetään heitteille, emme voi taata että tulevat sukupolvet kohtaavat luonnossa saimaannorppaa, ahmaa, ilvestä, itämerennorppaa, merikotkaa tai pyöriäistä. Kaikki edellä mainitut lajit ovat vaarantuneita tai äärimmäisen uhanalaisia.</p><p>Suuri menetys vaanii lisäksi vesistöissämme. Suomen kalakannat ovat heikossa hapessa kalastuspolitiikan, saasteiden ja patojen vuoksi. Vapaana vaeltavat järvilohi, meritaimen, vaellussiika ovat äärimmäisen uhanalaisia, minkä vuoksi myös vapaa-ajan kalastajat ovat ahtaalla.</p><p>Hallituspuolueet ovat sorvanneet kantojaan jo turvallisuuteen ja maanpuolustukseen, maahanmuuttoon sekä viimeisimpänä talouteen. Luonnon monimuotoisuuden päivänä on juuri oikea hetkiä toivoa, että luonnonsuojelu yltää vielä omaksi kohteekseen neuvotteluprioriteeteissa. Koskiensuojelulakia ei saa avata ja viimeisiä vapaita virtavesiä padota. Harvat luonnontilaiset suot uhanalaisine sammakkoineen tarvitsevat suojelua. Sukupuuton partaalla oleva saimaannorppa odottaa toimia ilmastonmuutoksen vähentämiseksi ja verkkokalastustuskieltojen asettamiseksi. Hallituspuolueiden toimesta väläytelty ympäristöministeriön lakkauttaminen olisi raskas isku kaikelle edellä mainitulle.</p><p>Luonnonsuojelun esteenä ei ole ylitettäviä ongelmia, vaaditaan vain tahtoa. Näitä menetyksiä ei jälkeenpäin enää korjata. Luonnon monimuotoisuuden päivänä on hyvä hetki aloittaa kestävän luonnonsuojelun politiikka.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmisten määrä maapallolla lisääntyy ja kulutus sekä kertakäyttökulttuuri yleistyvät. Moni ympäristön pilaantumiseen liittyvä ilmiö akuutti ongelma ovat ajassamme päivittäisiä haasteita.

Yksi suurimmista ja kokonaisvaltaisimmista uhkista on luonnon monimuotoisuuden heikentyminen. Perjantaina 22.5. vietetään YK:n luonnon monimuotoisuuden päivää, eikä aihe ole turhaan kansainvälisesti merkittävä. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja lajien häviäminen on yksi vakavimpia ongelmia maapallolla. Myös Suomessa.

Luonnon monimuotoisuudesta häviää paloja ja kerroksia joka päivä, ja tahti kiihtyy kokoajan. Syynä hälyttävään kehitykseen ovat ilmansaasteet, luonnonvarojen ylikäyttö, ilmastonmuutos, vieraslajien leviäminen ja elinympäristöjen pirstaloituminen.

Kun ongelmat ovat peräisin ihmistoiminnasta, niitä myös hillitään ihmistoimin. Kevään eduskuntavaaleissa Perussuomalaisten ohjelmissa luonnonsuojelu mainitaan vain kielteisessä yhteydessä. Keskustalla luonnonsuojelussa sivutaan metsiä ja Itämerta. Kokoomuksen vaaliohjelmassa luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on nostettu suureksi huoleksi, luonnonsuojelutarpeesta ei mainita.

Ympäristöongelmat ovat sekä globaaleja että lokaaleja. Siinä missä monet asiat tulee ratkaista kansainvälisissä kokouksissa, on kuitenkin vähintään yhtä merkittävää, mitä itse teemme. Suomen luonnonsuojelun tulevaisuus on täysin omissa käsissämme.

Luonnonsuojelu on edullinen investointi tulevaisuudelle. Ekosysteemit ylläpitävät ruuantuotantoa, säätelevät ilmastoa ja tulvia ja tarjoavat suomalaisille tärkeitä elämyksiä. Monimuotoisuus myös auttaa lajien säilyttämisessä. Jos monimuotoisuuden säilyttäminen ja luonnonsuojelu jätetään heitteille, emme voi taata että tulevat sukupolvet kohtaavat luonnossa saimaannorppaa, ahmaa, ilvestä, itämerennorppaa, merikotkaa tai pyöriäistä. Kaikki edellä mainitut lajit ovat vaarantuneita tai äärimmäisen uhanalaisia.

Suuri menetys vaanii lisäksi vesistöissämme. Suomen kalakannat ovat heikossa hapessa kalastuspolitiikan, saasteiden ja patojen vuoksi. Vapaana vaeltavat järvilohi, meritaimen, vaellussiika ovat äärimmäisen uhanalaisia, minkä vuoksi myös vapaa-ajan kalastajat ovat ahtaalla.

Hallituspuolueet ovat sorvanneet kantojaan jo turvallisuuteen ja maanpuolustukseen, maahanmuuttoon sekä viimeisimpänä talouteen. Luonnon monimuotoisuuden päivänä on juuri oikea hetkiä toivoa, että luonnonsuojelu yltää vielä omaksi kohteekseen neuvotteluprioriteeteissa. Koskiensuojelulakia ei saa avata ja viimeisiä vapaita virtavesiä padota. Harvat luonnontilaiset suot uhanalaisine sammakkoineen tarvitsevat suojelua. Sukupuuton partaalla oleva saimaannorppa odottaa toimia ilmastonmuutoksen vähentämiseksi ja verkkokalastustuskieltojen asettamiseksi. Hallituspuolueiden toimesta väläytelty ympäristöministeriön lakkauttaminen olisi raskas isku kaikelle edellä mainitulle.

Luonnonsuojelun esteenä ei ole ylitettäviä ongelmia, vaaditaan vain tahtoa. Näitä menetyksiä ei jälkeenpäin enää korjata. Luonnon monimuotoisuuden päivänä on hyvä hetki aloittaa kestävän luonnonsuojelun politiikka.

]]>
4 http://ratilainenniina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195625-hallitus-nyt-on-aika-aloittaa-kestava-ymparistopolitiikka#comments Hallitusneuvottelut 2015 Luonnonsuojelu Monimuotoisuus Ympäristöministeriö Fri, 22 May 2015 07:27:19 +0000 Niina Ratilainen http://ratilainenniina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195625-hallitus-nyt-on-aika-aloittaa-kestava-ymparistopolitiikka
Pilitiikka purkaa naisystävällisen hyvinvointivaltion http://mariaohisalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195500-pilitiikka-purkaa-naisystavallisen-hyvinvointivaltion <p>Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin on sanottu olevan parasta, mitä moderni yhteiskunta on erityisesti naisille tarjonnut: se on mahdollistanut naisille omaehtoisia elämänmalleja ja se tukee naisten näkyvyyttä ja kuuluvuutta julkisilla elämänalueilla. Pohjoismaissa naisten palkkatyöstä ja erityisesti palkkatyöstä julkisen sektorin hoivatöissä on tullut tietynlainen rakenteellinen pakko.</p><p>Kun maamme hallitusta kasaavan perusporvarihallituksen yhteinen sanoma Smolnasta kuuluu, että <a href="http://www.hs.fi/politiikka/a1431313113969?jako=082ab2c2fa4951812a656e28017271ef&amp;ref=og-ur" title="&quot;Suomi on jäänyt hyvinvointi­yhteiskunnan vangiksi&quot;"><em>&rdquo;Suomi on jäänyt hyvinvointi&shy;yhteiskunnan vangiksi&rdquo;</em></a>, alkaa pientä ihmistä kylmätä. Sopeutustarpeeksi ilmoitetut luvut ovat kovempia, kuin mitä hallituspuolueiden vaaliohjelmat lupasivat ja aiemmasta tiedämme, että leikkausten on tapana kohdentua rajuimmin niille, joilla menee jo ennestään huonommin.</p><p>Viime vuodet suomalaisiin on istutettu järjestelmällisesti leikkaustalkoiden henkeä. Meille on uskoteltu, että velan ja troikan pelko ovat peloista suurimpia, vaikka samaan aikaan tikittää köyhyyspommi, jonka annetaan räjähtää heikoimpia haavoittaen. <a href="http://yle.fi/uutiset/euroopan_neuvostolta_sapiskaa_suomelle_liian_matalasta_sosiaaliturvasta/7797709" title="Esimerkiksi Euroopan neuvoston esittämään kritiikkiin maamme perusturvan tason riittämättömyydestä">Esimerkiksi Euroopan neuvoston esittämään kritiikkiin maamme perusturvan tason riittämättömyydestä</a> ei ole suhtauduttu lainkaan yhtä suurella tunteella.</p><p>Miksi ei? Yhdeksi vastaukseksi voi tarjota sitä, että perusturvan varassa elävien ääni ei nykypolitiikassa kuulu, harva pitkäaikaistyötön pääsee eduskuntaan päättämään näistä asioista. Monella kansanedustajalla ei ole mitään omakohtaista kokemusta niukkuudesta. Sosiaalinen etäisyys päättäjien ja huono-osaisten välillä on kasvanut. Sosiaalipoliittinen retoriikka taas jää helposti talouden lainalaisuuksina esitetyn argumentaation taakse ja talouspoliittisissa puheenvuoroissa kuuluu lähinnä miesten ääni.</p><p>Keskustan Juha Sipilä on jo pidemmän aikaa kertonut, kuinka julkinen sektori on täynnä turhia töitä. Samoin on tehnyt Kokoomus verhoten puhetta normitalkoiksi. Sipilä ja puolueensa puhuvat myös muun muassa siitä, kuinka kotihoidontuki täytyy säilyttää ja kuinka perheiden pitää voida päättää itse, kuinka lapsiaan hoivaavat. Perheet päättävät kuitenkin usein, että paremmin palkattu puoliso (mies) menee töihin ja usein rakenteellisista syistä huonommin palkattu nainen jää kotiin. Tuesta 97 prosenttia käyttävät naiset. [1] Kyse ei ole enää yksilön valinnoista, vaan rakenteellisesta eriarvoisuudesta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sukupuolikriisi ja talouskriisin sukupuolivaikutukset</strong></p><p>Jo 1990-luvulla vallitsi puhe <em>&rdquo;paisuneesta julkisesta sektorista&rdquo;,</em> jonka saattoi eräiden teoreetikkojen (mm. Julkunen, Hirdman) mukaan nähdä hyvinvointivaltion kriisinä, ja samalla oireena kasvavasta sukupuolikriisistä: valtiosta oli jo tuolloin tullut monen mielestä liian naisystävällinen jopa pohjoismaisen yhteiskunnan toimintatavalle. Jo tuolloin puhuttiin, kuinka ison osan julkisen sektorin töistä voisi tehdä kotona, halvemmalla ja vähemmän ammattimaisesti. Todellisuudessa Suomen julkinen talous ei ole niin suuri tai &rdquo;paisunut&rdquo; kuin meille on viimeisten vuosien aikana uskoteltu. <a href="http://blogs.uef.fi/puheenvuoroja/2015/05/13/suomi-on-alhaisten-sosiaalimenojen-maa/" title="Suomen nettososiaalimenot ovat OECD-maiden keskitasoa.">Suomen nettososiaalimenot ovat OECD-maiden keskitasoa.</a></p><p>Talouskriisi ja sen hoitokeinojen vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri sukupuolten edustajiin. Suomalaiset työmarkkinat ovat EU:n neljänneksi sukupuolittuneimmat, miesten ja naisten asema työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa on erilainen. Miehet ja naiset työskentelevät eri aloilla ja erilaisissa työsuhteissa (mm. osa- ja määräaikaisuudet kasautuvat naisille), käyttävät yhteiskunnan palveluita eri tavoin ja jakavat vastuun lasten hoidosta epätasa-arvoisesti. Naisista työskentelee julkisella sektorilla yli kaksi viidesosaa (41 %), kun miesten osuus on 16 prosenttia. Vastaavasti yksityinen sektori työllistää miehiä enemmän kuin naisia. Miehistä on yksityisellä sektorilla palkansaajina seitsemän kymmenestä, naisista puolet. [2] Miehistä toimii yrittäjinä 14 prosenttia ja naisista seitsemän prosenttia. Julkisen sektorin leikkaukset tuntuvat isosti esimerkiksi kunnissa, joiden työntekijöistä lähes neljä viidestä on naisia.</p><p><a href="https://www.vihreat.fi/blogit/maria-ohisalo/stubb-sipila-ja-soini-tulevat-suomelle-kalliiksi" title="Kirjoitin joulukuussa 2014 Sipilän, Soinin ja Stubbin tulevan Suomelle kalliiksi.">Kirjoitin joulukuussa 2014 Sipilän, Soinin ja Stubbin tulevan Suomelle kalliiksi.</a>Tällä viittasin siihen, että jatkuva kasvua ja työllisyyttä tavoitteleva politiikka ei ole pystynyt turvaamaan kaikkien hyvinvointia [3]. OECD on vastikään painottanut, kuinka eriarvoistuminen haittaa talouskasvua, se maksaa ja sosiologi Göran Therbornia lainaten, <a href="http://mondediplo.fi/digi/lehti/1-2015/artikkeli/kuka-saa-ja-kenelle-annetaan/#.VVo4Mxdq9nw" title="se tappaa.">se tappaa. </a></p><p>Saatamme paraikaa seurata naisystävälliseksikin kutsutun hyvinvointivaltion purkutalkoita. Hallitusneuvottelujen pöydissä istuu vain muutamia naisia, naisvaltainen julkinen sektori on leimattu velkaantumisen keskeiseksi tekijäksi ja esimerkiksi <a href="https://yhteiskuntaavautuu.wordpress.com/2015/04/09/tyoelama-tasa-arvon-uralle-nyt/" title="työelämän epätasa-arvon kitkemisen keinot eivät tunnu hallitusneuvottelijoita kiinnostavan.">työelämän epätasa-arvon kitkemisen keinot eivät tunnu hallitusneuvottelijoita kiinnostavan. </a>Yhteiskuntamme on täynnä sukupuolittuneita rakenteita, joiden korjaaminen auttaisi kaikkia sukupuolesta riippumatta. Ratkaisut, kuten vanhempainvapaiden 6+6+6-malli ja vanhemmuuden kustannusten jakaminen olisivat muun muassa työllisyysastetta parantavia keinoja, mutta tahto niiden toteuttamiseen puuttuu.</p><p>Politiikasta on tullut pilitiikkaa ja ylipäätään työn alla oleva porvarihallituksen ohjelma lupaa kylmää kyytiä muille kuin keski-ikäisille valkoisille kokopäivätyötä tekeville hyvätuloisille heteromiehille.</p><p><strong>Viitteet</strong></p><p>1. <a href="https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/perhevapaatutkimus/tilastotietoa-perhevapaiden-kaytosta" rel="nofollow">https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/perhevapaatutkimus/tilastotietoa-perhevapaiden-kaytosta</a></p><p>2. <a href="http://www.tilastokeskus.fi/til/tyokay/2009/04/tyokay_2009_04_2011-11-28_kat_001_fi.html" rel="nofollow">http://www.tilastokeskus.fi/til/tyokay/2009/04/tyokay_2009_04_2011-11-28_kat_001_fi.html</a></p><p>3. Vaikka valtaosalla suomalaisista menee paremmin kuin koskaan aiemmin, on samalla osa pudonnut tai pudotettu täysin &rdquo;yhteiseksi&rdquo; kuvatusta veneestä: Hyvinvointivaltio-Suomessa köyhyys- ja syrjäytymisuhan alaisia on määritelmistä riippuen satoja tuhansia, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 900 000. Noin 15 prosenttia lapsista elää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa. Yli 20 000 ihmistä jonottaa leipäjonoissa ja yli 30 000 nuorta on rekisterien ulkopuolella, ei siis edes työttöminä työnhakijoina. Maassamme on yli 7 500 yksin elävää asunnotonta ja 420 asunnotonta perhettä.<br /><br />(Julkaistu 19.5.2015 <a href="https://feministienvuoro.wordpress.com/">Feministien vuoro -blogissa</a>)</p> Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin on sanottu olevan parasta, mitä moderni yhteiskunta on erityisesti naisille tarjonnut: se on mahdollistanut naisille omaehtoisia elämänmalleja ja se tukee naisten näkyvyyttä ja kuuluvuutta julkisilla elämänalueilla. Pohjoismaissa naisten palkkatyöstä ja erityisesti palkkatyöstä julkisen sektorin hoivatöissä on tullut tietynlainen rakenteellinen pakko.

Kun maamme hallitusta kasaavan perusporvarihallituksen yhteinen sanoma Smolnasta kuuluu, että ”Suomi on jäänyt hyvinvointi­yhteiskunnan vangiksi”, alkaa pientä ihmistä kylmätä. Sopeutustarpeeksi ilmoitetut luvut ovat kovempia, kuin mitä hallituspuolueiden vaaliohjelmat lupasivat ja aiemmasta tiedämme, että leikkausten on tapana kohdentua rajuimmin niille, joilla menee jo ennestään huonommin.

Viime vuodet suomalaisiin on istutettu järjestelmällisesti leikkaustalkoiden henkeä. Meille on uskoteltu, että velan ja troikan pelko ovat peloista suurimpia, vaikka samaan aikaan tikittää köyhyyspommi, jonka annetaan räjähtää heikoimpia haavoittaen. Esimerkiksi Euroopan neuvoston esittämään kritiikkiin maamme perusturvan tason riittämättömyydestä ei ole suhtauduttu lainkaan yhtä suurella tunteella.

Miksi ei? Yhdeksi vastaukseksi voi tarjota sitä, että perusturvan varassa elävien ääni ei nykypolitiikassa kuulu, harva pitkäaikaistyötön pääsee eduskuntaan päättämään näistä asioista. Monella kansanedustajalla ei ole mitään omakohtaista kokemusta niukkuudesta. Sosiaalinen etäisyys päättäjien ja huono-osaisten välillä on kasvanut. Sosiaalipoliittinen retoriikka taas jää helposti talouden lainalaisuuksina esitetyn argumentaation taakse ja talouspoliittisissa puheenvuoroissa kuuluu lähinnä miesten ääni.

Keskustan Juha Sipilä on jo pidemmän aikaa kertonut, kuinka julkinen sektori on täynnä turhia töitä. Samoin on tehnyt Kokoomus verhoten puhetta normitalkoiksi. Sipilä ja puolueensa puhuvat myös muun muassa siitä, kuinka kotihoidontuki täytyy säilyttää ja kuinka perheiden pitää voida päättää itse, kuinka lapsiaan hoivaavat. Perheet päättävät kuitenkin usein, että paremmin palkattu puoliso (mies) menee töihin ja usein rakenteellisista syistä huonommin palkattu nainen jää kotiin. Tuesta 97 prosenttia käyttävät naiset. [1] Kyse ei ole enää yksilön valinnoista, vaan rakenteellisesta eriarvoisuudesta.

 

Sukupuolikriisi ja talouskriisin sukupuolivaikutukset

Jo 1990-luvulla vallitsi puhe ”paisuneesta julkisesta sektorista”, jonka saattoi eräiden teoreetikkojen (mm. Julkunen, Hirdman) mukaan nähdä hyvinvointivaltion kriisinä, ja samalla oireena kasvavasta sukupuolikriisistä: valtiosta oli jo tuolloin tullut monen mielestä liian naisystävällinen jopa pohjoismaisen yhteiskunnan toimintatavalle. Jo tuolloin puhuttiin, kuinka ison osan julkisen sektorin töistä voisi tehdä kotona, halvemmalla ja vähemmän ammattimaisesti. Todellisuudessa Suomen julkinen talous ei ole niin suuri tai ”paisunut” kuin meille on viimeisten vuosien aikana uskoteltu. Suomen nettososiaalimenot ovat OECD-maiden keskitasoa.

Talouskriisi ja sen hoitokeinojen vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri sukupuolten edustajiin. Suomalaiset työmarkkinat ovat EU:n neljänneksi sukupuolittuneimmat, miesten ja naisten asema työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa on erilainen. Miehet ja naiset työskentelevät eri aloilla ja erilaisissa työsuhteissa (mm. osa- ja määräaikaisuudet kasautuvat naisille), käyttävät yhteiskunnan palveluita eri tavoin ja jakavat vastuun lasten hoidosta epätasa-arvoisesti. Naisista työskentelee julkisella sektorilla yli kaksi viidesosaa (41 %), kun miesten osuus on 16 prosenttia. Vastaavasti yksityinen sektori työllistää miehiä enemmän kuin naisia. Miehistä on yksityisellä sektorilla palkansaajina seitsemän kymmenestä, naisista puolet. [2] Miehistä toimii yrittäjinä 14 prosenttia ja naisista seitsemän prosenttia. Julkisen sektorin leikkaukset tuntuvat isosti esimerkiksi kunnissa, joiden työntekijöistä lähes neljä viidestä on naisia.

Kirjoitin joulukuussa 2014 Sipilän, Soinin ja Stubbin tulevan Suomelle kalliiksi.Tällä viittasin siihen, että jatkuva kasvua ja työllisyyttä tavoitteleva politiikka ei ole pystynyt turvaamaan kaikkien hyvinvointia [3]. OECD on vastikään painottanut, kuinka eriarvoistuminen haittaa talouskasvua, se maksaa ja sosiologi Göran Therbornia lainaten, se tappaa.

Saatamme paraikaa seurata naisystävälliseksikin kutsutun hyvinvointivaltion purkutalkoita. Hallitusneuvottelujen pöydissä istuu vain muutamia naisia, naisvaltainen julkinen sektori on leimattu velkaantumisen keskeiseksi tekijäksi ja esimerkiksi työelämän epätasa-arvon kitkemisen keinot eivät tunnu hallitusneuvottelijoita kiinnostavan. Yhteiskuntamme on täynnä sukupuolittuneita rakenteita, joiden korjaaminen auttaisi kaikkia sukupuolesta riippumatta. Ratkaisut, kuten vanhempainvapaiden 6+6+6-malli ja vanhemmuuden kustannusten jakaminen olisivat muun muassa työllisyysastetta parantavia keinoja, mutta tahto niiden toteuttamiseen puuttuu.

Politiikasta on tullut pilitiikkaa ja ylipäätään työn alla oleva porvarihallituksen ohjelma lupaa kylmää kyytiä muille kuin keski-ikäisille valkoisille kokopäivätyötä tekeville hyvätuloisille heteromiehille.

Viitteet

1. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/perhevapaatutkimus/tilastotietoa-perhevapaiden-kaytosta

2. http://www.tilastokeskus.fi/til/tyokay/2009/04/tyokay_2009_04_2011-11-28_kat_001_fi.html

3. Vaikka valtaosalla suomalaisista menee paremmin kuin koskaan aiemmin, on samalla osa pudonnut tai pudotettu täysin ”yhteiseksi” kuvatusta veneestä: Hyvinvointivaltio-Suomessa köyhyys- ja syrjäytymisuhan alaisia on määritelmistä riippuen satoja tuhansia, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 900 000. Noin 15 prosenttia lapsista elää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa. Yli 20 000 ihmistä jonottaa leipäjonoissa ja yli 30 000 nuorta on rekisterien ulkopuolella, ei siis edes työttöminä työnhakijoina. Maassamme on yli 7 500 yksin elävää asunnotonta ja 420 asunnotonta perhettä.

(Julkaistu 19.5.2015 Feministien vuoro -blogissa)

]]>
59 http://mariaohisalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195500-pilitiikka-purkaa-naisystavallisen-hyvinvointivaltion#comments Kotimaa Epätasa-arvoisuus Hallitusneuvottelut 2015 Hyvinvointivaltio köyhyys Talouskriisi Wed, 20 May 2015 06:34:12 +0000 Maria Ohisalo http://mariaohisalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195500-pilitiikka-purkaa-naisystavallisen-hyvinvointivaltion
Toivottavat ja toivottomat talousuudistukset http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195487-toivottavat-ja-toivottomat-talousuudistukset <p>Hallitusneuvotteluista tihkuvien tietojen perusteella tulevan hallituksen talouslinjaa tuntuu olevan vaikea määritellä. Ennakkoarvioiden perusteella koplan hallitusyhteistyö lupaa <a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194800-kylmaa-kyytia-vahaosaisille-ja-elinymparistolle">kylmää kyytiä vähäosaisille ja elinympäristölle</a>. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy.</p><p>Onko luvassa rakenneuudistuksia vai menoleikkauksia? - Kumpaakin on toitotettu. Toteutetaanko niitä etupainotteisesti vai vaalikauden lopulla? - <a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194842-vmn-raportistako-hallitusohjelman-perusta">Väärin kohdennetut ja ajoitetut toimet</a> voivat johtaa <a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191219-vmn-leikkauslinja-johtaisi-ojasta-allikkoon">ojasta allikkoon</a>, jolloin<a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191418-luvassa-talouden-syoksykierretta-ja-massatyottomyytta"> työttömyys voi pompata pilviin</a>.</p><p>Epäselvyyttä on siitäkin, toteutetaanko sote-uudistus Kelan kautta vai maakuntamallilla muodostamalla kunta- ja valtionhallinnon väliin uusi maakuntahallinto verotusoikeuksineen.</p><p>Kuntarakenneuudistukseen perustuva malli taitaa olla pois vaihtoehtojen joukosta. Kolmen suuren puolueen voimalla se olisi mahdollista toteuttaa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Kuntauudistuksella olisi saavutettavissa mittavia säästöjä. Ruotsissa vastaava uudistus tehtiin jo vuosikymmeniä sitten. Haaveeksi taitaa jäädä tälläkin kertaa.</p><p>Sitäkään ei sote-uudistuksesta tiedetä, perustuisiko se julkiseen palvelutuotantoon vai sen kanssa rinnalla veronmaksajien varoilla kilpailevaan yksityiseen palvelutuotantoon. - Uudistus voidaan sössiä, jolloin odotettavissa olevat säästöt hukataan tai jopa vaihtuvat lisärasitukseksi.</p><p>Järkevästi toteutettuna byrokratia vähenee eikä lisäänny, palvelusujuvuus perus- ja erikoisterveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden välillä paranee ja verovarat kohdentuvat optimaalisesti. Järjettömintä olisi ohjata niukkenevia varoja enää yksityisille omistajille niin että nämä kilpailisivat julkisen terveydenhuollon kanssa.</p><p>Toivon, että tulevan hallituksen linjauksesta löytyisi ainakin</p><ol><li>järkevästi toteutettava sote-ratkaisu</li><li>kolmikantayhteistyössä toteutettava työmarkkinareformi yhdistettynä ansiotuloverouudistukseen</li><li>Viron mallin mukainen yritysverouudistus</li><li>pk-yritysten työllistämiskynnystä alentava ja kansainvälistymistä edistävä uudistuspaketti</li><li>koulutukseen, TKI-toimintaan sekä maantie-, rautatie- ja tietoliikenneverkostoon kohdentuva investointiohjelma</li><li>nuorisotakuun toteuttamisen tehostaminen</li><li>cleantechiin ja biotalouteen keskittyvän kestävän kehityksen erikoistalousalueen perustaminen</li></ol><p>Työmarkkinareformin tulisi sisältää</p><ul><li><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176895-elakeratkaisu-vaarantaa-kansankunnan-tulevaisuuden">eläköitymisiän nostamiseen</a> tähtäävä ikäohjelma, jolla ikääntyvien työtekijöiden osallistumista edistetään ja siihen kannustetaan myös taloudellisesti</li><li>paikallisen sopimisen edellytysten luominen työmarkkinajärjestöjen koordinaatiolla (valvonnalla ja sanktioilla), jotta työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia ja muuta <a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191755-perusteellinen-tyoreformi-nyt">työelämän laatua</a> parannnetaan kannustinjärjestelmillä, joilla työntekijöitä sitoutetaan yrityksiin ja työnkehittämiseen sekä saamaan osansa yrityksen mahdollisesta taloudellisesta menestyksestä</li><li>vanhemmuudesta yrityksille kohdentuvia kustannuksia kevennetään samalla kun tuetaan ratkaisuja, joilla edistetään työelämän ja perhe-elemän yhteensovittamista</li></ul><p>Työmarkkinareformissa tulisi sopia <a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189703-talous-kuntoon-palkan-alennuksella-ja-palkkaveron-kevennyksella">palkkojen alennuksesta, joka kompensoidaan samantasoisella palkkaveron kevennyksellä</a>. Vastaavasti mahdollinen eläkkeiden ja sosiaalietuuksien indeksijäädytys tulisi ehdotomasti kompensoida vastaavilla verohelpotuksilla. Veronalennukset ovat välttämättömiä kuluttajien ostovoiman ja kotimaisen kysynnän säilyttämiseksi. Verotuksen painopistettä tulisi nyt siirtää sinne, missä on maksukykyä eikä se heikennä kotimaista kysyntää.</p><p>Viron mallin mukaisella yritysverouudistuksella kannustetaan investointeja poistamalla yritysten liikevoittojen tuplaverotus. Toisin kuin Suomessa Virossa yritykset eivät maksa veroa voitoista, jotka jäävät yritykseen. Se rohkaisee investoimaan.&nbsp;</p><p>Edellisen hallituksen aloittaman nuorisotakuun tehostaminen edellyttää toimia, joilla varmistetaan peruskoulun jälkeen mielekkään opiskelu- tai työpaikan saaminen. Valtionosuusjärjestelmän kehittäminen antaa mahdollisuuksia tähän. Etenkin nuorten työllistämiseen tarvitaan erityiskannustimia yrityksille.</p><p><strong>Petteri Hiienkoski</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusneuvotteluista tihkuvien tietojen perusteella tulevan hallituksen talouslinjaa tuntuu olevan vaikea määritellä. Ennakkoarvioiden perusteella koplan hallitusyhteistyö lupaa kylmää kyytiä vähäosaisille ja elinympäristölle. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy.

Onko luvassa rakenneuudistuksia vai menoleikkauksia? - Kumpaakin on toitotettu. Toteutetaanko niitä etupainotteisesti vai vaalikauden lopulla? - Väärin kohdennetut ja ajoitetut toimet voivat johtaa ojasta allikkoon, jolloin työttömyys voi pompata pilviin.

Epäselvyyttä on siitäkin, toteutetaanko sote-uudistus Kelan kautta vai maakuntamallilla muodostamalla kunta- ja valtionhallinnon väliin uusi maakuntahallinto verotusoikeuksineen.

Kuntarakenneuudistukseen perustuva malli taitaa olla pois vaihtoehtojen joukosta. Kolmen suuren puolueen voimalla se olisi mahdollista toteuttaa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Kuntauudistuksella olisi saavutettavissa mittavia säästöjä. Ruotsissa vastaava uudistus tehtiin jo vuosikymmeniä sitten. Haaveeksi taitaa jäädä tälläkin kertaa.

Sitäkään ei sote-uudistuksesta tiedetä, perustuisiko se julkiseen palvelutuotantoon vai sen kanssa rinnalla veronmaksajien varoilla kilpailevaan yksityiseen palvelutuotantoon. - Uudistus voidaan sössiä, jolloin odotettavissa olevat säästöt hukataan tai jopa vaihtuvat lisärasitukseksi.

Järkevästi toteutettuna byrokratia vähenee eikä lisäänny, palvelusujuvuus perus- ja erikoisterveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden välillä paranee ja verovarat kohdentuvat optimaalisesti. Järjettömintä olisi ohjata niukkenevia varoja enää yksityisille omistajille niin että nämä kilpailisivat julkisen terveydenhuollon kanssa.

Toivon, että tulevan hallituksen linjauksesta löytyisi ainakin

  1. järkevästi toteutettava sote-ratkaisu
  2. kolmikantayhteistyössä toteutettava työmarkkinareformi yhdistettynä ansiotuloverouudistukseen
  3. Viron mallin mukainen yritysverouudistus
  4. pk-yritysten työllistämiskynnystä alentava ja kansainvälistymistä edistävä uudistuspaketti
  5. koulutukseen, TKI-toimintaan sekä maantie-, rautatie- ja tietoliikenneverkostoon kohdentuva investointiohjelma
  6. nuorisotakuun toteuttamisen tehostaminen
  7. cleantechiin ja biotalouteen keskittyvän kestävän kehityksen erikoistalousalueen perustaminen

Työmarkkinareformin tulisi sisältää

  • eläköitymisiän nostamiseen tähtäävä ikäohjelma, jolla ikääntyvien työtekijöiden osallistumista edistetään ja siihen kannustetaan myös taloudellisesti
  • paikallisen sopimisen edellytysten luominen työmarkkinajärjestöjen koordinaatiolla (valvonnalla ja sanktioilla), jotta työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia ja muuta työelämän laatua parannnetaan kannustinjärjestelmillä, joilla työntekijöitä sitoutetaan yrityksiin ja työnkehittämiseen sekä saamaan osansa yrityksen mahdollisesta taloudellisesta menestyksestä
  • vanhemmuudesta yrityksille kohdentuvia kustannuksia kevennetään samalla kun tuetaan ratkaisuja, joilla edistetään työelämän ja perhe-elemän yhteensovittamista

Työmarkkinareformissa tulisi sopia palkkojen alennuksesta, joka kompensoidaan samantasoisella palkkaveron kevennyksellä. Vastaavasti mahdollinen eläkkeiden ja sosiaalietuuksien indeksijäädytys tulisi ehdotomasti kompensoida vastaavilla verohelpotuksilla. Veronalennukset ovat välttämättömiä kuluttajien ostovoiman ja kotimaisen kysynnän säilyttämiseksi. Verotuksen painopistettä tulisi nyt siirtää sinne, missä on maksukykyä eikä se heikennä kotimaista kysyntää.

Viron mallin mukaisella yritysverouudistuksella kannustetaan investointeja poistamalla yritysten liikevoittojen tuplaverotus. Toisin kuin Suomessa Virossa yritykset eivät maksa veroa voitoista, jotka jäävät yritykseen. Se rohkaisee investoimaan. 

Edellisen hallituksen aloittaman nuorisotakuun tehostaminen edellyttää toimia, joilla varmistetaan peruskoulun jälkeen mielekkään opiskelu- tai työpaikan saaminen. Valtionosuusjärjestelmän kehittäminen antaa mahdollisuuksia tähän. Etenkin nuorten työllistämiseen tarvitaan erityiskannustimia yrityksille.

Petteri Hiienkoski

]]>
0 http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195487-toivottavat-ja-toivottomat-talousuudistukset#comments Eläkeiän nosto Hallitusneuvottelut 2015 Maakuntavero ja sote -uudistus Työreformi Viron yritysverotus Tue, 19 May 2015 21:05:41 +0000 Petteri Hiienkoski http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195487-toivottavat-ja-toivottomat-talousuudistukset
Eikö sote –uudistuksen valmistelua jatketa parlamentaarisessa ryhmässä ? http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195436-eiko-sote-uudistuksen-valmistelua-jatketa-parlamentaarisessa-ryhmassa <p>&nbsp;</p><p>Eilen kiinnitti huomiota, että hallitusneuvottelijat &nbsp;saavat valmiiksi&nbsp; perjantaina <a href="http://yle.fi/uutiset/sipila_sotesta_paatos_perjantaiksi/8000830">sote &ndash;ratkaisun</a>.</p><p>Eikös tätä <a href="http://www.hs.fi/politiikka/a1425535820701">sote &ndash;uudistusta </a>&nbsp;enää valmistella &nbsp;parlamentaarisessa&nbsp; ryhmässä ? Näin käsittääkseni <a href="http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7359020.html">puoluejohtajat</a> Soinia lukuun ottamatta sopivat maaliskuussa. Viime vaalikauden oppositiojohtajat Sipilä ja Soini vaativat &nbsp;asian parlamentaarista valmistelua ja sitten <a href="http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/610278/Puoluejohtajien+yllatyssopu++piru+asuu+yksityiskohdissa">maaliskuussa 2014</a> ottivat kaiken poliittisen hyödyn irti tuosta linkin uutisessa mainitusta &nbsp;sopimuksesta &nbsp;hallituksen kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>* * * * *</p><p>Otetaan blogiin tähän samoilla&nbsp; tulilla toinen asia:</p><p>Toinen asia tähän eli julkisista &nbsp;&nbsp;menoista &nbsp;&nbsp;ja kestävyysvajeesta&nbsp; puheissa &nbsp;käytettävä kolmiotriangeli: leikkaukset, sopeutukset&nbsp; ja säästöt. Kolme puoluetta pääsi&nbsp; talouden yhteisestä tilannekuvasta heti yksimielisyyteen &nbsp;valtiovarainministeriön jo ennen vaaleja&nbsp;<a href="http://valtioneuvosto.fi/documents/10623/1096506/Talouspolitiikan+l%C3%A4ht%C3%B6kohdat+2015-2019+-raportti/27db969b-8eef-4312-aaf3-e6258a2e8801" target="_blank">tekemän virkamiesraportin </a>(sivu 7) &nbsp;pohjalta. Otetaan sieltä &nbsp;teksti tähän:</p><p><em>Julkisen talouden velka/BKT - suhteen taittaminen laskuun seuraavan vaalikauden aikana arvioidaan edellyttävän noin 6 miljardin euron sopeutustoimia vuoteen 2019 mennessä. Tämän mittaluokan sopeutustoimilla valtiontalous ja kuntatalous palaisivat lähelle tasapainoa.</em></p><p><em>Valtiontalouden ja kuntatalouden rakenteellinen vaje voidaan lähtökohtaisesti paikata sopeutustoimilla <strong>(eli menoleikkauksilla</strong> ja veronkiristyksillä) tai rakenteellisilla uudistuksilla</em></p><p><em>Julkista taloutta tulee ohjata selkeillä meno- ja verosäännöillä: </em></p><p><em>- Hallitusohjelman menosääntö määrittää valtiontalouden kehysmenoihin tehtävät leikkaukset. </em></p><p><em>- Rakenteellisten uudistusten vaikutukset voidaan ottaa huomioon sopeutustoimien tarvetta vähentävänä tekijänä vain VM:n hyväksymien laskelmien perusteella, menokehykseen vietyinä.</em></p><p>&nbsp;<em>- Verosääntö kiinnittää veroperustemuutosten nettovaikutuksen samaan tapaan kuin menokehys nykyisin. </em></p><p><em>- Kuntatalouden sopeutustoimien tulee perustua tehtävien ja velvoitteiden karsimiseen sekä toiminnan tehostamiseen. Tehtävät tulee mitoittaa niin, että ne voidaan rahoittaa kunnallisverotusta kiristämättä.</em></p><p>* * * * *</p><p>Ennen vaaleja kiinnitin huomiota tähän<a href="http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191855-tata-liikennemerkkia-tarvitaan-vaalien-jalkeen"> liikennemerkkiin</a>. Eniten tarvetta näyttää olevan kahdella kolmesta hallitusneuvottelijasta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Eilen kiinnitti huomiota, että hallitusneuvottelijat  saavat valmiiksi  perjantaina sote –ratkaisun.

Eikös tätä sote –uudistusta  enää valmistella  parlamentaarisessa  ryhmässä ? Näin käsittääkseni puoluejohtajat Soinia lukuun ottamatta sopivat maaliskuussa. Viime vaalikauden oppositiojohtajat Sipilä ja Soini vaativat  asian parlamentaarista valmistelua ja sitten maaliskuussa 2014 ottivat kaiken poliittisen hyödyn irti tuosta linkin uutisessa mainitusta  sopimuksesta  hallituksen kanssa.

 

* * * * *

Otetaan blogiin tähän samoilla  tulilla toinen asia:

Toinen asia tähän eli julkisista   menoista   ja kestävyysvajeesta  puheissa  käytettävä kolmiotriangeli: leikkaukset, sopeutukset  ja säästöt. Kolme puoluetta pääsi  talouden yhteisestä tilannekuvasta heti yksimielisyyteen  valtiovarainministeriön jo ennen vaaleja tekemän virkamiesraportin (sivu 7)  pohjalta. Otetaan sieltä  teksti tähän:

Julkisen talouden velka/BKT - suhteen taittaminen laskuun seuraavan vaalikauden aikana arvioidaan edellyttävän noin 6 miljardin euron sopeutustoimia vuoteen 2019 mennessä. Tämän mittaluokan sopeutustoimilla valtiontalous ja kuntatalous palaisivat lähelle tasapainoa.

Valtiontalouden ja kuntatalouden rakenteellinen vaje voidaan lähtökohtaisesti paikata sopeutustoimilla (eli menoleikkauksilla ja veronkiristyksillä) tai rakenteellisilla uudistuksilla

Julkista taloutta tulee ohjata selkeillä meno- ja verosäännöillä:

- Hallitusohjelman menosääntö määrittää valtiontalouden kehysmenoihin tehtävät leikkaukset.

- Rakenteellisten uudistusten vaikutukset voidaan ottaa huomioon sopeutustoimien tarvetta vähentävänä tekijänä vain VM:n hyväksymien laskelmien perusteella, menokehykseen vietyinä.

 - Verosääntö kiinnittää veroperustemuutosten nettovaikutuksen samaan tapaan kuin menokehys nykyisin.

- Kuntatalouden sopeutustoimien tulee perustua tehtävien ja velvoitteiden karsimiseen sekä toiminnan tehostamiseen. Tehtävät tulee mitoittaa niin, että ne voidaan rahoittaa kunnallisverotusta kiristämättä.

* * * * *

Ennen vaaleja kiinnitin huomiota tähän liikennemerkkiin. Eniten tarvetta näyttää olevan kahdella kolmesta hallitusneuvottelijasta.

]]>
13 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195436-eiko-sote-uudistuksen-valmistelua-jatketa-parlamentaarisessa-ryhmassa#comments Hallitusneuvottelut 2015 Tue, 19 May 2015 06:01:27 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195436-eiko-sote-uudistuksen-valmistelua-jatketa-parlamentaarisessa-ryhmassa
OPPIIKO SUOMEN KANSALLINEN JOHTO? http://hannuktaskila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195373-oppiiko-suomen-kansallinen-johto <p>OPPIIKO SUOMEN JOHTO?</p><p>Vuonna 1996 kirjoittamani teksti silloisita asioista on edelleen päivän politiikkaan käypänen.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://taskila.eu/MP-Kaleva%201996.png">http://taskila.eu/MP-Kaleva%201996.png</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> OPPIIKO SUOMEN JOHTO?

Vuonna 1996 kirjoittamani teksti silloisita asioista on edelleen päivän politiikkaan käypänen.

 

http://taskila.eu/MP-Kaleva%201996.png

 

 

]]>
1 http://hannuktaskila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195373-oppiiko-suomen-kansallinen-johto#comments Eduskuntavaalit talous Hallitusneuvottelut 2015 Puolustuspolitiikka Mon, 18 May 2015 06:34:33 +0000 Hannu Taskila http://hannuktaskila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195373-oppiiko-suomen-kansallinen-johto
Uusi hallitus lupaa kovenevaa EU-kuria http://yhakanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195182-uusi-hallitus-lupaa-kovenevaa-eu-kuria <p>Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen hallitusneuvotteluista julkistetut ensimmäiset <a href="http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitusneuvottelut-jatkuvat-valtioneuvoston-juhlahuoneistos-2"><u>linjaukset</u></a> lupaavat kovenevaa EU-kuria, lisääntyvää Nato-varustelua ja kiristyvää pakolaispolitiikkaa.</p><p><strong>EU-komento ja TTIP</strong></p><p>Perussuomalaisten EU-kriittinen takki on kääntynyt ja sekin on sitoutunut EU:n talouskurisopimusten vahvistamiseen, talouskoordinaation syventämiseen ja vahvan pankkiunionin muodostamiseen.&nbsp;Samalla Timo Soinikin hyväksyy uudet tukipaketit kriisimaille, kunhan ne hoidetaan EU:n vakausmekanismin kautta.</p><p>Hallitusneuvottelujen talouskurisopimusten noudattamisesta tarkoittavat myös sitoutumista&nbsp;&quot;sopivasti&quot; juuri hallituneuvotteluihin&nbsp;julkistettuihin EU-komission <a href="http://ec.europa.eu/europe2020/pdf/csr2015/csr2015_finland_en.pdf"><u>vaatimuksiin&nbsp;</u></a>julkisten menojen leikkaamisesta julkisen talouden bruttovelan painamiseksi alle 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta, eläkeiän sovitun korotuksen toteuttamisesta ja varhaiseläkkeelle pääsyn vaikeuttamisesta, &rdquo;kustannustehokkaiden&rdquo; kunta- ja sote-uudistusten toteuttamiseksi, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien &rdquo;työllistettävyyden&rdquo; lisäämiseksi, palkankorotusten rajoittamiseksi ja vähittäiskaupan kilpailun lisäämisestä.</p><p>Kovenevan EU-kurin lisäksi hallitusneuvotteluissa on sovittu, että hallitus tukee Yhdysvaltojen ja EU:n välisen TTIP-kauppasopimuksen solmimista. Ilmastosopimusten lähtökohdaksi hallituslinjauksissa asetetaan kansainvälinen kilpailukyky, markkinaehtoisuus ja kustannustehokkuus. &ndash; Varsinainen asia ilmastonmuutoksen torjumisesta alistetaan suuryhtiöiden voittojen ja halvan energian saannin turvaamiselle.</p><p><strong>Kiristyvä pakolaispolitiikka</strong></p><p>Maahanmuuttopolitiikassa Perussuomalaiset ovat joutuneet perääntymään kovimmista vaatimuksistaan, mutta saaneet kiristettyä hallituksen linjauksia.&nbsp; Perheiden jälleenyhdistämistä vaikeutetaan, rikoksiin syyllistyneiden ja &rdquo;yleiselle järjestykselle vaarallisten&rdquo; maasta poistamista vauhditetaan. Pakolaiskiintiö säilyy nykytasolla, mutta sen sisälle lasketaan myös mahdollinen EU:n vastuunjako Välimeren alueen pakolaisista. Nähtäväksi jää, mitä epämääräiset muotoilut maahanmuuton &rdquo;kustannusta&rdquo; selvittämisestä ja asumisperusteisen sosiaaliturvan &rdquo;selkiyttämisestä&rdquo; tarkoittavat.</p><p><strong>Nato ja asevarustelu</strong></p><p>Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa hallitus palasi Vanhasen hallituksen kauden muotoiluun, jonka mukaan &rdquo;toteutetaan käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpidetään mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä&rdquo;. Poissa on Kataisen hallituksen ohjelman kirjaus siitä, että hallitus ei hae Nato-jäsenyyttä.</p><p>Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksissa on mutakin huomionarvoista. Aiemmin hallitusohjelmin ulkopoliittisten linjausten alkuun kuulunut tavoite YK:n roolin vahvistamisesta on kokonaan pois. Samoin puuttuvat kokonaan maininnat kansainvälisen aseidenriisunnan edistämisestä. Sen sijaan Suomen osalta linjauksissa sitoudutaan lisäämään asemäärärahoja ja valmistelemaan useiden miljardien hintaiset hankinnat Hornet-hävittäjien korvaamiseksi ja merivoimille.</p><p>Suhteissa Venäjään sitoudutaan edelleen EU:n yhteiseen politiikkaan, vaikka myös kahdenväliset suhteet mainitaan.</p><p>Kehitysmaiden köyhille luvataan vain leikkauksia. Lisäksi supistuvakin kehitysyhteistyö sidotaan yritystoiminnan roolin korostamiseen.</p><p><strong>Visio Suomesta ilman työläisiä, hyvinvointivaltiota ja demokratiaa</strong></p><p>Seuraavaksi on kylmää kyytiä luvassa palkansaajille, työttömille, eläkeläisille ja muille vähävaraisille Suomessa, kun SSS-hallitus alkaa sopia useiden miljardien leikkauksista ja &rdquo;sopeuttamistoimista&rdquo;.&nbsp; Kuvaavaa on, että niiden lähtökohtana on keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen&nbsp;<a href="http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1407704/Strategiaty%C3%B6n+v%C3%A4litulos+13.5.2015/daaa5762-02a4-40fa-a61d-9785e5d53c4a"><u>visio ja strategiapaperi</u></a>, jossa&nbsp;ei ole edes sellaisia sanoja kuin palkansaaja, palkka, perusturva, hyvinvointiyhteiskunta, ympäristö, ay- ja kansalaisjärjestöt, demokratia, solidaarisuus&nbsp;tai rauha.</p><p><a href="http://www.yrjohakanen.fi">www.yrjohakanen.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen hallitusneuvotteluista julkistetut ensimmäiset linjaukset lupaavat kovenevaa EU-kuria, lisääntyvää Nato-varustelua ja kiristyvää pakolaispolitiikkaa.

EU-komento ja TTIP

Perussuomalaisten EU-kriittinen takki on kääntynyt ja sekin on sitoutunut EU:n talouskurisopimusten vahvistamiseen, talouskoordinaation syventämiseen ja vahvan pankkiunionin muodostamiseen. Samalla Timo Soinikin hyväksyy uudet tukipaketit kriisimaille, kunhan ne hoidetaan EU:n vakausmekanismin kautta.

Hallitusneuvottelujen talouskurisopimusten noudattamisesta tarkoittavat myös sitoutumista "sopivasti" juuri hallituneuvotteluihin julkistettuihin EU-komission vaatimuksiin julkisten menojen leikkaamisesta julkisen talouden bruttovelan painamiseksi alle 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta, eläkeiän sovitun korotuksen toteuttamisesta ja varhaiseläkkeelle pääsyn vaikeuttamisesta, ”kustannustehokkaiden” kunta- ja sote-uudistusten toteuttamiseksi, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien ”työllistettävyyden” lisäämiseksi, palkankorotusten rajoittamiseksi ja vähittäiskaupan kilpailun lisäämisestä.

Kovenevan EU-kurin lisäksi hallitusneuvotteluissa on sovittu, että hallitus tukee Yhdysvaltojen ja EU:n välisen TTIP-kauppasopimuksen solmimista. Ilmastosopimusten lähtökohdaksi hallituslinjauksissa asetetaan kansainvälinen kilpailukyky, markkinaehtoisuus ja kustannustehokkuus. – Varsinainen asia ilmastonmuutoksen torjumisesta alistetaan suuryhtiöiden voittojen ja halvan energian saannin turvaamiselle.

Kiristyvä pakolaispolitiikka

Maahanmuuttopolitiikassa Perussuomalaiset ovat joutuneet perääntymään kovimmista vaatimuksistaan, mutta saaneet kiristettyä hallituksen linjauksia.  Perheiden jälleenyhdistämistä vaikeutetaan, rikoksiin syyllistyneiden ja ”yleiselle järjestykselle vaarallisten” maasta poistamista vauhditetaan. Pakolaiskiintiö säilyy nykytasolla, mutta sen sisälle lasketaan myös mahdollinen EU:n vastuunjako Välimeren alueen pakolaisista. Nähtäväksi jää, mitä epämääräiset muotoilut maahanmuuton ”kustannusta” selvittämisestä ja asumisperusteisen sosiaaliturvan ”selkiyttämisestä” tarkoittavat.

Nato ja asevarustelu

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa hallitus palasi Vanhasen hallituksen kauden muotoiluun, jonka mukaan ”toteutetaan käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpidetään mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”. Poissa on Kataisen hallituksen ohjelman kirjaus siitä, että hallitus ei hae Nato-jäsenyyttä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksissa on mutakin huomionarvoista. Aiemmin hallitusohjelmin ulkopoliittisten linjausten alkuun kuulunut tavoite YK:n roolin vahvistamisesta on kokonaan pois. Samoin puuttuvat kokonaan maininnat kansainvälisen aseidenriisunnan edistämisestä. Sen sijaan Suomen osalta linjauksissa sitoudutaan lisäämään asemäärärahoja ja valmistelemaan useiden miljardien hintaiset hankinnat Hornet-hävittäjien korvaamiseksi ja merivoimille.

Suhteissa Venäjään sitoudutaan edelleen EU:n yhteiseen politiikkaan, vaikka myös kahdenväliset suhteet mainitaan.

Kehitysmaiden köyhille luvataan vain leikkauksia. Lisäksi supistuvakin kehitysyhteistyö sidotaan yritystoiminnan roolin korostamiseen.

Visio Suomesta ilman työläisiä, hyvinvointivaltiota ja demokratiaa

Seuraavaksi on kylmää kyytiä luvassa palkansaajille, työttömille, eläkeläisille ja muille vähävaraisille Suomessa, kun SSS-hallitus alkaa sopia useiden miljardien leikkauksista ja ”sopeuttamistoimista”.  Kuvaavaa on, että niiden lähtökohtana on keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen visio ja strategiapaperi, jossa ei ole edes sellaisia sanoja kuin palkansaaja, palkka, perusturva, hyvinvointiyhteiskunta, ympäristö, ay- ja kansalaisjärjestöt, demokratia, solidaarisuus tai rauha.

www.yrjohakanen.fi

]]>
1 http://yhakanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195182-uusi-hallitus-lupaa-kovenevaa-eu-kuria#comments Hallitusneuvottelut 2015 Thu, 14 May 2015 10:06:15 +0000 Yrjö Hakanen http://yhakanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195182-uusi-hallitus-lupaa-kovenevaa-eu-kuria
Soinin ja ps:n "golgata" alkaa? http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195123-soinin-ja-psn-golgata-alkaa <p>Hallitus muotoutuu sitkeästi ja varmasti eteenpäin&hellip; &nbsp;</p><p>Näyttää siltä, että joidenkin epäilijöiden mielestä perussuomalaisilla on syytä tuntea itsensä &rdquo;aika puhtaaksi&rdquo; &ndash; tärkeimmissä vaaliteemoissa on kuulemma annettu periksi. Tulevan hallituksen linja on arvostelijoiden mukaan kulkemassa perinteisiä polkuja niin maahanmuutossa, Kreikka-kysymyksissä ja EU:n roolissa.</p><p>Joku voisi sanoa, että nyt myytiin periaatteet, että päästäisin istumaan ministerinmersussa.</p><p>Oppositio epäilemättä tuntee suurta vahingoniloa ja onnea tästä mahalaskusta &ndash; <em>sic transit gloria persu</em>!</p><p><strong>Miksi näin tehtiin?</strong></p><p>Vastaus on yksinkertainen ja karu. Isänmaan takia. Sen takia, että olisi mahdollista pelastaa isänmaa ja tämä nykyinen Suomi taloudellisesta vararikosta. Vastuunkanto oli välttämätön. Motiivi oli ainoa oikea. Tätä tietä kulkivat presidentti Ryti ja marsalkka Mannerheim.</p><p>Otaksun, että tulevan hallituksen sisäinen toimintakulttuuri pelaa hyvin. Julkisuuspelissä ps-puolueelle on kuitenkin annettu se Mustan-Pekan kortti ja Soinin päälle tullaan kaatamaan kaikki mahdolliset laskiämpärit seuraavan 4 vuoden aikana.</p><p>Luulen, että se ei tule olemaan hänelle helppoa &ndash; niin fyysisesti kuin henkisesti. On varmasti myös niitä, jotka katsovat Soinin pettäneen puolueen ja sen äänestäjät. Ovelimmat haistelevat jo tulevaisuutta. Kuten aina tässä matoisessa maailmassa; ne jotka äsken vielä ylistivät kääntävät kohta selkänsä.</p><p>Sekin on otettava tyynesti.</p><p><strong>Mitä on tehtävä? Mielikuvat ja media&hellip;</strong></p><p>Muutamia haja-ajatuksia tulevasta.</p><p>Se protestin henki, joka on vienyt puoluetta eteenpäin vuonna 2011 ja 2015 kääntynee nyt uuteen suuntaan. Leikkaukset purevat ja oppositio ottaa tästä kaiken hyödyn.</p><p>Vastuun kantamista kuitenkin arvostetaan. Tärkeintä lienee niiden mielikuvien kääntäminen, joita on käytetty ps-puoluetta vastaan. &nbsp;Törmäsin itse vaalityössä todella useasti naisäänestäjään, joka muotoili oman protestinsa seuraavasti:</p><p>&rdquo;<em>&hellip;kyllä minä sinua äänestäisin mutta teidän puolueellanne on niin kauhee maine&hellip;ihan kauhee&hellip;&rdquo;.</em></p><p>Uskon, että tulevat vastuunkannon vuodet auttavat tässä asiassa. Mielikuvia vastaan ei oikein pärjää asia-argumenteilla. Ne täytyy vain kääntää positiivisen kautta.</p><p>**</p><p>Toinen asia liittyy veronmaksajien ylläpitämän median toimintaan.</p><p>Tärkein tehtävä lienee siinä, että ps-puolueen demonisointi lopetetaan. Ylen on omaksuttava puolueettomampi linja. Samoin Ylen toiminta on eduskunnassa punnittava uudestaan. Kuten keskustan Timo Laaninen on todennut: &rdquo;&hellip;<em>mediaympäristö ja kilpailuolosuhteet ovat muuttuneet aika radikaalisti muutaman vuoden aikana</em>&rdquo;, Laaninen päätti kommenttinsa terävästi. &rdquo;<em>Siksi Ylen roolia ja tehtäviä on hyvä arvioida avoimesti</em>.&rdquo;</p><p>Tämä linjanveto on pelottanut Ylen toimittajien keskuudessa. Entinen hallituspuolue SDP on ehtinyt jo rientää vainottujen toimittajien avuksi. Sananvapaus on ilmeisesti vaarassa ja siksi tarvitaan vapaan ja monipuolisen median ritareita puolustamaan vapaata ilmaisua. Kuten nuori Antti Lindtman toteaa:</p><p>&rdquo;&hellip;<em>jos Yle-lainsäädäntö halutaan arvioida, se tulee tehdä avoimen parlamentaarisen valmistelun kautta eikä vallan takakammareissa piilossa&hellip;&rdquo;</em></p><p>Jotain on kuitenkin syytä tehdä sillä kun Yle sai aikoinaan rahoituksensa varmistettua veronmaksajien rahoittamasta syöttökaukalosta, ei tästä asiasta käyty minkäänlaista keskustelua. Nyt on sen aika. &nbsp;Ylen asema mielikuvien rakentajana ja &rdquo;kauheiden persujen&rdquo; demonisoijana ei oikein sovi tällaiseen laitokseen, jossa kaikki veronmaksajat ovat mukana.</p><p>Veronmaksajilla on oikeus vaatia Yleltä korkeaa journalistiikan moraalia ja ehdotonta puolueettomuutta. Yle kaipaa reipasta tuuletusta ja riuskoja otteita.</p><p>Muutos tekee hyvää jokaiselle instituutiolle.</p><p>Arto Luukkanen</p><p>Järvenpää</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus muotoutuu sitkeästi ja varmasti eteenpäin…  

Näyttää siltä, että joidenkin epäilijöiden mielestä perussuomalaisilla on syytä tuntea itsensä ”aika puhtaaksi” – tärkeimmissä vaaliteemoissa on kuulemma annettu periksi. Tulevan hallituksen linja on arvostelijoiden mukaan kulkemassa perinteisiä polkuja niin maahanmuutossa, Kreikka-kysymyksissä ja EU:n roolissa.

Joku voisi sanoa, että nyt myytiin periaatteet, että päästäisin istumaan ministerinmersussa.

Oppositio epäilemättä tuntee suurta vahingoniloa ja onnea tästä mahalaskusta – sic transit gloria persu!

Miksi näin tehtiin?

Vastaus on yksinkertainen ja karu. Isänmaan takia. Sen takia, että olisi mahdollista pelastaa isänmaa ja tämä nykyinen Suomi taloudellisesta vararikosta. Vastuunkanto oli välttämätön. Motiivi oli ainoa oikea. Tätä tietä kulkivat presidentti Ryti ja marsalkka Mannerheim.

Otaksun, että tulevan hallituksen sisäinen toimintakulttuuri pelaa hyvin. Julkisuuspelissä ps-puolueelle on kuitenkin annettu se Mustan-Pekan kortti ja Soinin päälle tullaan kaatamaan kaikki mahdolliset laskiämpärit seuraavan 4 vuoden aikana.

Luulen, että se ei tule olemaan hänelle helppoa – niin fyysisesti kuin henkisesti. On varmasti myös niitä, jotka katsovat Soinin pettäneen puolueen ja sen äänestäjät. Ovelimmat haistelevat jo tulevaisuutta. Kuten aina tässä matoisessa maailmassa; ne jotka äsken vielä ylistivät kääntävät kohta selkänsä.

Sekin on otettava tyynesti.

Mitä on tehtävä? Mielikuvat ja media…

Muutamia haja-ajatuksia tulevasta.

Se protestin henki, joka on vienyt puoluetta eteenpäin vuonna 2011 ja 2015 kääntynee nyt uuteen suuntaan. Leikkaukset purevat ja oppositio ottaa tästä kaiken hyödyn.

Vastuun kantamista kuitenkin arvostetaan. Tärkeintä lienee niiden mielikuvien kääntäminen, joita on käytetty ps-puoluetta vastaan.  Törmäsin itse vaalityössä todella useasti naisäänestäjään, joka muotoili oman protestinsa seuraavasti:

…kyllä minä sinua äänestäisin mutta teidän puolueellanne on niin kauhee maine…ihan kauhee…”.

Uskon, että tulevat vastuunkannon vuodet auttavat tässä asiassa. Mielikuvia vastaan ei oikein pärjää asia-argumenteilla. Ne täytyy vain kääntää positiivisen kautta.

**

Toinen asia liittyy veronmaksajien ylläpitämän median toimintaan.

Tärkein tehtävä lienee siinä, että ps-puolueen demonisointi lopetetaan. Ylen on omaksuttava puolueettomampi linja. Samoin Ylen toiminta on eduskunnassa punnittava uudestaan. Kuten keskustan Timo Laaninen on todennut: ”…mediaympäristö ja kilpailuolosuhteet ovat muuttuneet aika radikaalisti muutaman vuoden aikana”, Laaninen päätti kommenttinsa terävästi. ”Siksi Ylen roolia ja tehtäviä on hyvä arvioida avoimesti.”

Tämä linjanveto on pelottanut Ylen toimittajien keskuudessa. Entinen hallituspuolue SDP on ehtinyt jo rientää vainottujen toimittajien avuksi. Sananvapaus on ilmeisesti vaarassa ja siksi tarvitaan vapaan ja monipuolisen median ritareita puolustamaan vapaata ilmaisua. Kuten nuori Antti Lindtman toteaa:

”…jos Yle-lainsäädäntö halutaan arvioida, se tulee tehdä avoimen parlamentaarisen valmistelun kautta eikä vallan takakammareissa piilossa…”

Jotain on kuitenkin syytä tehdä sillä kun Yle sai aikoinaan rahoituksensa varmistettua veronmaksajien rahoittamasta syöttökaukalosta, ei tästä asiasta käyty minkäänlaista keskustelua. Nyt on sen aika.  Ylen asema mielikuvien rakentajana ja ”kauheiden persujen” demonisoijana ei oikein sovi tällaiseen laitokseen, jossa kaikki veronmaksajat ovat mukana.

Veronmaksajilla on oikeus vaatia Yleltä korkeaa journalistiikan moraalia ja ehdotonta puolueettomuutta. Yle kaipaa reipasta tuuletusta ja riuskoja otteita.

Muutos tekee hyvää jokaiselle instituutiolle.

Arto Luukkanen

Järvenpää

]]>
40 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195123-soinin-ja-psn-golgata-alkaa#comments Hallitusneuvottelut 2015 Wed, 13 May 2015 13:03:12 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195123-soinin-ja-psn-golgata-alkaa
Terveiset neuvottelijoille Eteläesplanadin jalkakäytävältä http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195077-terveiset-neuvottelijoille-etelaesplanadin-jalkakaytavalta <p>Tänään ehdin heti aamulla käydä vilkaisemassa mitä siellä Eteläesplanadin Smolnan edessä tapahtuu. Eilen katsoin televisiouutisista, että muun muassa yliopisto-opiskelijat osoittivat mieltä koulutusleikkauksia vastaan.</p><p>He olivat heti kahdeksalta valtioneuvoston juhlahuoneiston Smolnan edessä. Paikalla oli muita mielenosoittajia, kuten <a href="http://operaatiovakiduuni.fi/">Operaatio vakiduuni, </a>ym.</p><p>Keskustelin pari opiskelijan kanssa ja kyselin heiltä miksi he olivat siellä osoittamassa mieltä ja vastaukset kuuluivat myös lauluissa ja huudoissa: käyttäkää järkeä, koulutus on tärkeä! Opiskelijat puhuivat myös maksuttoman opetuksen puolesta.</p><p>Kysyin heiltä oliko joku hallitusneuvottelijoista tullut keskustelemaan heidän kanssa ja he vastasivat, että vain Alexander Stubb oli käynyt juttelemassa. En ihmettele. Stubb on varsinainen ilopilkku, vaikka Soini ei halua istua hänen vieressä, kuten eilen televisiossa näytettiin. Kamerat eivät valehtele.</p><p>Samalla, kun me juttelimme, musta auto pysähtyi Smolnan eteen, turvamies avasi oven ja autosta nousu Timo Soini. Nuoret huusivat Soinille, mutta Soini ei kääntynyt sanomaan kansalaisille edes huomenta! Soini painui nopeasti sisään. Samalla hetkellä kaduilla rauhallisesti käveli keskustalainen Kimmo Tiilikainen, joka vähäsen hymyili.</p><p>Muita maan eliittiedustajia ei näkynyt. Olin kuitenkin edes hetken verran todistamassa tärkeitä hetkiä ruohonjuuritasolla, kansalaisten keskuudessa. Olisin voinut ottaa lakanoitani mukaan ja piirtää siihen vaikkapa hymynaaman tai kirjoittaa siihen I AM monikulttuurinen Suomi... viestiksi maahanmuuttoryhmälle. Monikulttuurisuusvastinen Joho Eerola johtaa maahanmuuttoryhmää, kuten <a href="http://paulivennervirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195058-nuivaa-hallitusohjelmaa-tulossa">Pauli Vennevirta</a> selostaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään ehdin heti aamulla käydä vilkaisemassa mitä siellä Eteläesplanadin Smolnan edessä tapahtuu. Eilen katsoin televisiouutisista, että muun muassa yliopisto-opiskelijat osoittivat mieltä koulutusleikkauksia vastaan.

He olivat heti kahdeksalta valtioneuvoston juhlahuoneiston Smolnan edessä. Paikalla oli muita mielenosoittajia, kuten Operaatio vakiduuni, ym.

Keskustelin pari opiskelijan kanssa ja kyselin heiltä miksi he olivat siellä osoittamassa mieltä ja vastaukset kuuluivat myös lauluissa ja huudoissa: käyttäkää järkeä, koulutus on tärkeä! Opiskelijat puhuivat myös maksuttoman opetuksen puolesta.

Kysyin heiltä oliko joku hallitusneuvottelijoista tullut keskustelemaan heidän kanssa ja he vastasivat, että vain Alexander Stubb oli käynyt juttelemassa. En ihmettele. Stubb on varsinainen ilopilkku, vaikka Soini ei halua istua hänen vieressä, kuten eilen televisiossa näytettiin. Kamerat eivät valehtele.

Samalla, kun me juttelimme, musta auto pysähtyi Smolnan eteen, turvamies avasi oven ja autosta nousu Timo Soini. Nuoret huusivat Soinille, mutta Soini ei kääntynyt sanomaan kansalaisille edes huomenta! Soini painui nopeasti sisään. Samalla hetkellä kaduilla rauhallisesti käveli keskustalainen Kimmo Tiilikainen, joka vähäsen hymyili.

Muita maan eliittiedustajia ei näkynyt. Olin kuitenkin edes hetken verran todistamassa tärkeitä hetkiä ruohonjuuritasolla, kansalaisten keskuudessa. Olisin voinut ottaa lakanoitani mukaan ja piirtää siihen vaikkapa hymynaaman tai kirjoittaa siihen I AM monikulttuurinen Suomi... viestiksi maahanmuuttoryhmälle. Monikulttuurisuusvastinen Joho Eerola johtaa maahanmuuttoryhmää, kuten Pauli Vennevirta selostaa.

]]>
4 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195077-terveiset-neuvottelijoille-etelaesplanadin-jalkakaytavalta#comments Demokratia Hallitusneuvottelut 2015 Mielenosoitukset Tue, 12 May 2015 16:57:06 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195077-terveiset-neuvottelijoille-etelaesplanadin-jalkakaytavalta
Korjaako hallitus oikeita ongelmia? http://procedescio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195046-korjaako-hallitus-oikeita-ongelmia <p><strong>Onko hallituksella rohkeutta korjata oikeita ongelmia?</strong></p><p><a href="http://www.avi.fi/documents/10191/1594682/PartanenVesa.pdf/66c45cd1-291f-4ef2-b2bd-37246631f7ed">Miksi Suomessa maantiet ovat montuilla?</a></p><p><a href="http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1427164258847.html">Miksi tekijöille ei ole Suomessa työtä?</a><br />Miksi sopeuttamistarpeen sanotaan Suomessa olevan 10 miljardia?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Syy on se, että Suomen kansantalous vuotaa rahaa pois Suomesta.</strong></p><p>Suomen kansantalous on kuin puutarhaletku joka vuotaa vettä monesta kohtaa. Silloin letkun päästä ei vettä mene oikeisiin paikkoihin.</p><p>Letkun päästä tulee Suomessa vain pisaroita. Vaikka vettä pitäisi Suomessakin tulla letkun päästä reilusti. Raha on kuin vesi, jota vain noruu putken päästä. Sairaaloille. <a href="http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2014/08/08/poliisin-pitaisi-taas-saastaa-ei-rosvoilla-ole-saannolliset-tyoajat/201411051/12">Poliisille</a>. Lastenhoitoon. Kouluihin. Maanteiden korjaamiseen. Ja niin edelleen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä kansantalouden vuoto on?</strong></p><p><a href="http://www.economist.com/news/leaders/21571873-how-stop-companies-and-people-dodging-tax-delaware-well-grand-cayman-missing-20">Kansantalouden vuoto on sitä, että laillisellakin verosuunnittelulla siirretään varoja pois Suomestakin. </a>Veroparatiiseihin. Matalan verotuksen maihin. Maihin, jossa firma saa sijoittaa voittonsa verottomasti firman kasvuun. <a href="http://www.unodc.org/toc/en/crimes/organized-crime.html">Lisäksi rahaa siirtyy Suomesta pois myös rikollisesti.</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Onko ongelma sitten iso?</strong></p><p>On.</p><p><a href="http://www.hs.fi/talous/a1364011368925">Jo puolet maailman varoista on vuonna 2015 veroparatiiseissa. Määrä kasvaa koko ajan.</a></p><p><a href="http://www.hs.fi/talous/a1368242750540">Lisäksi Suomesta siirtyy kasvavia firmoja Viroon. Paljon.</a></p><p><a href="http://www.hs.fi/talous/a1419224557146">Lisäksi Suomesta siirretään rahoja muistakin syistä verottajan ulottumattomiin.</a> Esimerkiksi Suomen perintöveroa karkuun.</p><p><a href="https://www.suomenuutiset.fi/teiden-korjausvelka-rajahtaa-kasiin/">Siksi kuopat Suomen maanteillä.</a></p><p><a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/nain+saastetaan+julkisesta+taloudesta+elykeskukset+irtisanovat+85+tyontekijaa/a2305052">Siksi irtisanomiset Suomessa.</a></p><p>Onko mikään ihme, että nykyisin vain pisaroita rahasta päätyy korjaamaan oikeita ongelmia? <a href="http://www.nytimes.com/interactive/2012/04/28/business/Double-Irish-With-A-Dutch-Sandwich.html?_r=0">Kun kansantalouden vuodot ovat niin massiiviset.</a></p><p>Onko hallituksella rohkeus korjata nykyisten ongelmien<strong> <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Root_cause">todellista syytä?</a></strong></p><p>&nbsp;</p><p><em>Tarttuuko hallitus oikeisiin ongelmiin?</em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onko hallituksella rohkeutta korjata oikeita ongelmia?

Miksi Suomessa maantiet ovat montuilla?

Miksi tekijöille ei ole Suomessa työtä?
Miksi sopeuttamistarpeen sanotaan Suomessa olevan 10 miljardia?

 

Syy on se, että Suomen kansantalous vuotaa rahaa pois Suomesta.

Suomen kansantalous on kuin puutarhaletku joka vuotaa vettä monesta kohtaa. Silloin letkun päästä ei vettä mene oikeisiin paikkoihin.

Letkun päästä tulee Suomessa vain pisaroita. Vaikka vettä pitäisi Suomessakin tulla letkun päästä reilusti. Raha on kuin vesi, jota vain noruu putken päästä. Sairaaloille. Poliisille. Lastenhoitoon. Kouluihin. Maanteiden korjaamiseen. Ja niin edelleen.

 

Mitä kansantalouden vuoto on?

Kansantalouden vuoto on sitä, että laillisellakin verosuunnittelulla siirretään varoja pois Suomestakin. Veroparatiiseihin. Matalan verotuksen maihin. Maihin, jossa firma saa sijoittaa voittonsa verottomasti firman kasvuun. Lisäksi rahaa siirtyy Suomesta pois myös rikollisesti.

 

Onko ongelma sitten iso?

On.

Jo puolet maailman varoista on vuonna 2015 veroparatiiseissa. Määrä kasvaa koko ajan.

Lisäksi Suomesta siirtyy kasvavia firmoja Viroon. Paljon.

Lisäksi Suomesta siirretään rahoja muistakin syistä verottajan ulottumattomiin. Esimerkiksi Suomen perintöveroa karkuun.

Siksi kuopat Suomen maanteillä.

Siksi irtisanomiset Suomessa.

Onko mikään ihme, että nykyisin vain pisaroita rahasta päätyy korjaamaan oikeita ongelmia? Kun kansantalouden vuodot ovat niin massiiviset.

Onko hallituksella rohkeus korjata nykyisten ongelmien todellista syytä?

 

Tarttuuko hallitus oikeisiin ongelmiin?

 

]]>
48 http://procedescio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195046-korjaako-hallitus-oikeita-ongelmia#comments Hallitusneuvottelut 2015 Kansantalous Korjausvelka Työllisyys Veroparatiisit Tue, 12 May 2015 07:58:57 +0000 Jouni Kari http://procedescio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195046-korjaako-hallitus-oikeita-ongelmia
Ongelmoijat ja ratkaisijat http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195011-ongelmoijat-ja-ratkaisijat <p>On kahdenlaisia puolueita: niitä joiden uskottavuudelle ja kannatukselle on oleellisinta esittää ratkaisuja sekä luoda yhteisöllisyyttä ja sitten taas niitä joiden olemassaololle erilaiset ongelmat ja jakolinjat ovat elinehto. Sipilän neuvotteluissa on syntymässä ratkaisujen ja yhteisöllisyyden luojien hallitus. Oppositiossa sen sijaan ovat juurikin porukat jotka etsivät viholliskuvia ja ovat riippuvaisia ongelmista vaaleista toiseen. Kerron nyt puolue puolueelta miksi näin on.</p><p><strong><u>SDP</u></strong></p><p>Sosialidemokraatit kannatuksensa kulta-ajoilta rakensivat pitkään kannatuksensa ratkaisujen varaan, tosin Lipposen jälkeen suunta muuttui käsijarrukäännöksenä kun ay-taustainen Eero Heinäluoma tuli puheenjohtajaksi. Heinäluoman suhtautuminen muihin puoluejohtajiin oli ylimielistä ja puolueen kampanjointi rakentui yhä vahvemmin pelkälle loanheitolle, tyypillisesti kokoomuksen suuntaan. Perussuomalaisten nousun aikoihin demarit yrittivät saalistaa omaan profiiliinsa ratkaisuja aina maahanmuuttokysymystä myöten (&quot;maassa maan tavalla&quot;), mutta tulokset jäivät laihoiksi koska kommentti tulkittiin &quot;rasistiseksi&quot; ja kommentin heittänyt ex-puheenjohtaja sekä valtiovarainministeri Jutta Urpilainen joutui vetämään sanojaan takaisin jo seuraavana päivänä. SDP:n ratkaisu onkin ollut antaa maahanmuutolle vain positiivinen itseisarvo ja pyrkiä jättämään etenkin humanitaariseen maahanmuuttoon&nbsp; liittyvät ongelmat poliittisen keskustelun ulkopuolelle.</p><p>Kaikissa vaaleissa 2007 alkaen SDP on nostanut ykkösongelmakseen sen että erilaisista töistä maksetaan erilaista palkkaa ja ihmisillä on vieläpä taipumus käyttää rahojaan eri tavalla. Tuloerojen tasaaminen on juuri näiden luonnollisen yksilötason muuttujien rusikoimista yhdenmukaisiksi. SDP ei ole kertonut päämääräänsä ainakaan julkisesti että mikä taso veroja on sille sellainen jossa voidaan arvioida tilannetta uusiksi, eikä sitäkään paljonko julkisen sektorin menot saisivat sen mielestä enintään olla valtion budjetista. Jos vastaus on vaikkapa 100 % niin sekin pitäisi uskaltaa sanoa ääneen. Niin kauan kuin ihmisten välillä on eroja joista johtuen he tekevät erilaisia ratkaisuja rahankäytössään, sosialidemokraattien keskeisenä esittelemä ongelma on ja pysyy. Ratkaisun muotoileminen suurelle yleisölle kuulostamatta Adolf Hitleriltä tai Josif Stalinilta on varmasti melko mahdotonta, joten siksi huomio kiinnitetään kaikessa kampanojinnissa ja puolueen edustajien esiintymisissä pelkästään ongelman olemassaoloon, vailla syvempää analyysiä sen synnystä ja mahdollisesta luonnollisuudesta.</p><p><strong><u>Vasemmistoliitto</u></strong></p><p>Täsmälleen sama kuin SDP noin muuten, mutta joillain puolueen paikallistoimijoilla on arveltu olevan yhteyksiä erilaisissa mellakoissa ja talonvaltauksissa osallisena olevien anarkistiporukoiden väkivaltaisempaan siipeen. Puolueen puheenjohtajana toistaiseksi toimiva Paavo Arhinmäki vei vasemmistoliittoa radikaalimpaan suuntaan ja Li Andersson on varsin salonkikelpoinen sekä selkeästi artikuloiva hahmo peittämään kavenevan, mutta yhä aggressiivisemmaksi kehittyvän kannattajakunnan toilailuja. Puolue osoittaa vihollisen, muttei ole esittänyt ratkaisuja esiin nostamiinsa ongelmiin. Tasoa joka olisi riittävä esimerkiksi sosiaaliturvassa puolue ei ole linjannut, vaikka puhuukin jatkuvasti tukien riittämättömyydestä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Vihreät</u></strong></p><p>Vihreiden olemassaolon keskeinen elementti on nykyisin enää ilmastonmuutos. Puolue on voimakkaan jakaantunut puna- ja sinivihreisiin, mutta talouspolitiikka ei ohjelmatasolla kiehdo heitä erityisemmin. Maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen, ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ja vähemmistöille suunnattuihin palveluihin puolue hyvin yhtenäisesti kannattaa menonlisäyksiä vailla kattorajaa. Muutenkin vihreiden julkiset linjaukset ovat täynnään hyvältä kuulostavia avainsanoja kuten ihmisarvo, ihmisoikeudet, tasavertaisuus, kestävä kehitys ja monia muita. Käytännön tasolla puolueen puheenjohtaja Ville Niinistö katkeroitui jäätyään vaalivoitosta huolimatta hallitusneuvotteluiden ulkopuolelle ja väitti keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen mahdollisen hallituksen olevan täysin vailla käsitystä mistään inhimillisyydestä kun vihreät eivät mahtuneet mukaan. Moinen ylimielisyys kumpuaa ongelmakeskeisyydestä, jossa muut ihmiset nähdään ongelmina, mutta ratkaisuna se että sattuu heidän kaikkien onneksi itse olemaan olemassa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>RKP</u></strong></p><p>Puolue väittää hyvin avoimesti että ilman heitä suomenruotsalaisia muka sorrettaisiin, vaikka tilanne onkin ollut jo maamme ensimmäisestä miehityksestä asti päinvastainen. RKP esiintyy mielellään vähemmistöjen puolueena ja on siinä suhteessa hyvin samanlainen kuin vihreät. Pakkoruotsin kannattaminenkin on suurinta juuri vihreissä heti RKP:n jälkeen, eikä kyseessä ole sattuma. Ongelmaksi nähdään muiden ihmisten kuviteltu halu jotenkin polkea vähemmistöjä tai heikommassa asemassa olevia ja ratkaisuksi tarjotaan puolueen olemassaoloa. RKP ja vihreät ovat tältä osin hyvin samanlaisia maailmankuvaltaan, joskin talouspolitiikka erottaa RKP:n vihreistä ja vasemmistoliitosta, jotka taas ovat enemmän samalla suunnalla talouskysymyksissä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>KD</u></strong></p><p>Kristillisdemokraateilla on ongelmana että samaa sukupuolta olevat saavat parin vuoden päästä mennä virallisesti naimisiin ja tämä on heille koko maailman tärkein asia estää. Paljon puhutaan &quot;homofobiasta&quot; mutta sen määrän ja kehityssuunnan näkee aika hyvin kristillisdemokraattien kannatuksesta. Hyvin pientä ja laskemaan päin. Puolueen kannatus onkin muodostunut lähinnä erilaisten lahkojen halutessa poliittisen instrumentin jolla tehdä uskontonsa dogmit osaksi lainsäädäntöä. Eräänä ongelmana puolueessa nähdään muiden vääräuskoisuus ja piittaamattomuus, ratkaisuna pyrkimykset estää julkisen häpeän, ehdottomien kieltojen ja jopa rangaistusten keinoin oman uskonnon arvomaailman vastainen toiminta, kuten alkoholin viihdekäyttö, samaa sukupuolta olevien pariskuntien oikeuksien saattaminen eri sukupuolta olevien pariskuntien tasolle, erilaiset sopivuuskysymykset internet-, radio- ja tv-sisältöjä koskien sekä abortit. Toisten oikeuksien näkeminen uhkana sille mitä itse vastustaa on hyvin inhimillinen tapa suhtautua, puolue tarjoaakin ratkaisuksi ylhäältä alas toteutettavaa rakennelmaa joka muodostaisi vanhoillis- ja vähemmistökristillisten arvojen mukaisen yhteiskunnan. Puolueen maailmankuvan puitteissa ylhäältä alaspäin toteutettava, jäykän hierarkkinen ja kyseenalaistatonta ehdottomuutta huokuvat määräykset ovat täysin odotettavia.</p><p><strong><u>Muut</u></strong></p><p>Kommunistinen työväenpuolue näkee ongelmana kapitalismin ja haluaisi siirtyä kerralla sosialistiseen yhteiskuntaan. Puolueen näkemys oli aiemmin luokkasodan pohjalla, nyt sillä linjalla on eduskunnan ulkopuolelle niin ikään jäänyt Suomen kommunistinen puolue, joka aiemmin oli sosialismin voimakas kannattaja kärkiteemaltaan. Ongelmat ovat hyvin samankaltaisia kuin SDP:llä ja vasemmistoliitolla, mutta ratkaisut heitä huomattavasti radikaalimpia: yksityisomaisuuden takavarikointi ja uudelleenjako eivät kuitenkaan näytä vetoavan äänestäjien valtavirtaan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On kahdenlaisia puolueita: niitä joiden uskottavuudelle ja kannatukselle on oleellisinta esittää ratkaisuja sekä luoda yhteisöllisyyttä ja sitten taas niitä joiden olemassaololle erilaiset ongelmat ja jakolinjat ovat elinehto. Sipilän neuvotteluissa on syntymässä ratkaisujen ja yhteisöllisyyden luojien hallitus. Oppositiossa sen sijaan ovat juurikin porukat jotka etsivät viholliskuvia ja ovat riippuvaisia ongelmista vaaleista toiseen. Kerron nyt puolue puolueelta miksi näin on.

SDP

Sosialidemokraatit kannatuksensa kulta-ajoilta rakensivat pitkään kannatuksensa ratkaisujen varaan, tosin Lipposen jälkeen suunta muuttui käsijarrukäännöksenä kun ay-taustainen Eero Heinäluoma tuli puheenjohtajaksi. Heinäluoman suhtautuminen muihin puoluejohtajiin oli ylimielistä ja puolueen kampanjointi rakentui yhä vahvemmin pelkälle loanheitolle, tyypillisesti kokoomuksen suuntaan. Perussuomalaisten nousun aikoihin demarit yrittivät saalistaa omaan profiiliinsa ratkaisuja aina maahanmuuttokysymystä myöten ("maassa maan tavalla"), mutta tulokset jäivät laihoiksi koska kommentti tulkittiin "rasistiseksi" ja kommentin heittänyt ex-puheenjohtaja sekä valtiovarainministeri Jutta Urpilainen joutui vetämään sanojaan takaisin jo seuraavana päivänä. SDP:n ratkaisu onkin ollut antaa maahanmuutolle vain positiivinen itseisarvo ja pyrkiä jättämään etenkin humanitaariseen maahanmuuttoon  liittyvät ongelmat poliittisen keskustelun ulkopuolelle.

Kaikissa vaaleissa 2007 alkaen SDP on nostanut ykkösongelmakseen sen että erilaisista töistä maksetaan erilaista palkkaa ja ihmisillä on vieläpä taipumus käyttää rahojaan eri tavalla. Tuloerojen tasaaminen on juuri näiden luonnollisen yksilötason muuttujien rusikoimista yhdenmukaisiksi. SDP ei ole kertonut päämääräänsä ainakaan julkisesti että mikä taso veroja on sille sellainen jossa voidaan arvioida tilannetta uusiksi, eikä sitäkään paljonko julkisen sektorin menot saisivat sen mielestä enintään olla valtion budjetista. Jos vastaus on vaikkapa 100 % niin sekin pitäisi uskaltaa sanoa ääneen. Niin kauan kuin ihmisten välillä on eroja joista johtuen he tekevät erilaisia ratkaisuja rahankäytössään, sosialidemokraattien keskeisenä esittelemä ongelma on ja pysyy. Ratkaisun muotoileminen suurelle yleisölle kuulostamatta Adolf Hitleriltä tai Josif Stalinilta on varmasti melko mahdotonta, joten siksi huomio kiinnitetään kaikessa kampanojinnissa ja puolueen edustajien esiintymisissä pelkästään ongelman olemassaoloon, vailla syvempää analyysiä sen synnystä ja mahdollisesta luonnollisuudesta.

Vasemmistoliitto

Täsmälleen sama kuin SDP noin muuten, mutta joillain puolueen paikallistoimijoilla on arveltu olevan yhteyksiä erilaisissa mellakoissa ja talonvaltauksissa osallisena olevien anarkistiporukoiden väkivaltaisempaan siipeen. Puolueen puheenjohtajana toistaiseksi toimiva Paavo Arhinmäki vei vasemmistoliittoa radikaalimpaan suuntaan ja Li Andersson on varsin salonkikelpoinen sekä selkeästi artikuloiva hahmo peittämään kavenevan, mutta yhä aggressiivisemmaksi kehittyvän kannattajakunnan toilailuja. Puolue osoittaa vihollisen, muttei ole esittänyt ratkaisuja esiin nostamiinsa ongelmiin. Tasoa joka olisi riittävä esimerkiksi sosiaaliturvassa puolue ei ole linjannut, vaikka puhuukin jatkuvasti tukien riittämättömyydestä.

 

Vihreät

Vihreiden olemassaolon keskeinen elementti on nykyisin enää ilmastonmuutos. Puolue on voimakkaan jakaantunut puna- ja sinivihreisiin, mutta talouspolitiikka ei ohjelmatasolla kiehdo heitä erityisemmin. Maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen, ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ja vähemmistöille suunnattuihin palveluihin puolue hyvin yhtenäisesti kannattaa menonlisäyksiä vailla kattorajaa. Muutenkin vihreiden julkiset linjaukset ovat täynnään hyvältä kuulostavia avainsanoja kuten ihmisarvo, ihmisoikeudet, tasavertaisuus, kestävä kehitys ja monia muita. Käytännön tasolla puolueen puheenjohtaja Ville Niinistö katkeroitui jäätyään vaalivoitosta huolimatta hallitusneuvotteluiden ulkopuolelle ja väitti keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen mahdollisen hallituksen olevan täysin vailla käsitystä mistään inhimillisyydestä kun vihreät eivät mahtuneet mukaan. Moinen ylimielisyys kumpuaa ongelmakeskeisyydestä, jossa muut ihmiset nähdään ongelmina, mutta ratkaisuna se että sattuu heidän kaikkien onneksi itse olemaan olemassa.

 

RKP

Puolue väittää hyvin avoimesti että ilman heitä suomenruotsalaisia muka sorrettaisiin, vaikka tilanne onkin ollut jo maamme ensimmäisestä miehityksestä asti päinvastainen. RKP esiintyy mielellään vähemmistöjen puolueena ja on siinä suhteessa hyvin samanlainen kuin vihreät. Pakkoruotsin kannattaminenkin on suurinta juuri vihreissä heti RKP:n jälkeen, eikä kyseessä ole sattuma. Ongelmaksi nähdään muiden ihmisten kuviteltu halu jotenkin polkea vähemmistöjä tai heikommassa asemassa olevia ja ratkaisuksi tarjotaan puolueen olemassaoloa. RKP ja vihreät ovat tältä osin hyvin samanlaisia maailmankuvaltaan, joskin talouspolitiikka erottaa RKP:n vihreistä ja vasemmistoliitosta, jotka taas ovat enemmän samalla suunnalla talouskysymyksissä.

 

KD

Kristillisdemokraateilla on ongelmana että samaa sukupuolta olevat saavat parin vuoden päästä mennä virallisesti naimisiin ja tämä on heille koko maailman tärkein asia estää. Paljon puhutaan "homofobiasta" mutta sen määrän ja kehityssuunnan näkee aika hyvin kristillisdemokraattien kannatuksesta. Hyvin pientä ja laskemaan päin. Puolueen kannatus onkin muodostunut lähinnä erilaisten lahkojen halutessa poliittisen instrumentin jolla tehdä uskontonsa dogmit osaksi lainsäädäntöä. Eräänä ongelmana puolueessa nähdään muiden vääräuskoisuus ja piittaamattomuus, ratkaisuna pyrkimykset estää julkisen häpeän, ehdottomien kieltojen ja jopa rangaistusten keinoin oman uskonnon arvomaailman vastainen toiminta, kuten alkoholin viihdekäyttö, samaa sukupuolta olevien pariskuntien oikeuksien saattaminen eri sukupuolta olevien pariskuntien tasolle, erilaiset sopivuuskysymykset internet-, radio- ja tv-sisältöjä koskien sekä abortit. Toisten oikeuksien näkeminen uhkana sille mitä itse vastustaa on hyvin inhimillinen tapa suhtautua, puolue tarjoaakin ratkaisuksi ylhäältä alas toteutettavaa rakennelmaa joka muodostaisi vanhoillis- ja vähemmistökristillisten arvojen mukaisen yhteiskunnan. Puolueen maailmankuvan puitteissa ylhäältä alaspäin toteutettava, jäykän hierarkkinen ja kyseenalaistatonta ehdottomuutta huokuvat määräykset ovat täysin odotettavia.

Muut

Kommunistinen työväenpuolue näkee ongelmana kapitalismin ja haluaisi siirtyä kerralla sosialistiseen yhteiskuntaan. Puolueen näkemys oli aiemmin luokkasodan pohjalla, nyt sillä linjalla on eduskunnan ulkopuolelle niin ikään jäänyt Suomen kommunistinen puolue, joka aiemmin oli sosialismin voimakas kannattaja kärkiteemaltaan. Ongelmat ovat hyvin samankaltaisia kuin SDP:llä ja vasemmistoliitolla, mutta ratkaisut heitä huomattavasti radikaalimpia: yksityisomaisuuden takavarikointi ja uudelleenjako eivät kuitenkaan näytä vetoavan äänestäjien valtavirtaan.

 

]]>
9 http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195011-ongelmoijat-ja-ratkaisijat#comments Hallitusneuvottelut 2015 Juha Sipilän hallitus Oppositio Pienpuolueet Mon, 11 May 2015 17:09:59 +0000 Ilkka Partanen http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195011-ongelmoijat-ja-ratkaisijat